Tutkimusaineisto. Haastattelut tiedonkeruumenetelmänä mahdollistavat monipuolisen aineiston kerää- misen. Samoin ne ovat perusteltuja kun halutaan syventää saatavia tietoja ja lisäksi antaa mahdollisuuden tarkentaa saatavia vastauksia, mikä antaa mahdollisuuden mo- nipuolisen aineiston keräämiseen (Hirsjärvi & Hurme 2001: 34-35). Tämän tutki- muksen haastatteluiden lisäksi ja niitä tukemaan tietoa kerätään kirjallisista lähteistä. Tällaisia ovat tarkastelujakson sopimukset, sopimuksiin tehdyt lisäykset ja muutok- set, sopimuskumppaneiden välinen sopimussuhteisiin liittyvä kirjeenvaihto sekä muu mahdollinen kirjallinen aineisto joka voidaan luokitella tutkimuksen kannalta merkit- täväksi. Tällaisia voisi olettaa olevan esimerkiksi viranomaisilta tai verkoston sisältä lähtevä informaatio tai sopimussuhteen osapuolina olevien yritysten sisäinen talou- dellinen informaatio joka liittyy tutkimuskysymyksiin. Aineistona ovat lisäksi ne tutkijan omakohtaiset havainnot, jotka liittyvät sopimus- suhteissa esiintyviin paineisiin tai niihin reagointiin. Näistä kuitenkin rajaten mukaan vain sellaiset, jotka ovat todennettavissa kirjallisesta dokumentaatiosta. Kirjallista dokumentaatiota edustavat sopimukset, sopimusmuutokset, sähköpostit ja niin edel- leen. Haastatteluihin valmistautumiseksi haastateltavia on pyydetty etukäteen perehtymään sopimussuhteessa tapahtuneisiin muutoksiin tai keskusteluihin muutoksista. Samalla on pyydetty myös hakemaan sopimuksiin liittyvä kirjallinen aineisto, joka voidaan luovuttaa tutkielman tekijälle tutkielmakäyttöön. Haastateltavia henkilöitä oli seitsemän. Taustaltaan haastateltavat olivat toimitusjohtajasta päällikkötason henkilöstöön. Jokaisella haastateltavista oli vähintään viiden vuoden kokemus kyseisen sopimussuhteen ylläpidosta. Haastateltavista kolme edusti vahvaa verkostokumppania ja kaksi kutakin alihankkijaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua hyödyntäen ja ne suoritettiin maaliskuun 2012 aikana. Teemahaastattelun runko on liitteenä 2. Haastatteluiden kestot olivat puolesta tunnista reiluun tuntiin. Tehdyt haastattelut ja niiden kestot on listattu liitteessä 3. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja tämän jälkeen ne purettiin ja litteroitiin. Litteroinnin jälkeen aineisto ryhmiteltiin paineiden lähteiden mukaisesti jatkaen luokittelua luokittelemalla paineet viitekehyksessä rakennettujen tyyppien ja vaikuttamiskanavien mukaisesti. Samalla aineistosta nostettiin esiin muita merkillepantavia havaintoja. Tämän jälkeen ...
