Common use of Läheisverkostoselvitys ja arviointityöskentely Clause in Contracts

Läheisverkostoselvitys ja arviointityöskentely. Lastensuojelulain 32§:n mukaan ennen lapsen sijoitusta kodin ulkopuolelle on selvitettävä sen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Sosiaalitoimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestä- miseksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lap- sen edun kannalta pidettävä aiheellisena. Mikäli lapsen tilanne ja asuminen voidaan turva- ta siten, että läheisverkostosta löytyy sopiva henkilö tai perhe huolehtimaan hänen hoidos- taan ja huollostaan, on ensisijaisesti haettava lapsen huoltoa ja asumista koskevaa mää- räystä. Vanhemmat voivat sopia huollon siirrosta toiselle vanhemmalla tekemällä sopi- muksen lastenvalvojan luona. Jos vanhempien välinen sopimus ei ole mahdollinen tai jos huoltajuuden siirto tapahtuisi muulle kuin lapsen vanhemmalle, on laadittava hakemus käräjäoikeudelle huoltajuus- ja asumisasian ratkaisemiseksi. Mikäli lapsen asuminen ja huolenpito järjestetään sukulaisen tai muun läheisen luona huoltajuusjärjestelyin, ei kyseessä ole perhehoito eikä kunta tuol- loin ole velvollinen järjestämään ennakkovalmennusta. Kun asumisen järjestäminen ja huoltajuusasioiden järjestely tapahtuvat kunnan myötävaikutuksella ja kodin ulkopuolisen sijoituksen vaihtoehtona, on kunnan varmistettava tulevalle hoitajalle riittävä perehdytys, valmennus ja tuki lapsen asumista järjesteltäessä ja sen aikana. Läheisverkoston selvitysvelvollisuus koskee kaikkia sijoitustilanteita ellei esim. asian kii- reellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi selvitystä ole tarpeen perusteellisesti tehdä. Sosiaalityöntekijällä on selvitysvelvollisuus myös niissä tilanteissa, joissa lapsen huoltaja kieltää läheisverkoston kartoituksen. Sosiaalityöntekijän harkintaan näissä tilanteissa jää, missä laajuudessa ja millä menettelytavoilla läheisverkostoa voidaan selvittää. Tärkeää on kuulla myös lasta: ▪ keihin perheen ulkopuolisiin aikuisiin hän luottaa ▪ ketkä henkilöt ovat osallistuneet lapsen arkeen ja huolenpitoon aiemmin ▪ ketkä ovat hänelle merkityksellisiä ja turvallisia aikuisia ▪ keitä hän haluaa asiansa selvittelyyn mukaan tai neuvotteluun tuekseen ▪ keiden luona hän haluaisi asua. Kartoituksessa selvitetään läheisverkoston voimavaroja, halukkuutta ja edellytyksiä sekä tuen tarvetta suhteessa lapsen tukemiseen myös mahdollisen sijoituksen aikana. Sukulai- silta ja läheisiltä edellytetään samanlaisia valmiuksia kuin kaikilta perhehoitajilta ja ennak- kovalmennuksen pakollisuus koskee myös heitä. Joskus voi tulla tilanteita, joissa lapsi on jo sijoitettu sukulaisen/läheisen luokse ilman ennakkovalmennusta esim. kriisiytyneen ti- lanteen vuoksi. Näitä tilanteita varten on laissa säädetty, että ennakkovalmennus voidaan erityisistä syistä suorittaa loppuun vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Tilanteen monipuoliselle ja perusteelliselle selvittämiselle on annettava riittävästi aikaa. Sukulaisten väliset suhteet, elämäntilanteet tai – olosuhteet eivät aina ole sellaiset, että sijoituksen