Mitä liikkeenjohdon konsultti antaa asiakkaalle? Mallilausekkeet

Mitä liikkeenjohdon konsultti antaa asiakkaalle?. Kaikki edellä mainitut komponentit sisältyvät hienoviritteisesti ja usein tiedostamatta ”henkilökohtaiseen osaan” ja edelleen psykologiseen sopimukseen, jolla on välitön vaikutus myös liikkeenjohdon konsultaation tehokkuuteen. (Wellin 2007, 35–55.) Vahvan psykologisen yhteisymmärryksen, sekä oikeanlaisen konsultin roolin muotoutumiseksi, on näin ollen ratkaisevaa, että liikkeenjohdon konsultti ja asiakassysteemi ottavat puheeksi mahdollisimman monet, itsestään selviltäkin tuntuvat oletukset ja tavoitteet projektin osalta (mm. Järvinen 2000, 220). Asiakkaan perspektiivistä voidaan myös todeta, että konsultin on jo alkuneuvotteluissa kannattavaa suoraan esittää odotuksensa tulevaa projektia sekä vaatimuksensa asiakasta kohtaan psykologisen sopimuksen syntymiseksi (Block 1981, 45). Xxxxxxxx (1999) mukaan psykologisen sopimuksen luonteeseen liittyy aina ympäripyöreys ja epätarkkuus, jotka ilmenevät erityisesti äänettöminä, sekä konsultin että asiakkaan odotuksina siitä, mitä kumpikin osapuoli tulee antamaan ja vastaanottamaan konsultointiyhteistyössä. Epämääräisyys ei ole psykologisen sopimuksen kannalta negatiivinen asia ja tärkeää konsultti-asiakas – yhteistyössä onkin välttää ei sanottujen, ympäripyöreiden odotusten turhaa vääntämistä eksplisiittisiksi. Toiveiden ja odotusten väkinäinen täsmälliseksi tekeminen ei edistä konsultointiyhteistyötä millään tasolla, koska kumpikaan yhteistyön osapuolista ei voi tietää heitä kohtaavasta tulevaisuudesta projektia ajatellen. Psykologisen sopimuksen säilyttäminen epämääräisenä ei kuitenkaan tarkoita konsultoinnin avoimuuden hylkäämistä, mutta myös avoimuudessa sekä konsultin että asiakkaan on syytä sallia epävarmojen odotusten olemassaolo. Psykologisen sopimuksen kehittymisen kannalta avoimeen keskusteluun tulisikin liittää myös joko konsultin tai asiakkaan rehellinen toteamus siitä, ettei hän ole varma miten konsultaatio etenee ja mitä asioita siihen kaiken kaikkiaan liittyy. (Schein 1999, 235–236.) Myös Kubr (1993) puhuu psykologisen sopimuksen merkityksen puolesta konsultin ja asiakkaan välisessä yhteistyössä. Maailma on yleisesti muuttumassa jatkuvasti suuntaan, jossa yhä suurempi osa asioita on säännelty tiukkoja lakeja noudattaen. Siinä missä muodolliset sopimukset rajoittavat suurta osaa liiketoimintasektoreista, liikkeenjohdon konsultoinnissa muodollinen sopiminen ei missään vaiheessa näyttele pääosaa. Onnistuneet konsultointiyhteistyöt ja –projektit koostuvat nimenomaan yhteistyösuhteista, joita määrittävää ...