Tutkimusaineisto. Tutkimusaineistona käytetään osaa Päijät-Hämeen alueellisen hyvinvointibarometrin 2005 kysy- myksistä. Hyvinvointibarometrin tarkoituksena oli kartoittaa 12 Päijät-Hämeen kunnassa niiden asukkaiden tilastoilta piiloon jääviä kokemuksia hyvinvoinnista ja kerätä palautetietoa kuntalaisten mielipiteistä. Hyvinvointibarometritutkimuksen kiinnostuksen kohteina olivat hyvinvointi, vaiku- tusmahdollisuudet ja arviot omasta kotikunnasta. Tutkimus on jatkoa vuonna 2002 toteutetulle alueelliselle hyvinvointibarometrille (Hirvonen ym. 2003). Vuoden 2005 barometri on toteutettu nyt tiiviimmässä muodossa ja se muodostaa alun päijäthämäläisten henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisen elämän seurannalle (Haapola, Karisto & Xxxxxxxxx 2006, 3, 55). Tutkimuksen aineisto kerättiin syyskuussa 2005, jolloin 5600:lle Väestörekisterikeskuksen ylläpitä- mästä väestötietojärjestelmästä satunnaisesti valitulle täysi-ikäiselle päijäthämäläiselle lähetettiin kyselylomake (liite 1). Kyselyyn vastasi uusintakyselyn jälkeen kaikkiaan 2110 päijäthämäläistä ja vastausprosentti oli 37,6.5 Kuntakohtaiset otoskoot ja vastausprosentit on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Hyvinvointibarometrin kuntakohtaiset otoskoot, vastaajamäärät ja vastausprosentit. otoskoko vastausten määrä vastaus % Artjärvi 300 122 40,7 Asikkala 600 274 45,7 Hartola 300 121 40,3 Heinola 600 210 35,0 Hollola 600 207 34,5 Hämeenkoski 300 105 35,0 Kärkölä 300 111 37,0 Lahti 800 300 37,5 Nastola 600 204 34,0 Orimattila 600 214 35,7 Padasjoki 300 104 34,7 Sysmä 300 131 43,7 Yhteensä 5600 2103 37,6 Kuntakohtaiset vastausprosentit vaihtelevat 34:n ja 46 prosentin välillä (taulukko 3). Aktiivisimmin vastasivat asikkalalaiset ja sysmäläiset ja alhaisin vastausprosentti oli Nastolassa. Kovin korkeaksi vastausprosentti ei kohonnut myöskään Heinolassa, Hollolassa, Hartolassa ja Padasjoella. Koko alu- een väestöpohjaa tarkasteltaessa vastaajista olivat aliedustettuina nuoret ja miehet. Jotta vastaajien joukko kuvaisi paremmin perusjoukkoa, niin aineiston analyysissä on käytetty yhdistettyä paino-
Tutkimusaineisto. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta erityyppisestä aineistosta: politiikka-asiakir- joista, kyselyaineistosta ja haastatteluista. Eri aineistot valottavat tutkittavan ilmi- ön eri puolia. Niillä on tutkimuksessa myös erilainen painoarvo. Haastatteluaineisto toimii tutkimuksen ensisijaisena aineistona, jota kysely- aineisto täydentää. Haastattelut valottavat ennen kaikkea maahanmuuttajasairaan- hoitajien omia tulkintoja ammattikuntaan sisäänpääsyn ja siinä toimimisen eh- doista sekä heidän oman toimijuutensa resursseista ja keinoista. Samalla aineisto kertoo kuitenkin myös siitä, miten muut toimijat määrittelevät ja kohtelevat heitä erilaisissa institutionaalisissa ja sosiaalisissa käytännöissä ja kohtaamisissa. Kysely- aineisto tarkentaa kuvaa maahanmuuttajasairaanhoitajien työllistymiseen liittyvis- tä ennakko-odotuksista. Käytän haastattelujen tukena myös tutkimuksen aineistonkeruuaikana käyn- nissä olleiden kolmen pätevöitymiskoulutusohjelman dokumentteja, kuten ope- tussuunnitelmia, tutkintotodistuksia, projektiarvioita ja koulutuksista laadittuja mediatiedotteita. Hyödynnän näitä asiakirjoja lähinnä tarkentaessani ja taustoit- xxxxxxxx haastateltavilta saamaani pätevöitymiskoulutusta koskevaa informaatio- ta. Koulutusdokumentit eivät kuitenkaan toimi ensisijaisina tietolähteinäni, eivät- kä ne ole olleet varsinaisen lähianalyysin kohteena. Koska dokumentit viittaavat lisäksi suoraan tiettyihin pätevöitymiskoulutusohjelmiin, joissa haastattelemani maahanmuuttajasairaanhoitajat ovat opiskelleet, en tietosuojasyistä esittele näitä dokumentteja yksityiskohtaisemmin tai viittaa niihin analyysissäni. Tutkimusaineiston eri osien painoarvo vaihtelee eri artikkeleissa. Alla oleva tau- lukko esittää, mihin aineiston osaan tai osiin eri artikkelit perustuvat:
Tutkimusaineisto. Ensimmäisenä tehtävänä analysoitiin vakuutusyhtiön entisiä asiakaspalautteita, jotka koskivat sopimuskumppanien toimintaa rakennusvahingoissa. Näiden palautteiden avulla saatiin suuntaa, missä If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n sopimuskumppaneilla olisi paran- nettavaa ja millaisia kysymyksiä haastatteluissa kannattaisi esittää. Rakennusvahinkota- pauksia löytyi yhteensä 427 kappaletta, joita sopimuskumppanit olivat hoitaneet. Näissä palautteissa asiakkailla oli ollut mahdollisuus vapaalla sanalla kommentoida sopimus- kumppanien toimintaa ja näistä kommenteista lähdettiin etsimään mahdollisia yhtäläi- syyksiä.
