Mikä on kilpailukieltosopimus?. Kun työsuhde päättyy, loppuu myös työntekijän lojaliteettivelvollisuus työnanta- jaa kohtaan. Työntekijällä on tällöin täysi oikeus esimerkiksi perustaa entisen työnantajan kanssa kilpaileva yritys tai mennä töihin kilpailevaan yritykseen. Tä- män oikeuden estoksi on mahdollista solmia kilpailukieltosopimus. Kyseinen so- pimus voidaan solmia joko osapuolten tehdessä työsopimusta tai työsuhteen aika- na. (Bruun ym. 2012, 56) Olettamus on että silloin kun jokin sopimus päättyy (esimerkiksi työsopimus), lakkaavat myös sopimukseen sisältyvät velvoitteet ja oikeudet. On kuitenkin huomioitava, että vaikka sopimus päättyykin, voivat jotkut sopimuksessa olevat sopimusehdot olla edelleen voimassa. Kilpailukielto on yksi tavanomaisimmista sopimuksen päättymisen jälkeen rajatun ajan voimassa pysyvistä sopimusehdois- ta. (Xxxxxxxx, 195, 2011) Kilpailukieltosopimus voidaan solmia lain puitteissa ja tiettyjen edellytysten täyt- tyessä työntekijän ja työantajan välillä. Kyseisen sopimuksen pyrkimyksenä on työntekijän toiminnan rajoittaminen, kun kyse on kilpailevassa yrityksessä työs- kentelystä tai toisaalta sopimuksella voidaan pyrkiä siihen, että työntekijä ei voi perustaa itse kilpailevaa yritystä, kun työsuhde on päättynyt. Jotta kilpailukielto- sopimus voitaisiin ylipäätään solmia, pitää kyseessä olla erityisen painava syy, jonka täytyy liittyä työnantajatoimintaan tai työsuhteeseen muutoin. Kilpailukiel- tosopimusta ei voi solmia kevyin perustein. Peruste sopimuksen solmimiselle on esimerkiksi silloin, jos työntekijä on työskennellessään yrityksessä saanut paljon kilpailutoiminnan kannalta merkittävää tietoa. Myös jos tekninen osaaminen, tie- totaito tai muunlainen osaaminen pitää turvata, voivat edellytykset kilpailukielto- sopimukselle täyttyä. ( Paanetoja, 2012, 51) Kun arvioidaan sitä, että onko kilpailukiellolle tarpeeksi painavaa syyttä, pitää siis huomioida säilytettävien liike – ja ammattisalaisuuksien suojaamistarve. Tärkeää on myös huomioida, että onko työnantaja esimerkiksi järjestänyt erityistä koulu- tusta ja missä tehtävissä sekä asemassa työntekijä yrityksessä on. Jos työntekijä toimiin esimerkiksi tutkimustyössä ja tästä työstä muodostuu kilpailuetua työnan- tajataholle, on tällöin sopimuksen solmimiselle perusteltu syy. (Anttola ym. 2009, 127) Merkittävimpiä syitä kilpailukieltosopimuksen tekemiselle on yrityksen pyrkimys suojata liike- ja ammattisalaisuuksia. Riski näiden tärkeiden tietojen joutumisesta ulkopuolisten tietoon on suuri, kun kyseess...
