Naistutkimus Mallilausekkeet

Naistutkimus. Naistutkimus on 1990-luvulla nopeasti laajentunut ja kehittynyt tieteenala, jonka vakiin- tumista suomalaisiin yliopistoihin edesauttoivat opetusministeriön rahoittamat kahdek- san professuuria (Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Tampere, Turku, Svenska Han- delshögskolan ja Åbo Akademi). Ottaessaan rahoituksen vastaan yliopistot sitoutuivat lunastamaan professuurit. Tällä hetkellä tämä rahoitus on loppunut tai loppumaisillaan kaikissa yliopistoissa. Yliopistojen lunastamista professuureista vain osa on pysyviä, ja pysyvistäkin professuureista vain yksi on pysyvästi täytetty. Lapin yliopistossa on annet- tu laajaa naistutkimuksen sivuaineopetusta ilman naistutkimusvirkoja. 1.8.2004 lukien sinne kuitenkin perustetaan naistutkimuksen professuuri ja assistentuuri. Lisäksi Suo- men Akatemia rahoittaa määräaikaista Xxxxx Xxxxx -professuuria. Hallinnollisesti ja taloudellisesti naistutkimusyksiköt ovat eri yliopistoissa erilaisissa asemissa. Ne on eri yliopistoissa sijoitettu eri tiedekuntiin ja hallinnollisesti ne ovat lai- toksia, instituutteja, oppiaineita tai verkostoja. Leimaavaa kaikkien toiminnalle on tällä hetkellä jatkuvuuden puute, mikä aiheutuu muun muassa virantäyttöjen määräaikaisuu- desta ja epävarmasta rahoitustilanteesta. Tämä vaikeuttaa myös suunnittelua ja oppiai- neen pitkäjänteistä kehittämistä. Syksyllä 2002 valmistuneen, opetusministeriön tilaaman ja Suomen Akatemian kan- sainvälisellä arviointiryhmällä teettämän arviointiraportin (liite 5) mukaan naistutkimus on Suomessa korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti merkittävää. Raportissa todetaan kui- tenkin, että ilman lisäresursointia naistutkimus Suomessa väistämättä taantuu; nykyiset resurssit eivät tule riittämään edes nykyisen tason ylläpitämiseen. Lisäksi raportissa kiinnitetään huomiota Suomen muihin Pohjoismaihin verrattuna ali- kehittyneisiin dokumentointipalveluihin. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa tasa- arvoasiain neuvottelukunnassa toimineen erikoistutkijan työnkuvasta on poistettu nais- tutkimuksen koordinaatio, eikä valtionhallinnossa ole nimetty toista tahoa näitä tehtäviä hoitamaan. STM on antanut Kristiina-instituutin toteutettavaksi naistutkimuksen tieto- palveluhankkeen, jossa kehitetään verkkopalvelu vastaamaan julkishallinnon, yliopisto- jen, kansalaisjärjestöjen, median ja yksittäisten kansalaisten naistutkimusta koskeviin tietotarpeisiin. Palveluun sisällytetään muun muassa asiantuntijarekisteri, tutkimuksen uutispalvelu, temaattisesti järjestettyjä tietokokona...

Related to Naistutkimus

  • Palvelusvuosilisä Työntekijälle maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan yrityksen normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä erillise- nä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt. Palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta voidaan paikalli- sesti sopia toisin. Sopimuksen tulee koskea kaikkia palvelusvuo- silisään oikeutettuja työntekijöitä.

  • Palkantarkistukset Kertaerä 2023 Kertaerän suuruus on 400 euroa ja se maksetaan toukokuun 2023 palkan- maksun yhteydessä. (Kustannusvaikutus on laskettu koko elintarvikealalle ja se on 1,0 prosenttia). Kertaerä maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työ- suhde on alkanut viimeistään 1.2.2023 ja on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä ja joille maksetaan palkkaa kyseisenä maksuajankohtana. Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Kertaerää ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanoutunut ennen kertaerän maksuajankohtaa. Kertaerää ei oteta huomioon muita palkkaeriä maksettaessa, muun mu- assa vuosilomapalkkaa, ylityökorvausta tai keskituntiansiota laskettaessa. Yleiskorotus 2023 Työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 3,5 prosentin suuruisella yleiskoro- tuksella. Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaisella prosentilla yleis- korotuksen ajankohdasta lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien. Yleiskorotus 2024 Työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 2,3 prosentin suuruisella yleiskoro- tuksella. Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaisella prosentilla yleis- korotuksen ajankohdasta lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien.

  • Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat. Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Sopimusmuutokset JYSE luvussa 22 tarkoitettuja sopimusmuutoksia voivat tehdä ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on Tilaajan ja Palveluntuottajan organisaatiossa allekirjoitusoikeus. Sopimuksen yhteyshenkilöillä ei ole oikeutta muuttaa Sopimusta.

  • Sopimusvastuu Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jota koskeva korvausvastuu perustuu yksinomaan sopimukseen, sitoumukseen, lupaukseen tai takuuseen ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta.

  • Perusoikeudet Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Palvelulupaus Arkipäivinä (ma–pe) Postin ohjeen ja/tai asiakkaan ja Postin välisen sopimuksen mukaisesti Postiin jätetyt Economy-vakiokirjeet jaetaan vastaanottajille pääsään- töisesti neljänteen arkipäivään mennessä postiinjättö- päivästä lukien ja viimeistään viidentenä arkipäivänä postiinjättöpäivästä lukien.

  • Vastuuvakuutus Vastuuvakuutuksessa ei korvausta vakuu- tetun huolimattomuuden takia alenneta eikä evätä. Jos vakuutettu on kuitenkin laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta, tai jos va- kuutetun alkoholin tai huumausaineen käyttö on vaikuttanut laiminlyöntiin, voi- daan korvausta alentaa tai se evätä. Jos vakuutettu on laiminlyönyt suojeluoh- jeen noudattamisen törkeästä huolimatto- muudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut laiminlyöntiin, Pohjantähti suorittaa kuiten- kin vastuuvakuutuksesta vahinkoa kärsi- neelle luonnolliselle henkilölle sen osan korvauksesta, jota tämä ei ole ulosotossa tai konkurssissa todetun vakuutetun mak- sukyvyttömyyden vuoksi saanut perityksi.