voidaan arvioida olevan lapsen edun mukainen. Ongelmallisia ovat tilanteet, joissa sukulaisperheellä on oma lastensuojelu- tai toimeentulotukiasiakkuus. Sijoitus iso- vanhemmille voi joskus hämärtää sukupolvien välistä rajaa. Isovanhempien kohdalla on arvioitava, mitkä ovat heidän realistiset mahdollisuutensa vastata esim. vaikeahoitoisen lapsen tarpeisiin ikänsä ja toimintakykynsä puolesta. Vanhempien yhteydenpidon välttä- mätön rajaaminen voi olla sukulaiselle tai läheiselle vaikeaa. Sukulaisten/läheisten ajatus mahdollisuudestaan sitoutua perhehoitoon voi olla sidoksissa sukulaisen omaan arvioon sijoituksen tarpeellisuudesta ja kestosta. Läheisperheillä on mahdollisuus osallistua kaikille perhehoidosta kiinnostuneille tarkoitet- tuun PRIDE-ennakkovalmennusryhmään. Tuolloin lapsen asioista vastaava sosiaalityön- tekijä on mukana arviointityöskentelyssä tutustumalla perheen tekemiin kotitehtäviin, osal- listumalla perhekohtaisiin keskusteluihin ja loppuarviokeskusteluun. Työskentelyn aikana sosiaalityöntekijä saa perheestä monipuolisesti tietoa päätöksenteon ja mahdollisen jatko- työskentelyn pohjaksi. Valmennusryhmien toteutusajankohta ei välttämättä vastaa selvityksen valmistumisaikaan liittyviin toiveisiin ja tarpeisiin, sillä ryhmiä käynnistyy 2-4 kertaa vuodessa. Näissä tilan- teissa ennakkovalmennus voidaan tehdä Pesäpuu ry:n laatiman ”Sukulaissijaisvanhem- muudesta kiinnostuneiden ennakkovalmennus ja arviointi” - työskentelymallin mukaisesti. Työskentely käsittää kartoitustapaamisen, viisi perhekohtaista tapaamista ja niiden jälkeen annettavat kotitehtävät, riittävän määrän kotikäyntejä sekä kirjallisen loppuarvion. Tapaa- miset ovat teemoitettu seuraavasti: • Arki ja verkostot • Elämäntapahtumat • Kasvatus ja huolenpito • Yhteistyö • Yhteinen arviointi ja päätöksenteko.

Läheisverkostoselvitys ja arviointityöskentely. Lastensuojelulain 32§:n mukaan ennen lapsen sijoitusta kodin ulkopuolelle on selvitettävä sen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Sosiaalitoimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestä- miseksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lap- sen edun kannalta pidettävä aiheellisena. Mikäli lapsen tilanne ja asuminen voidaan turva- ta siten, että läheisverkostosta löytyy sopiva henkilö tai perhe huolehtimaan hänen hoidos- taan ja huollostaan, on ensisijaisesti haettava lapsen huoltoa ja asumista koskevaa mää- räystä. Vanhemmat voivat sopia huollon siirrosta toiselle vanhemmalla tekemällä sopi- muksen lastenvalvojan luona. Jos vanhempien välinen sopimus ei ole mahdollinen tai jos huoltajuuden siirto tapahtuisi muulle kuin lapsen vanhemmalle, on laadittava hakemus käräjäoikeudelle kä- räjäoikeudelle huoltajuus- ja asumisasian ratkaisemiseksi. Mikäli lapsen asuminen ja huolenpito huo- lenpito järjestetään sukulaisen tai muun läheisen luona huoltajuusjärjestelyin, ei kyseessä ole perhehoito eikä kunta tuol- loin tuolloin ole velvollinen järjestämään ennakkovalmennusta. Kun asumisen järjestäminen ja huoltajuusasioiden järjestely tapahtuvat tapahtuu kunnan myötävaikutuksella myötävaikutuk- sella