Tutkimusaineisto. Tutkimus toteutettiin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella eli olemassa olevan tutkimusaineiston analysoinnilla. Valitsin löytämästäni aineistosta kahdeksan kansainvälistä tutkimusta ja yhden kriittisesti aihetta tarkastelevan kirjan, joiden perusteella voisin tarkastella tutkimuskysymystäni. Julkaisut on kerätty useasta eri kansainvälisestä hakemistosta. Näitä olivat (osittain Laurea Finnan kautta) Ebookscentral, Edisciplinas, ProQuest, Emerald insight, EBSCOhost ja Semantic Scholar. Lisäksi tietoa on haettu mm. Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastosta ja Google Scholarista. Erilaisia hakutermejä kokeiltuani päädyin hakemaan tutkimuksia kahdella eri yhdistelmällä sekä suomeksi että englanniksi. Hakusanoina käytin seuraavia sanoja: psykologinen sopimus, psykologisen sopimuksen rikkoutuminen, psychological contract, psychological contract breach, Todettuani, ettei suomenkielisillä hakusanoilla löytynyt saatavilla olevia vertaisarvoituja tutkimuksia, joita olisi voitu käyttää tämän tutkimusaineiston analyysissä, päädyin käyttämään ainoastaan englanninkielisiä termejä hauissani. Termillä psychological contract löytyi Laurean Finna-hakemiston kautta 1206 vertaisarvoitua tulosta ja psychological contract breach 226 vertaisarvoitua tulosta. Näistä kiinnostavampi oman työn kannalta on jälkimmäinen ja se valikoitui lopulta hakutermiksi. Tutkimusta varten mahdollisuus siihen, että koko teksti on saatavilla opiskelijalle luettavaksi, on ehdottoman tärkeää ja tällaisia löytyi lopulta hakusanalla psychological contract breach 197 vertaisarvioitua tulosta. Psykologisen sopimuksen tutkimisen historia ei ole kovin pitkä. Aihealueen tutkimuksia on alettu tehdä vasta 80-luvun lopulla, eikä työnteon malli ole muuttunut oman arvioni mukaan siltä osin niin paljon, että vanhempia uraauurtavia julkaisuja olisi syytä jättää tarkastelusta pois. Näin ollen vanhimmat tarkasteluun päätyneet julkaisut ovat vuodelta 1989. Myös verrattain uusia julkaisuja on aiheesta tehty, jotka tukevat vanhempaa tutkimusta hyvin. Julkaisuvuosirajausta ei näin tehty. Lopullinen aineisto valikoitui siten, että julkaisussa tutkittiin vähintään osana isompaa kokonaisuutta myös psykologisen sopimuksen rikkoutumista ja erityisesti sen seurauksia. Apuhakutermeinä käytin vielä sanoja ”impact” ja ”breach”. Aineistosta poissuljettiin ne tutkimukset, jotka eivät sisältäneet mainintoja seurauksista. Otsikko- ja osin abstraktitasoisen tarkastelun jälkeen aiheeseen sopivia tutkimuksia löytyi useita kymmeniä. Se...
Tutkimusaineisto