Keskeiset käsitteet ja lainkohdat Mallilausekkeet

Keskeiset käsitteet ja lainkohdat. Maakunnan suunnittelujärjestelmä perustuu Maankäyttö- ja rakennuslakiin 132/1999 (1.1.2025 alkaen Alueidenkäyttölaki). Maakuntaohjelma on alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain (756/2021) mukainen asiakirja. Lain 25 § mukaan: ”Maakunnan liitto laatii maakunnan pitkän aikavälin strategisiin linjauksiin perustuvan maakuntaohjelman, jossa tarkennetaan maakunnan aluekehittämiseen liittyviä tavoitteita ja niiden toimeenpanoa. Maakuntaohjelmassa otetaan huomioon aluekehittämispäätöksen painopisteet. Maakuntaohjelmaan sisältyy tai sen yhteydessä laaditaan maakunnan älykkään erikoistumisen strategia. Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä kuntien, muiden viranomaisten sekä alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden tahojen kanssa. Lapin maakunnassa saamelaiskulttuuria koskevan osan valmistelee saamelaiskäräjät. Maakuntaohjelman hyväksyy maakuntavaltuusto valtuustokausittain. Maakuntaohjelmaa voidaan tarkistaa tarvittaessa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maakuntaohjelman sisällön rakenteesta, ohjelman valmistelusta sekä ohjelman valmistelun aikataulusta.” Lappi-sopimuksen saamelaiskulttuuriosion laatimisen osalta toteutetaan saamelaiskäräjälain 9 § mukainen neuvottelumenettely. Saamelaiskäräjät tuottaa saamelaiskulttuuriosion Lappi-sopimuksen liitteeksi. Laki suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista (ns. SOVA-laki, 200/2005) ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) määräävät tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien laadinnan yhteydessä tehtävästä ympäristöarvioinnista. Maakuntaohjelma on yksi näistä ohjelmista. SOVA-lain tavoitteena (1 §) on ”edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä, parantaa yleistä tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kestävää kehitystä”.

Related to Keskeiset käsitteet ja lainkohdat

  • Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Kaupungin tavoite 2016 Palvelualueen tavoite 2016 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Kunta10: resurssit työhön riittävät, mittariarvo pie- nempi kuin 0. Työpaikalla tehty riskien ja vaarojen analyysi, tehty vähintään 95 % työpaikoista. Kunta10: resurssit työhön riittävät, mittariarvo pienempi kuin 0. Työpaikalla tehty riskien ja vaarojen analyysi, tehty vähintään 95 % työpaikoista. Aktiivinen osaamisen ennakointi Osaamiskartoitus laadittu SAP-järjestelmään, va- kansseista 60 % tehty Osaamiskartoitus laadittu SAP-järjestelmään, vakansseista 60 % tehty Turku on vetovoimainen työnantaja Kunta10: esimiestuki, kohtelun oikeudenmukaisuus,: tulokset parantuneet edellisestä mittauksesta (2014) Kunta10: esimiestuki, kohtelun oikeudenmukaisuus,: tulokset parantuneet edellisestä mittauksesta (2014)

  • Yhdyskuntatekniset laitteet Vuokralainen on velvollinen kaupungin vaatimuksesta sallimaan tar- peellisten johtojen, laitteiden, laitteistojen ja kiinnikkeiden sijoittamisen vuokramaalle tai sen yli. Jos kaupunki ennen vuokra-ajan päättymistä tarvitsee osaa vuokra-alu- eesta katu- tai liikennealueeksi tai muuta yleistä tarvetta varten, vuok- ralaisen on kolmen (3) kuukauden kuluttua irtisanomisesta luovutettava sitä varten tarvittava ala. Tämä ei kuitenkaan koske alaa, jolla vuokra- laisen omistama rakennus sijaitsee. Kaupunki korvaa vuokralaiselle edellä mainituista toimenpiteistä aiheu- tuvan vahingon arvion mukaan. Vuokralainen on velvollinen kaupungin niin vaatiessa varaamaan vuokra-alueelta tilan muuntamoa varten.