ja kodin ulkopuolisen sijoituksen vaihtoehtona, on kunnan varmistettava tulevalle hoitajalle hoi- tajalle riittävä perehdytys, valmennus ja tuki lapsen asumista järjesteltäessä ja sen aikana. (Kuntaliitto, 2012) Läheisverkoston selvitysvelvollisuus koskee kaikkia sijoitustilanteita ellei sijoitustilanteita, mutta esim. asian kii- reellisyyden kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi selvitystä ei ole tarpeen perusteellisesti tehdä. Sosiaalityöntekijällä on selvitysvelvollisuus myös niissä tilanteissa, joissa lapsen huoltaja kieltää läheisverkoston kartoituksen. Sosiaalityöntekijän harkintaan näissä tilanteissa tilan- teissa jää, missä laajuudessa ja millä menettelytavoilla läheisverkostoa voidaan selvittää. Tärkeää on kuulla myös lasta: ▪ keihin xxxxxx perheen ulkopuolisiin aikuisiin hän luottaa ▪ ketkä henkilöt ovat osallistuneet lapsen arkeen ja huolenpitoon aiemmin ▪ ketkä ovat hänelle merkityksellisiä ja turvallisia aikuisia ▪ keitä hän haluaa asiansa selvittelyyn mukaan tai neuvotteluun tuekseen ▪ keiden xxxxxx luona hän haluaisi asua. Kartoituksessa selvitetään läheisverkoston voimavaroja, halukkuutta ja edellytyksiä sekä tuen tarvetta suhteessa lapsen tukemiseen myös mahdollisen sijoituksen aikana. Sukulai- silta Xxxx mukaan perhehoito on ensisijainen sijaishuoltomuoto laitoshoitoon nähden. Säännös merkitsee sitä, että ennen sijoituspaikan valintaa on selvitettävä mahdollisuudet järjestää sijaishoito perhehoidossa tai muulla tavoin. Säännöksessä tarkoitettu muu tapa voi olla esimerkiksi sukulaisperhe. Lapsen asumista ja sijoituspaikkaa koskeva asia on ratkaistava aina lapsen edun mukaisella tavalla. Lapsen sijoittaminen perhehoitoon edellyttää laaja- alaista ja huolellista arviointia perhehoidon soveltuvuudesta lapselle sekä sopivista perhe- hoitajista. Sukulaisilta ja läheisiltä edellytetään samanlaisia valmiuksia kuin kaikilta perhehoitajilta muilta sijais- vanhemmilta ja ennak- kovalmennuksen ennakkovalmennuksen pakollisuus koskee myös heitä. Joskus voi tulla tilanteita, joissa lapsi on jo sijoitettu sukulaisen/läheisen luokse ilman ennakkovalmennusta esim. kriisiytyneen ti- lanteen tilanteen vuoksi. Näitä tilanteita varten on laissa säädetty, että ennakkovalmennus ennak- kovalmennus voidaan erityisistä syistä suorittaa loppuun vuoden kuluessa sijoituksen alkamisestaal- kamisesta. Tilanteen monipuoliselle ja perusteelliselle selvittämiselle on annettava riittävästi aikaa. Sukulaisten väliset suhteet, elämäntilanteet tai – olosuhteet eivät aina ole sellaiset, että lapsi olisi tervetullut perheeseen tai sijoituksen voidaan arvioida olevan lapsen edun mukainenmu- kainen. Ongelmallisia ovat tilanteet, joissa sukulaisperheellä on oma lastensuojelu- tai toimeentulotukiasiakkuustoi- meentulotukiasiakkuus. Sijoitus iso- vanhemmille isovanhemmille voi joskus hämärtää sukupolvien välistä rajaa. Isovanhempien kohdalla on arvioitava, mitkä ovat heidän realistiset mahdollisuutensa mahdollisuuten- sa vastata esim. vaikeahoitoisen lapsen tarpeisiin ikänsä ja toimintakykynsä puolesta. Vanhempien yhteydenpidon välttä- mätön välttämätön