Nuorisopolitiikka. Nuorisotyölain (235/1995) mukaan nuorisotyöllä ja -toiminnalla edistetään sukupolvien, sukupuolten ja Suomen alueiden välistä tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja kulttuurien mo- ninaisuutta. Nuorisotyölain mukaan vastuu nuorisotyön ja -toiminnan ohjauksesta kuu- luu opetusministeriölle. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat ensisijaisesti valtio, kun- nat ja nuorisojärjestöt. Nuorisotoiminnasta vastaavat pääasiassa nuoret ja heidän yhtei- sönsä sekä nuorisojärjestöt. Valtakunnallisten ja muiden nuorisojärjestöjen ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen ta- loudellisessa tuessa otetaan huomioon myös tasa-arvokysymykset. Valtakunnallisille järjestöille myönnettävien valtionavustusten perusteissa on pyritty tehostamaan tasa- arvonäkökulmaa. Opetusministeriö on tukenut erillisiä tasa-arvoa lisääviä hankkeita, erityisesti etnisten vähemmistöjen keskuudessa. Nuorisotutkimuksessa tasa-arvokysymykset ovat jatkuvasti tärkeänä teema-alueena. Tyttöjä ja nuoria naisia koskevien tutkimusten lisäksi on tutkittu poikien ja nuorten miesten rooleja ja asemaa. Opetusministeriön nuorisoyksikön vuonna 1998 aloitettu TASANUPO -hanke toteutet- tiin suunnitelman mukaan vuoteen 2000 asti. Hankkeessa toteutettiin tasa-arvon valta- virtaistamista nuorisopolitiikassa. Sen puitteissa luotiin nuorisotoiminnan ja tasa-arvon itsearviointijärjestelmä kahdella pilottialueella. Lisäksi Suomen kuntaliitto on toteuttanut ”Nuorten Suomi 2001” –tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena oli selvittää 18-26 –vuotiaiden nuorten aikuisten asuinkuntakuvan ja kuntakiinnittyneisyyden, muuttoaikomusten, kuntien palveluihin ja julkisen sektorin työpaikkoihin liittyviä käsityksiä sekä nuorten asenteita yhteiskunnallista vaikuttamista ja kunnallista demokratiaa kohtaan. Tutkimushanke toteutettiin kolmivaiheisena vuosi- na 1996, 1998 ja 2001 ja sen tuloksista on tiedotettu useaan otteeseen hankkeen aikana. Tutkimuksen mukaan 42 % 18-26-vuotiaista suomalaisista nuorista asui vanhempiensa luona. Miehet muuttavat kotoa keskimäärin 19,9 vuoden ja naiset 18,8 vuoden iässä. Vanhempiensa luona asuvista nuorista selvä enemmistö oli miehiä kaikissa ikäryhmissä. Suomalaisille nuorille selvästi tärkein syy lapsuuden kodissa asumiseen on sen halpuus. Xxx 24-vuotiaiden kotona asumisen syinä painottuivat kuitenkin työttömyys ja omien vanhempien avuntarve. Tutkimuksen mukaan nuoret myös uskovat omiin vaikutusmah- dollisuuksiinsa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja he haluavat säilyttää yhteiskun- nan peruspilarit. Sen sijaan n...
