Maakunnan suunnittelujärjestelmä. Maakuntaohjelman asema maakunnan liiton suunnittelujärjestelmässä ilmenee oheisesta kaaviosta. Kuva 1. Maakunnan liiton suunnittelujärjestelmä
Maakunnan suunnittelujärjestelmä. Maakunnan suunnittelujärjestelmä muodostuu maakuntasuunnitelmasta, maakuntaohjelmasta ja maakuntakaavasta (kuva 1). Maakuntasuunnitelma on vähintään kymmenen vuoden päähän tulevaisuutta luotaava strategia, joka määrittelee maakunnan pitkän aikavälin vision ja tavoitteet. Neljäksi vuodeksi laadittava maakuntaohjelma täsmentää em. tavoitteet, konkretisoi toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi ja suuntaa rahoitusta. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käytön suunnitelma, jossa osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Lapissa maakuntakaavoitusta tehdään alueen laajuuden takia osa-alueittain noin 15 vuoden sykleissä. Kokonaismaakuntakaavojen lisäksi on mahdollista laatia erillisiä vaihemaakuntakaavoja, jotka käsittelevät yleispiirteisellä tasolla jotakin aihekokonaisuutta (esimerkiksi tuulivoima- tai kaivosvaihemaakuntakaavat). Valtioneuvosto päättää hallituskausittain valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä (aluekehittämispäätös), jotka huomioidaan maakuntasuunnitelman ja -ohjelman laatimisessa. Lapissa maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan nimellä Lappi-sopimus. Lappi-sopimuksen toteutumista arvioidaan vähintään kahden vuoden välein toteutettavan väliarvioinnin kautta. Lisäksi maakuntaohjelmasta laaditaan arviointi ohjelmakauden päättyessä. Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä
Maakunnan suunnittelujärjestelmä. Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma (alueellinen kehittämisohjelma) ja alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava (kuva 1). Ne perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) sekä lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014). Näiden lakien lisäksi maakunnan suunnittelua ohjaavat lakiin perustuvat valtakunnalliset alueiden kehittämisen painopisteet ja valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet. Molempia lakeja uudistetaan parhaillaan ja lakien uudet sisällöt luovat puitteet myös Lappi-sopimuksen päivitysprosessille ja huomioidaan tulevassa ohjelmassa. Lappi-sopimus linjaa koko Lapin aluekehittämisen valintoja ja tavoitteita vuosille 2022–2025. Lappi-sopimus sitoo yhteen kaksi asiakirjaa, maakuntastrategian eli maakuntasuunnitelman sekä maakuntaohjelman. Maakuntasuunnitelma on strateginen suunnitelma, jossa esitetään maakunnan pitkän aikavälin visio ja tavoitteet. Tulevaisuustarkastelu ulottuu Lapissa vuoteen 2040 ja se päivitetään syksyllä 2020. Maakuntasuunnitelmaa toteutetaan eri viranomaisten ja maakunnallisten toimijoiden yhteistyönä. Maakuntasuunnitelman tavoitteet täsmentyvät maakuntaohjelmassa ja maakuntakaavassa. Maakuntaohjelmassa asetetaan lähivuosien kehittämistavoitteita, määritellään toimenpiteet ja keskeiset hankekokonaisuudet tavoitteisiin pääsemiseksi sekä arvio tarvittavasta rahoituksesta. Voimassa oleva maakuntaohjelman 2017–2021 on hyväksytty Lapin liiton valtuustossa loppuvuonna 2017. Maakuntaohjelmaa tarkennetaan joka toinen vuosi laadittavan toteuttamissuunnitelman avulla. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käytön suunnitelma, jossa osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Lapin maakunnassa maakuntakaavojen laatimisesta vastaa Lapin liitto. Maakunnan suuresta koosta johtuen Lapin maakunnassa maakuntakaavoitusta tehdään osa-alueittain, ja niitä päivitetään noin 15 vuoden sykleissä. Kokonaismaakuntakaavojen lisäksi on mahdollista laatia erillisiä vaihemaakuntakaavoja, jotka käsittelevät esimerkiksi yhtä aihekokonaisuutta (esimerkiksi tuulivoima- tai kaivosvaihemaakuntakaavat) ja siihen liittyviä maankäyttökysymyksiä yleispiirteisellä tasolla. Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä
Maakunnan suunnittelujärjestelmä. Ilmiöpohjaisen tarkastelun tuloksena Lappi-so- pimuksessa on tunnistettu läpileikkaavia tee- moja, jotka huomioidaan laajasti maakunnan kehittämisessä ja kaikissa strategisissa paino- pisteissä. • arktisuus ja kansainvälisyys • kestävä kehitys • vihreä siirtymä ja siihen liittyvä Lapin Green Deal • alueen veto- ja pitovoima • hyvinvointi ja turvallisuus • digitalisaatio • osallisuus ja yhdenvertaisuus 4 5 Lappi-sopimuksessa aluekehittämistä ohjaavat seitsemän Lapin vahvuuksiin perustuvaa stra- tegista painopistettä: