Määräyksiä koskeva oikeuskäytäntö Mallilausekkeet

Määräyksiä koskeva oikeuskäytäntö. Vähentämisjärjestystä ja ulkopuolisen työvoiman käytön rajoittamista koskevat määräykset asettavat työnantajalle velvollisuuden toimia tai kieltävät toimimasta tietyllä tavalla suh- teessa työntekijöihinsä. Määräykset ovat siten kiistatta työsuhteessa vaikuttavia normimää- räyksiä, jolloin ne myös tulisivat yleissitovana noudatettavaksi. 112 Vähentämisjärjestystä sekä työvoiman vähentämiseen kohdistuvaa vuokratyövoiman rajoittamista koskevaa mää- räystä on kuitenkin tulkittu oikeuskäytännössä tavalla, joka asettaa määräysten relevanssin kyseenalaiseksi siltä osin, kuin kyse on määräysten yleissitovana noudattamisesta. Työtuo- mioistuin on oikeuskäytännössään nimittäin jo varhain katsonut, etteivät työehtosopimus- osapuolet olleet tarkoittaneet sopia vähentämisjärjestysmääräyksen rikkomista koskevaksi seuraamukseksi muuta kuin TEhtoL 7 §:n mukaisen hyvityssakon. 113 Sen seurauksena työ- tuomioistuin on myös myöhemmin katsonut, ettei määräys tule arvioiduksi osana kollektii- vista irtisanomisperustetta eikä siten myöskään osana nykyistä TSL 12:2:stä vastaavaa työ- suhteen päättämistä koskevaa korvausta. Työtuomioistuin on myös katsonut, ettei määräyk- sen rikkomisen perustella voida itsenäisesti vaatia nykyistä TSL 12:1:stä vastaavaa yleistä vahingonkorvausta työsuhteen ehdon rikkomisesta. 114 Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1987:97 työtuomioistuimen vähentämisjärjestystä koskevaan tulkintakäytäntöön viitaten katsonut, ettei vähentämisjärjestysmääräyksellä ollut rajoitettu työnantajan oikeutta irtisanoa työntekijää nykyisen TSL 7:3:n mukaisen kollektii- visen irtisanomisperusteen täyttyessä, jolloin määräyksen rikkomisesta ei syntynyt työnan- tajalle korvausvelvollisuutta. Korkeimman oikeuden ratkaisun niukkojen perusteluiden vuoksi on pidetty joltain osin epäselvänä sitä, oliko määräystä tulkittava myös siten, ettei sen rikkomisen perusteella voisi itsenäisesti vaatia nykyistä TSL 12:1:n mukaista yleistä va- hingonkorvausta. Ratkaisun perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, kun ottaa huomioon sen, että käräjäoikeus oli asiassa aiemmin tuominnut määräyksen rikkomisesta yleistä 111 Teknologiateollisuuden työehtosopimus (8.11.2017–31.10.2020), s. 174–175. 112 Vrt. Sarkko 1973, s. 63, jonka mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat normimääräykset olisi- vat työehtosopimuksen toteuttamista koskevia määräyksiä. 113 Ks. esim. TT 1977-1 ja TT 1982-133. 114 Ks. esim. TT 1985:125. vahingonkorvausta, ettei vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen rikkomisen ...

Related to Määräyksiä koskeva oikeuskäytäntö

  • Sovellettava laki ja oikeuspaikka Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Tästä sopimuk- sesta aiheutuvat erimielisyydet, joita ei saada ratkaistua neuvotte- luteitse, ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.

  • Sopimussakko ja vahingonkorvaus Jos vuokramies rikkoo tämän sopimuksen ehtoja tai sen nojalla annettuja määräyksiä, hän on velvollinen maksamaan kaupungille paitsi vahingonkor- vausta, myös sopimussakkoa, joka on määrältään sen hetkinen vuotuinen vuokra viisinkertaisena, sekä kaupungille asiasta aiheutuneet kustannukset.

  • Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus Vakuutuksenottajalla on oikeus milloin tahansa irtisanoa vakuutus päättymään vakuutuskauden aikana. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Muu irtisanominen on mitätön. Jos vakuutuksenottaja ei ole määrännyt vakuutuksen päättymisaikaa, vakuutus päättyy, kun irtisanomista koskeva ilmoitus on annettu tai lähetetty Pohjantähdelle.

  • Oikeus saada luottosopimusluonnos Teillä on oikeus saada pyynnöstä ja maksutta luottosopimusluonnos. Tätä säännöstä ei sovelleta, jos luo- tonantaja ei pyynnön esittämishetkellä ole halukas tekemään luottosopimusta teidän kanssanne.

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin. 24.2 Jos kiistakysymys ei ratkea neuvotteluin, erimielisyydet jätetään ratkaistavaksi ensi- asteena tilaajan kotipaikan yleiseen alioikeuteen. 24.3 Hankintasopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Hankintasopimukseen ei kuitenkaan sovelleta Suomen lain lainvalintaa koskevia säännöksiä.

  • Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat. Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.

  • Luottamusmiehen oikeus saada tietoja 1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyy- den kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. 2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seu- raavat tiedot edustamistaan yhteisön työntekijöistä: 1) Työntekijän suku- ja etunimet. 2) Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuis- ta työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika sekä määräaikaisuuden peruste. Määräaikaisia työsopimuk- sia koskevat tiedot annetaan pyydettäessä ja korkeintaan kerran vuodessa. 3) Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuu- luu. 4) Työehtosopimuksen mukaisista palkanosista palkanosakohtainen tilasto pal- kanosien saajien lukumäärästä ja keskimääräisestä palkanosasta. Tiedot an- netaan pyydettäessä ja korkeintaan kerran vuodessa, minkä lisäksi tietojen antamisen edellytyksenä on, että annettavien tietojen henkilömäärä on vähin- tään 6. 5) Yhteisön koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kut- suttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä. 3. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuo- dessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yhteisössä toteutetuksi tänä ajankohtana työsuhteessa olevista toimihenki- löistä. Uusien työntekijöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 1 ja 3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään. 4. Mikäli yhteisössä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan. 5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luotta- musmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista ko- rotetusta palkasta laadittuun luetteloon. 6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

  • Oikeuspaikka ja sovellettava laki Mikäli tätä luottosopimusta koskevia erimielisyyksiä ei voida ratkaista osapuolten välisillä neuvot- teluilla, riita-asiat ratkaistaan luotonsaajan kotipaikan käräjäoikeudessa. Jollei luotonsaajalla ole kotipaikkakuntaa Suomessa, riita-asiat ratkaistaan luotonantajan kotipaikkakunnan käräjäoikeu- dessa.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.