rajaaminen voi olla sukulaiselle tai läheiselle vaikeaavai- keaa. Sukulaisten/läheisten ajatus mahdollisuudestaan sitoutua perhehoitoon voi olla sidoksissa si- doksissa sukulaisen omaan arvioon sijoituksen tarpeellisuudesta ja kestosta. Läheisperheillä on mahdollisuus osallistua kaikille perhehoidosta kiinnostuneille tarkoitet- tuun PRIDE-ennakkovalmennusryhmään. Tuolloin lapsen asioista vastaava sosiaalityön- tekijä on mukana arviointityöskentelyssä tutustumalla perheen tekemiin kotitehtäviin, osal- listumalla perhekohtaisiin keskusteluihin ja loppuarviokeskusteluun. Työskentelyn aikana sosiaalityöntekijä saa perheestä monipuolisesti tietoa päätöksenteon ja mahdollisen jatko- työskentelyn pohjaksi. Valmennusryhmien toteutusajankohta ei välttämättä vastaa selvityksen valmistumisaikaan liittyviin toiveisiin ja tarpeisiintoiveisiin, sillä ryhmiä käynnistyy 2-4 max. neljä kertaa vuodessa. Näissä tilan- teissa tilanteissa ennakkovalmennus voidaan tehdä toteutetaan Pesäpuu ry:n laatiman ”Sukulaissijaisvanhem- muudesta kiinnostuneiden ennakkovalmennus ja arviointi” - työskentelymallin mukaisesti. Työskentely käsittää kartoitustapaamisen, viisi perhekohtaista tapaamista ja niiden jälkeen annettavat kotitehtävät, riittävän määrän kotikäyntejä sekä kirjallisen loppuarvion. Tapaa- miset ovat teemoitettu seuraavasti: • Arki ja verkostot • Elämäntapahtumat • Kasvatus ja huolenpito • Yhteistyö • Yhteinen arviointi ja päätöksenteko.

Läheisverkostoselvitys ja arviointityöskentely. Lastensuojelulain 32§:n mukaan ennen lapsen sijoitusta kodin ulkopuolelle on selvitettävä sen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Sosiaalitoimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestä- miseksi järjestämi- seksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lap- sen lapsen edun kannalta pidettävä aiheellisena. Mikäli lapsen tilanne ja asuminen voidaan turva- ta turvata siten, että läheisverkostosta löytyy sopiva henkilö tai perhe huolehtimaan hänen hoidos- taan ja huollostaan, on ensisijaisesti haettava lapsen huoltoa ja asumista koskevaa mää- räystä. Vanhemmat voivat sopia huollon siirrosta toiselle vanhemmalla tekemällä sopi- muksen lastenvalvojan luona. Jos vanhempien välinen sopimus ei ole mahdollinen tai jos huoltajuuden siirto tapahtuisi muulle kuin lapsen vanhemmalle, on laadittava hakemus käräjäoikeudelle kä- räjäoikeudelle huoltajuus- ja asumisasian ratkaisemiseksi. Mikäli lapsen asuminen ja huolenpito huo- lenpito järjestetään sukulaisen tai muun läheisen luona huoltajuusjärjestelyin, ei kyseessä ole perhehoito eikä kunta tuol- loin tuolloin ole velvollinen järjestämään ennakkovalmennusta. Kun Kos- ka asumisen järjestäminen ja huoltajuusasioiden järjestely tapahtuvat kuitenkin tapahtuu kunnan myötävaikutuksella myö- tävaikutuksella ja kodin ulkopuolisen sijoituksen vaihtoehtona, on kunnan varmistettava tulevalle hoitajalle riittävä perehdytys, valmennus ja tuki lapsen asumista järjesteltäessä ja sen aikana. (Kuntaliitto, 2012) Läheisverkoston selvitysvelvollisuus koskee kaikkia sijoitustilanteita ellei sijoitustilanteita, mutta esim. asian kii- reellisyyden kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi selvitystä ei ole tarpeen perusteellisesti tehdä. Sosiaalityöntekijällä on selvitysvelvollisuus myös niissä tilanteissa, joissa lapsen huoltaja kieltää läheisverkoston kartoituksen. Sosiaalityöntekijän harkintaan näissä tilanteissa tilan- teissa jää, missä laajuudessa ja millä menettelytavoilla läheisverkostoa voidaan selvittää. Tärkeää on kuulla myös lasta: ▪ keihin xxxxxx perheen ulkopuolisiin aikuisiin hän luottaa ▪ ketkä henkilöt ovat osallistuneet lapsen arkeen ja huolenpitoon aiemmin ▪ ketkä ovat hänelle merkityksellisiä ja turvallisia aikuisia ▪ keitä hän haluaa asiansa selvittelyyn mukaan tai neuvotteluun tuekseen ▪ keiden xxxxxx luona hän haluaisi asua. Kartoituksessa selvitetään Kartoituksiin on kehitetty erilaisia kuulluksi tulemista tukevia tapoja. Yksi tapa on järjestää neuvottelu läheisneuvonpitona, jolloin kartoitetaan läheisverkoston voimavaroja, halukkuutta haluk- kuutta ja edellytyksiä sekä tuen tarvetta suhteessa tarvetta. Läheisverkoston kartoittaminen mahdollistaa sen, että nämä tahot voivat osallistua lapsen tukemiseen myös mahdollisen sijoituksen aikana. Sukulai- silta Xxxx mukaan perhehoito on ensisijainen sijaishuoltomuoto laitoshoitoon nähden. Säännös merkitsee sitä, että ennen sijoituspaikan valintaa on selvitettävä mahdollisuudet järjestää sijaishoito perhehoidossa tai muulla tavoin. Säännöksessä tarkoitettu muu tapa voi olla esimerkiksi sukulaisperhe. Lapsen asumista ja sijoituspaikkaa koskeva asia on ratkaistava aina lapsen edun mukaisella tavalla. Lapsen sijoittaminen perhehoitoon edellyttää laaja- alaista ja huolellista arviointia perhehoidon soveltuvuudesta lapselle sekä sopivista perhe- hoitajista. Sukulaisilta ja läheisiltä edellytetään samanlaisia valmiuksia kuin kaikilta perhehoitajilta muilta sijais- vanhemmilta ja ennak- kovalmennuksen ennakkovalmennuksen pakollisuus koskee myös heitä. Joskus voi tulla tilanteita, joissa lapsi on jo sijoitettu sukulaisen/läheisen luokse ilman ennakkovalmennusta esim. kriisiytyneen ti- lanteen tilanteen vuoksi. Näitä tilanteita varten on laissa säädetty, että ennakkovalmennus ennak- kovalmennus voidaan erityisistä syistä suorittaa loppuun vuoden kuluessa sijoituksen alkamisestaal- kamisesta. Tilanteen monipuoliselle ja perusteelliselle selvittämiselle on annettava riittävästi aikaa. Sukulaisten väliset suhteet, elämäntilanteet tai – olosuhteet eivät aina ole sellaiset, että lapsi olisi tervetullut perheeseen tai sijoituksen voidaan arvioida olevan lapsen edun mukainenmu- kainen. Ongelmallisia ovat tilanteet, joissa sukulaisperheellä on oma lastensuojelu- tai toimeentulotukiasiakkuustoi- meentulotukiasiakkuus. Sijoitus iso- vanhemmille isovanhemmille voi joskus hämärtää sukupolvien välistä rajaa. Isovanhempien kohdalla on arvioitava, mitkä ovat heidän realistiset mahdollisuutensa mahdollisuuten- sa vastata esim. vaikeahoitoisen lapsen tarpeisiin ikänsä ja toimintakykynsä puolesta. Vanhempien yhteydenpidon välttä- mätön välttämätönkin rajaaminen voi olla sukulaiselle tai läheiselle vaikeaa. Sukulaisten/läheisten