Muut havainnot. Ympäristötukikohteilta arvioitiin myös latvuspeiton vähenemistä ja mahdollisesti sen seurauksena lisääntynyttä heinittymistä. Näitä asioita arvioitiin silmämää- räisesti, koska niitä on melkein mahdotonta mitata kovin tarkasti. Niiden mit- taamiseen ei myöskään ole mitään valmista menetelmää. Latvuspeiton arvioitiin säilyneen kohtuullisen hyvin. Kolmella kohteella latvuspeitto oli lähestulkoon samanlainen kuin luonnontilaisena, eli vähenemistä ei ollut tapahtunut juuri ol- lenkaan. Kolmella kohteella latvuspeitteestä arvioitiin olevan jäljellä alle 80 % lähtötilanteesta. Selkeää latvuspeitteen vähenemistä oli siis tapahtunut. Loput kohteista sijoittuivat välille 80–90 %. Näillä kohteilla arvioitu latvuspeitto oli yleensä 85–87 % lähtötilanteesta. Heinittymistä oli pääsääntöisesti tapahtunut melko vähän. Näytti siltä että heinit- tyminen ei ollut suoraan verrannollista arvioituun latvuspeitteen vähenemiseen. Tähän voi olla monia syitä. Jos ympäristötukikohteen vieressä on aukko tai tai- mikko, voi kohteelle tulla paljon auringon valoa sen reunasta. Tapahtuu niin sa- nottua reunavaikutusta. Heinittymistä ja esimerkiksi saniaisten kuivumista voi silloin ilmetä, vaikka latvuspeitto ei olisikaan merkittävästi vähentynyt. Toisaalta vaikka latvuspeitto olikin vähentynyt, heinittyminen ei välttämättä ollut merkittä- vässä määrin lisääntynyt. Tämä voi mahdollisesti johtua siitä, että latvuspeitteen vähenemisestä oli kulunut vain vähän aikaa ja heinittyminen ei ollut vielä ehtinyt edetä kovin pitkälle. Vaikutusta voi mahdollisesti olla myös sillä, että kohteiden puusto oli hyvin kuusivaltaista. Kuusen neulaset happamoittavat maaperää, mil- lä saattaa myös olla vaikutusta asiaan. Heinittyminen oli pääasiassa keskittynyt kohteiden reunoille. Tähän vaikuttaa varmasti juuri reunavaikutus eli viereisen aukon tai taimikon puolelta tuleva lisääntynyt valo. Vaikutusta voi olla myös sil- lä, että kaatuneet puut olivat enimmäkseen kohteiden reunoilla. Kasveista eni- ten näyttivät runsastuneen erilaiset heinät ja mesiangervo. Myös vadelma ja pihlaja kuuluivat niihin lajeihin, joiden määrän arvioitiin lisääntyneen. Vesiuomasta arvioitiin myös veden kulun esteettömyyttä. Tässä kohteet jakau- tuivat tasan molempiin luokkiin eli niihin, joissa vedenkulku oli esteetöntä ja nii- hin joissa se ei ollut. Vedenkulkua estäviä tekijöitä olivat yleensä kaatuneet run- got ja isot oksat. Yhdellä kohteella myös kaatuneen puun juuripaakku oli tukki- nut vesiuomaa. Turvemaalla sijaitsevan noro...
Muut havainnot. Xxxx kirjoittanut tähän kappaleeseen muita havaintoja, mitkä nousivat esille kohderyhmän vastauslomakkeissa. Haastattelulomakkeen viimeinen kohta oli ”vapaasana” -osio, mihin kohderyhmä sai kirjoittaa oman mielensä mukaan aihealueeseen liittyviä havaintoja. Alla kä- siteltävät asiat eivät ole suoria lainauksia, koska olen kirjoittanut ne omin sanoin tutkielman kannalta sopivaan muotoon. Asioiden sisältämää sanomaa ei ole muokattu, vain tekstin kirjoi- tusmuotoa. Kohderyhmä halusi painottaa, että koulutussuoritusten tulisi olla haastavuudeltaan nousujoh- teisia. Koulutussuoritusten tulisi olla haastavampia koulutustaidon ja varusmiesten ammatti- taidon kehittyessä. Koulutussuoritusten nousujohteisuuden on mahdollista, kun sopimussoti- laan työsopimus aloitetaan heti peruskoulutuskauden alussa ja se päättyy noin kuuden kuu- kauden päästä joukkokoulutuskauden lopulla. Peruskoulutuskaudella koulutustehtävät ovat verrattain yksinkertaisia, joka mahdollistaa yksinkertaisen alun koulutusuralle. Varusmiesten kehittyessä koulutussuoritukset monimutkaistuvat samalla, kun sopimussotilaan koulutustaito kehittyy. Tein kiinnostavan havainnon ja kohderyhmän vastauksista: sopimussotilaan kouluttamistai- don kehittäminen vaatii aina peruskoulutetun sotilashenkilön työaikaa. Peruskoulutetun soti- lashenkilön pitää kohdentaa työaikaansa sopimussotilaan kouluttamistaidon kehittämiseen ja se taas on pois muusta työstä. Se voi olla haasteellista, koska sopimussotilaan palkkaaminen tarkoittaa yleensä sitä, että yksikössä on pulaa kouluttajista. Jos henkilöresurssia ei ole irrot- taa, kohdehenkilöt ehdottivat kouluttamistaidon kehittämisessä vertaistukea. Peruskoulutus- kaudella tämä voisi olla yhteistyötä muiden joukkueenjohtajien ja kouluttajien välillä etenkin suunnittelussa ja toteutuksessa. Palautteen saaminen voi olla haaste, mutta sekin on mahdol- lista. Ollakseen toimivaa yksikön ilmapiirin pitää olla avoin ja kehityshakuinen. Jokaisessa perusyksikössä on käsketty työpaikkaohjaaja, joka vastaa uuden työntekijän pereh- dyttämisestä60. Kohderyhmä kertoi, että yleensä työpaikkaohjaaja on vääpeli tai komppanian päällikkö, joka perehdyttää sopimussotilaan perusyksikön tapoihin näyttämällä pesutilat, pu- ku- ja kahvihuoneen. Kohderyhmän näkemyksien mukaan työpaikkaohjaajaksi kannattaisi 60 PVHSM KOULUTUSALA 042 - PEHENKOS OHJATTU TYÖSSÄ OPPIMINEN, HG233 määrätä se joukkueenkouluttaja, jonka alaisuudessa sopimussotilas toimii. Tällöin perehdyttä- jä voisi toimia sopimussotilaide...