  • Taloudelliset Tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 € Toimintatulot 1 004 731 671 Toimintamenot 11 483 11 719 11 490 Toimintakate -10 479 -10 896 -10 819 Muutos-% 4,0 % 0,7 %

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Alihankkijat, jotka käsittelevät henkilötietoja 6.1. Siltä osin kuin Palveluntuottaja käyttää toiminnassaan alihankkijoita, jotka käsittelevät henki- lötietoja, alihankintaan sovelletaan Sopimuksen lisäksi tässä sopimusliitteessä kuvattuja ehtoja. 6.2. Xxx Xxxxxxxxxxxxxxxxx alihankkija käsittelee Tilaajan henkilötietoja, alihankkijan käyttäminen edellyttää Tilaajan ennakkoon kirjallisesti antamaa lupaa. 6.3. Palveluntuottaja tekee alihankkijan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa se sitouttaa käyttä- mänsä alihankkijat noudattamaan omalta osaltaan sopimuksessa Palveluntuottajalle asetettuja velvoitteita sekä Tilaajan antamia kulloinkin voimassa olevia henkilötietojen käsittelyyn liittyviä ohjeita. Palveluntuottaja varmistaa, että sopimuksen mukainen Tilaajan tarkastusoikeus voi- daan ulottaa alihankkijaan. 6.4. Palveluntuottaja vastaa käyttämänsä alihankkijan osuudesta kuin omastaan. Palveluntuottaja vastaa siitä, että alihankkija noudattaa omalta osaltaan henkilötietojen käsittelijälle asetettuja velvoitteita. Xxx Xxxxxxx perustellusti katsoo, että Palveluntuottajan alihankkija ei täytä tietosuo- javelvoitteitaan, Tilaajalla on oikeus vaatia Palveluntuottajaa vaihtamaan alihankkijaa. 6.5. Henkilötietojen käsittelyyn osallistuvan alihankkijan vaihtamisesta on ilmoitettava Tilaajalle etukäteen. Ilmoituksessa tulee kuvata, miten alihankkija käsittelee Xxxxxxxx henkilötietoja tie- tosuojalainsäädännön mukaisesti. Tilaajalla on oikeus perustellusta syystä vastustaa ehdotet- tua alihankkijaa.

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • TUTKINTOTAVOITTEET Tavoitteet Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin

  • Toiminnalliset Tavoitteet Projektit Projekti Hyödyt ja onnistumisen arviointi (Miksi?) Alku Tilanneyhteenveto Liikuntaneuvonnan palveluketjut Riittämätön liikunta lisää sairastavuutta, josta syntyy kustannuksia. Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttaminen ennen sairastumista (pri- maaripreventio) on sekä yhteiskunnan että henkilön etu. Yksilölli- seen liikuntaneuvontaan tavoitellaan työikäisiä ja ikääntyneitä, joi- den sairastumista tai toimintakyvyn heikkenemistä liikunnalla voi- daan ehkäistä. Neuvonnan tavoitteena on asiakkaan fyysisen aktiivi- suuden lisääntyminen ja/tai passiivisen ajan väheneminen ja sitä kautta terveyden ja hyvinvoinnin koheneminen. Tavoitteena on, että liikuntapalveluiden toteuttama yksilöllinen liikuntaneuvonta täydentää Hyvinvointitoimialan toteuttamaa elintapaneuvontaa ja asiakasohjautuvuus on sujuvaa. 2.9.2018 5.8.2020 Ennen koronapoikkeustilaa (1.1.-13.3.) neuvontaan ilmoittau- tui 40 uutta asiakasta, joista suurin osa työikäisiä. Kesken olevia proses- seja yhteensä 57 (40 työikäistä ja 17 ikääntynyttä), 64 neuvontaker- taa/103 neuvonta-aikaa varattavissa eli täyttöaste 62%. Uusia asiak- kaita ilmoittautui neuvontaan aiempaa enemmän. Vaikutusten arvioin- teja on tehty vähän kevään aikana. Impivaaran uimahallissa käyneille työikäisille asiakkaille tehty kehonkoostumuksen alkumittaukset. Yksi- löllinen liikuntaneuvonta on päätetty lopettaa ja siirtyä ryhmämuotoi- seen neuvontaan yhdessä kumppaneiden (PNK, AMK, Ammatti-Insti- tuutti ja TULE-tietokeskus) kanssa toteutettuna. Päätös tehtiin, koska yksilöllisen neuvonnan ajanvarauksen täyttöaste ei ole riittävä, yhtä neuvonta-asiakasta kohden kuluu liikaa työaikaa ja neuvontaprosesseja ei riittävästi saada vietyä vaikutusten arviointiin asti. Ryhmäliikunta- neuvonta alkaa tammikuussa 2021. Ryhmän sisältö suunnitellaan yh- dessä kumppaneiden kanssa. Toteutuksen valmistelu jatkuu syksyllä 2020.Hyvinvointitoimiala on hakenut rahoitusta etänä toteutettavaan elintapaneuvontaa Tulevaisuuden sote-keskus -hankehausta. Liikunta- palvelut on mukana toteutuksessa, mikäli rahoitus saadaan. Lisäksi hy- vinvointitoimialalle tehdään liikuntaneuvonnan verkkokoulutus tälle projektille myönnetyin testamenttivaroin.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • Koulutustyöryhmä Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hy- väksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.