Tutkimusaineisto. Tutkimus toteutettiin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella eli olemassa olevan tutkimusaineiston analysoinnilla. Valitsin löytämästäni aineistosta kahdeksan kansainvälistä tutkimusta ja yhden kriittisesti aihetta tarkastelevan kirjan, joiden perusteella voisin tarkastella tutkimuskysymystäni. Julkaisut on kerätty useasta eri kansainvälisestä hakemistosta. Näitä olivat (osittain Laurea Finnan kautta) Ebookscentral, Edisciplinas, ProQuest, Emerald insight, EBSCOhost ja Semantic Scholar. Lisäksi tietoa on haettu mm. Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastosta ja Google Scholarista. Erilaisia hakutermejä kokeiltuani päädyin hakemaan tutkimuksia kahdella eri yhdistelmällä sekä suomeksi että englanniksi. Hakusanoina käytin seuraavia sanoja: psykologinen sopimus, psykologisen sopimuksen rikkoutuminen, psychological contract, psychological contract breach, Todettuani, ettei suomenkielisillä hakusanoilla löytynyt saatavilla olevia vertaisarvoituja tutkimuksia, joita olisi voitu käyttää tämän tutkimusaineiston analyysissä, päädyin käyttämään ainoastaan englanninkielisiä termejä hauissani. Termillä psychological contract löytyi Laurean Finna-hakemiston kautta 1206 vertaisarvoitua tulosta ja psychological contract breach 226 vertaisarvoitua tulosta. Näistä kiinnostavampi oman työn kannalta on jälkimmäinen ja se valikoitui lopulta hakutermiksi. Tutkimusta varten mahdollisuus siihen, että koko teksti on saatavilla opiskelijalle luettavaksi, on ehdottoman tärkeää ja tällaisia löytyi lopulta hakusanalla psychological contract breach 197 vertaisarvioitua tulosta. Psykologisen sopimuksen tutkimisen historia ei ole kovin pitkä. Aihealueen tutkimuksia on alettu tehdä vasta 80-luvun lopulla, eikä työnteon malli ole muuttunut oman arvioni mukaan siltä osin niin paljon, että vanhempia uraauurtavia julkaisuja olisi syytä jättää tarkastelusta pois. Näin ollen vanhimmat tarkasteluun päätyneet julkaisut ovat vuodelta 1989. Myös verrattain uusia julkaisuja on aiheesta tehty, jotka tukevat vanhempaa tutkimusta hyvin. Julkaisuvuosirajausta ei näin tehty. Lopullinen aineisto valikoitui siten, että julkaisussa tutkittiin vähintään osana isompaa kokonaisuutta myös psykologisen sopimuksen rikkoutumista ja erityisesti sen seurauksia. Apuhakutermeinä käytin vielä sanoja ”impact” ja ”breach”. Aineistosta poissuljettiin ne tutkimukset, jotka eivät sisältäneet mainintoja seurauksista. Otsikko- ja osin abstraktitasoisen tarkastelun jälkeen aiheeseen sopivia tutkimuksia löytyi useita kymmeniä. Se...