ajatus mahdollisuudestaan sitoutua perhehoitoon voi olla sidoksissa sukulaisen omaan arvioon sijoituksen tarpeellisuudesta ja kestosta. Läheisperheillä on mahdollisuus osallistua kaikille perhehoidosta kiinnostuneille tarkoitet- tuun PRIDE-ennakkovalmennusryhmään. Tuolloin lapsen asioista vastaava sosiaalityön- tekijä on mukana arviointityöskentelyssä tutustumalla perheen tekemiin kotitehtäviin, osal- listumalla perhekohtaisiin keskusteluihin ja loppuarviokeskusteluun. Työskentelyn aikana sosiaalityöntekijä saa perheestä monipuolisesti tietoa päätöksenteon ja mahdollisen jatko- työskentelyn jatkotyöskente- lyn pohjaksi. Valmennusryhmien toteutusajankohta ei välttämättä vastaa selvityksen valmistumisaikaan liittyviin toiveisiin ja tarpeisiintoiveisiin, sillä ryhmiä käynnistyy 2-4 max. neljä kertaa vuodessa. Näissä tilan- teissa tilanteissa ennakkovalmennus voidaan tehdä toteutetaan Pesäpuu ry:n laatiman ”Sukulaissijaisvanhem- muudesta kiinnostuneiden ennakkovalmennus ja arviointi” - työskentelymallin mukaisesti. Työskentely käsittää kartoitustapaamisen, viisi perhekohtaista tapaamista ja niiden jälkeen annettavat kotitehtävät, riittävän määrän kotikäyntejä sekä kirjallisen loppuarvion. Tapaa- miset ovat teemoitettu seuraavasti: • Arki ja verkostot • Elämäntapahtumat • Kasvatus ja huolenpito • Yhteistyö • Yhteinen arviointi ja päätöksenteko.

Läheisverkostoselvitys ja arviointityöskentely. Lastensuojelulain 32§:n mukaan ennen lapsen sijoitusta kodin ulkopuolelle on selvitettävä sen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Sosiaalitoimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestä- miseksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lap- sen edun kannalta pidettävä aiheellisena. Mikäli lapsen tilanne ja asuminen voidaan turva- ta siten, että läheisverkostosta löytyy sopiva henkilö tai perhe huolehtimaan hänen hoidos- taan ja huollostaan, on ensisijaisesti haettava lapsen huoltoa ja asumista koskevaa mää- räystä. Vanhemmat voivat sopia huollon siirrosta toiselle vanhemmalla tekemällä sopi- muksen lastenvalvojan luona. Jos vanhempien välinen sopimus ei ole mahdollinen tai jos huoltajuuden siirto tapahtuisi muulle kuin lapsen vanhemmalle, on laadittava hakemus käräjäoikeudelle huoltajuus- ja asumisasian ratkaisemiseksi. Mikäli lapsen asuminen ja huolenpito järjestetään sukulaisen tai muun läheisen luona huoltajuusjärjestelyin, ei kyseessä ole perhehoito eikä kunta tuol- loin ole velvollinen järjestämään ennakkovalmennusta. Kun asumisen järjestäminen ja huoltajuusasioiden järjestely tapahtuvat kunnan myötävaikutuksella ja kodin ulkopuolisen sijoituksen vaihtoehtona, on kunnan varmistettava tulevalle hoitajalle riittävä perehdytys, valmennus ja tuki lapsen asumista järjesteltäessä ja sen aikana. Läheisverkoston selvitysvelvollisuus koskee kaikkia sijoitustilanteita ellei esim. asian kii- reellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi selvitystä ole tarpeen perusteellisesti tehdä. Sosiaalityöntekijällä on selvitysvelvollisuus myös niissä tilanteissa, joissa lapsen huoltaja kieltää läheisverkoston kartoituksen. Sosiaalityöntekijän