Tutkimusaineisto. Aineiston kerääminen toteutettiin haastatteluilla. Haastattelut suoritetiin sekä henkilökohtaisilla haastattelulla että kyselylomakkeen avulla. Kyseessä ovat siis puolistrukturoidut haastattelut. Jotta voidaan välttyä ennakko-odotuksilta tai vastaajaa ohjaavalta kysymyksenasettelulta, ovat kysymykset pääsääntöi- sesti omin sanoin vastattavia eikä valmiita vastausvaihtoehtoja. Tällä pyritään saamaan kattavaa näkemystä asiaan rajatulta, ennalta määritetyltä vastaaja- joukolta. Lomakekyselyä voidaan käyttää myös laadullisessa tutkimuksessa, vaikka se yleensä mielletään enemmän määrällisen tutkimuksen välineeksi. Tässä kyseisessä tapauksessa todettiin, että lomakkeen kysymysten asettelu ja vastausten saaminen omin sanoin kerrottuna palvelee paremmin tutkimuk- sen tavoitteita ja niitä voidaan helpommin hyödyntää sekä toimintaohjetta laa- dittaessa että kategorian toimittajayhteistyön parantamisessa, toisin kuin nu- merollista arviointia tai tuloksia. Haastattelut suoritettiin 2.12.2021, kyselylomakkeen vastausaika oli 30.12.2021-31.1.2022. Haastatteluissa ja lomakekyselyssä selvitettiin nykyti- laa sekä haettiin uusia toimintatapoja sopimus- ja toimittajahallinnan kehittä- miseksi. Vastaajina olivat sekä anestesia ja tehohoito -kategorian työntekijöitä, että toimittajat, joiden kanssa on olemassa strategisiksi hankinnoiksi luokitel- tuja hankintasopimuksia ja jotka tulevat myös jatkossa suurella todennäköi- syydellä olemaan strategisten hankintojen sopimuskumppaneita. Haastattelut suoritettiin vallitsevan etätyösuosituksen vuoksi Teamsin välityk- sellä. Haastatteluun osallistui kaksi kategorian työntekijää. Heillä molemmilla on kokemusta nykytilasta sekä ajatuksia kehittämistoimenpiteisiin. Haastatte- lussa kartoitettiin työntekijöiden näkemykset nykytilaan, mitä kehittämistar- peita on noussut esille ja miten nämä nousseet kehittämistarpeet voitaisiin hyödyntää tulevassa toiminnassa. Haastattelussa esitetyt kysymykset löytyvät liitteestä 1. Lomakehaastattelu soveltuu käytettäväksi sellaisen aineiston keräämiseen, jossa tavoitteena on saada rajatun vastaajakunnan näkemyksiä esiin. Yksilö- haastatteluina tehdyt haastattelut voidaan niin ikään rajata koskemaan vain tiettyä osa-aluetta, jolloin punainen lanka ei pääse katoamaan ja pysytään ai- heessa. Haastatteluiden kysymykset tulee myös laatia niin, ettei koko kysely koostu kyllä tai ei -vastauksista. (Vilkka 2021, luku 4: Määrällinen tutkimusme- netelmä käytännössä.) Lomakekysely lähetettiin sähköpostilla 39 er...
Tutkimusaineisto. Ensimmäisenä tehtävänä analysoitiin vakuutusyhtiön entisiä asiakaspalautteita, jotka koskivat sopimuskumppanien toimintaa rakennusvahingoissa. Näiden palautteiden avulla saatiin suuntaa, missä If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n sopimuskumppaneilla olisi paran- nettavaa ja millaisia kysymyksiä haastatteluissa kannattaisi esittää. Rakennusvahinkota- pauksia löytyi yhteensä 427 kappaletta, joita sopimuskumppanit olivat hoitaneet. Näissä palautteissa asiakkailla oli ollut mahdollisuus vapaalla sanalla kommentoida sopimus- kumppanien toimintaa ja näistä kommenteista lähdettiin etsimään mahdollisia yhtäläi- syyksiä.
Tutkimusaineisto. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta erityyppisestä aineistosta: politiikka-asiakir- joista, kyselyaineistosta ja haastatteluista. Eri aineistot valottavat tutkittavan ilmi- ön eri puolia. Niillä on tutkimuksessa myös erilainen painoarvo. Haastatteluaineisto toimii tutkimuksen ensisijaisena aineistona, jota kysely- aineisto täydentää. Haastattelut valottavat ennen kaikkea maahanmuuttajasairaan- hoitajien omia tulkintoja ammattikuntaan sisäänpääsyn ja siinä toimimisen eh- doista sekä heidän oman toimijuutensa resursseista ja keinoista. Samalla aineisto kertoo kuitenkin myös siitä, miten muut toimijat määrittelevät ja kohtelevat heitä erilaisissa institutionaalisissa ja sosiaalisissa käytännöissä ja kohtaamisissa. Kysely- aineisto tarkentaa kuvaa maahanmuuttajasairaanhoitajien työllistymiseen liittyvis- tä ennakko-odotuksista. Käytän haastattelujen tukena myös tutkimuksen aineistonkeruuaikana käyn- nissä olleiden kolmen pätevöitymiskoulutusohjelman dokumentteja, kuten ope- tussuunnitelmia, tutkintotodistuksia, projektiarvioita ja koulutuksista laadittuja mediatiedotteita. Hyödynnän näitä asiakirjoja lähinnä tarkentaessani ja taustoit- xxxxxxxx haastateltavilta saamaani pätevöitymiskoulutusta koskevaa informaatio- ta. Koulutusdokumentit eivät kuitenkaan toimi ensisijaisina tietolähteinäni, eivät- kä ne ole olleet varsinaisen lähianalyysin kohteena. Koska dokumentit viittaavat lisäksi suoraan tiettyihin pätevöitymiskoulutusohjelmiin, joissa haastattelemani maahanmuuttajasairaanhoitajat ovat opiskelleet, en tietosuojasyistä esittele näitä dokumentteja yksityiskohtaisemmin tai viittaa niihin analyysissäni. Tutkimusaineiston eri osien painoarvo vaihtelee eri artikkeleissa. Alla oleva tau- lukko esittää, mihin aineiston osaan tai osiin eri artikkelit perustuvat:
Tutkimusaineisto. Tutkimusaineistona käytetään osaa Päijät-Hämeen alueellisen hyvinvointibarometrin 2005 kysy- myksistä. Hyvinvointibarometrin tarkoituksena oli kartoittaa 12 Päijät-Hämeen kunnassa niiden asukkaiden tilastoilta piiloon jääviä kokemuksia hyvinvoinnista ja kerätä palautetietoa kuntalaisten mielipiteistä. Hyvinvointibarometritutkimuksen kiinnostuksen kohteina olivat hyvinvointi, vaiku- tusmahdollisuudet ja arviot omasta kotikunnasta. Tutkimus on jatkoa vuonna 2002 toteutetulle alueelliselle hyvinvointibarometrille (Hirvonen ym. 2003). Vuoden 2005 barometri on toteutettu nyt tiiviimmässä muodossa ja se muodostaa alun päijäthämäläisten henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisen elämän seurannalle (Haapola, Karisto & Xxxxxxxxx 2006, 3, 55). Tutkimuksen aineisto kerättiin syyskuussa 2005, jolloin 5600:lle Väestörekisterikeskuksen ylläpitä- mästä väestötietojärjestelmästä satunnaisesti valitulle täysi-ikäiselle päijäthämäläiselle lähetettiin kyselylomake (liite 1). Kyselyyn vastasi uusintakyselyn jälkeen kaikkiaan 2110 päijäthämäläistä ja vastausprosentti oli 37,6.5 Kuntakohtaiset otoskoot ja vastausprosentit on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Hyvinvointibarometrin kuntakohtaiset otoskoot, vastaajamäärät ja vastausprosentit. otoskoko vastausten määrä vastaus % Artjärvi 300 122 40,7 Asikkala 600 274 45,7 Hartola 300 121 40,3 Heinola 600 210 35,0 Hollola 600 207 34,5 Hämeenkoski 300 105 35,0 Kärkölä 300 111 37,0 Lahti 800 300 37,5 Nastola 600 204 34,0 Orimattila 600 214 35,7 Padasjoki 300 104 34,7 Sysmä 300 131 43,7 Yhteensä 5600 2103 37,6 Kuntakohtaiset vastausprosentit vaihtelevat 34:n ja 46 prosentin välillä (taulukko 3). Aktiivisimmin vastasivat asikkalalaiset ja sysmäläiset ja alhaisin vastausprosentti oli Nastolassa. Kovin korkeaksi vastausprosentti ei kohonnut myöskään Heinolassa, Hollolassa, Hartolassa ja Padasjoella. Koko alu- een väestöpohjaa tarkasteltaessa vastaajista olivat aliedustettuina nuoret ja miehet. Jotta vastaajien joukko kuvaisi paremmin perusjoukkoa, niin aineiston analyysissä on käytetty yhdistettyä paino-
Tutkimusaineisto