harkintaan näissä tilanteissa jää, missä laajuudessa ja millä menettelytavoilla läheisverkostoa voidaan selvittää. Tärkeää on kuulla myös lasta: ▪ keihin xxxxxx perheen ulkopuolisiin aikuisiin hän luottaa ▪ ketkä henkilöt ovat osallistuneet lapsen arkeen ja huolenpitoon aiemmin ▪ ketkä ovat hänelle merkityksellisiä ja turvallisia aikuisia ▪ keitä hän haluaa asiansa selvittelyyn mukaan tai neuvotteluun tuekseen ▪ keiden xxxxxx luona hän haluaisi asua. Kartoituksessa selvitetään läheisverkoston voimavaroja, halukkuutta ja edellytyksiä sekä tuen tarvetta suhteessa lapsen tukemiseen myös mahdollisen sijoituksen aikana. Sukulai- silta ja läheisiltä edellytetään samanlaisia valmiuksia kuin kaikilta perhehoitajilta ja ennak- kovalmennuksen pakollisuus koskee myös heitä. Joskus voi tulla tilanteita, joissa lapsi on jo sijoitettu sukulaisen/läheisen luokse ilman ennakkovalmennusta esim. kriisiytyneen ti- lanteen vuoksi. Näitä tilanteita varten on laissa säädetty, että ennakkovalmennus voidaan erityisistä syistä suorittaa loppuun vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Tilanteen monipuoliselle ja perusteelliselle selvittämiselle on annettava riittävästi aikaa. Sukulaisten väliset suhteet, elämäntilanteet tai – olosuhteet eivät aina ole sellaiset, että sijoituksen voidaan arvioida olevan lapsen edun mukainen. Ongelmallisia ovat tilanteet, joissa sukulaisperheellä on oma lastensuojelu- tai toimeentulotukiasiakkuus. Sijoitus iso- vanhemmille voi joskus hämärtää sukupolvien välistä rajaa. Isovanhempien kohdalla on arvioitava, mitkä ovat heidän realistiset mahdollisuutensa vastata esim. vaikeahoitoisen lapsen tarpeisiin ikänsä ja toimintakykynsä puolesta. Vanhempien yhteydenpidon välttä- mätön rajaaminen voi olla sukulaiselle tai läheiselle vaikeaa. Sukulaisten/läheisten ajatus mahdollisuudestaan sitoutua perhehoitoon voi olla sidoksissa sukulaisen omaan arvioon sijoituksen tarpeellisuudesta ja kestosta. Läheisperheillä on mahdollisuus osallistua kaikille perhehoidosta kiinnostuneille tarkoitet- tuun PRIDE-ennakkovalmennusryhmään. Tuolloin lapsen asioista vastaava sosiaalityön- tekijä on mukana arviointityöskentelyssä tutustumalla perheen tekemiin kotitehtäviin, osal- listumalla perhekohtaisiin keskusteluihin ja loppuarviokeskusteluun. Työskentelyn aikana sosiaalityöntekijä saa perheestä monipuolisesti tietoa päätöksenteon ja mahdollisen jatko- työskentelyn pohjaksi. Valmennusryhmien toteutusajankohta ei välttämättä vastaa selvityksen valmistumisaikaan liittyviin toiveisiin ja tarpeisiin, sillä ryhmiä käynnistyy 2-4 kertaa vuodessa. Näissä tilan- teissa ennakkovalmennus voidaan tehdä Pesäpuu ry:n laatiman ”Sukulaissijaisvanhem- muudesta kiinnostuneiden ennakkovalmennus ja arviointi” - työskentelymallin mukaisesti. Työskentely käsittää kartoitustapaamisen, viisi perhekohtaista tapaamista ja niiden jälkeen annettavat kotitehtävät, riittävän määrän kotikäyntejä sekä kirjallisen loppuarvion. Tapaa- miset ovat teemoitettu seuraavasti: • Arki ja verkostot • Elämäntapahtumat • Kasvatus ja huolenpito • Yhteistyö • Yhteinen arviointi ja päätöksenteko.