Common use of Palvelun tavoite ja sisältö Clause in Contracts

Palvelun tavoite ja sisältö. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä kotona selviytymistä. Tavoitteena on lisäksi ylläpitää ja parantaa asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan hoitoon sekä huolenpitoon. Palveluun sisältyy henkilökohtainen hoiva ja hygienia; hygieniaan liittyvät tehtävät; ravitsemuksesta huolehtiminen; kodinhoidolliset tehtävät; asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat; henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; lääkehoidon toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kodin perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät; yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoito. Palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Palveluntuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen tarvittaessa liitetyn palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluista. Siivouspalveluissa tavoitteena on pienituloisen kotihoidon asiakkaan perussiivouksesta huolehtiminen. Palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan aina, kun asiakkaan hoidontarve muuttuu. Arviointi tehdään yhdessä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssa. Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä kuntaan, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia: asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai asiakkaan kuntoisuus on heikentynyt, ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajalla, joka toimii lääkäriltä saatujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu siten, että kun asiakas tarvitsee sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apua, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnillä. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu asiakkaan toimintakykyä edistävän työtavan mukaisesti siten, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa sekä kotitöiden suorittamisessa ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä. Kunta järjestää asiakkaalle tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todetun yksilöllisen tarpeen perusteella. Asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kunnan käytännön mukaisesti.

Palvelun tavoite ja sisältö. Kotihoidon Kuntouttava työtoiminta työllistymistä edistävä sosiaalipalvelu, jonka tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakkaan elämän- ja mahdollisimman itsenäistä kotona selviytymistäarjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin. Tavoitteena on lisäksi ylläpitää Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaudutaan aktivointisuunnitelman tai monialaisen työllistymissuunnitelman kautta, ja parantaa asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan hoitoon sekä huolenpitoon. Palveluun sisältyy henkilökohtainen hoiva ja hygienia; hygieniaan liittyvät tehtävät; ravitsemuksesta huolehtiminen; kodinhoidolliset tehtävät; asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat; henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; lääkehoidon toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kodin perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät; yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoito. Palvelun palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- suunnitelmassa. Suunnitelma tehdään asiakkaan, Varsinais-Suo- men hyvinvointialueen ja hoitosuunnitelmassaTE-palveluiden/kuntakokeilun kanssa yhteistyössä. Palveluntuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen tarvittaessa liitetyn palvelu- Asiakkaalle suunnitellaan palvelukokonaisuus, joka kirjataan aktivointisuunnitelmaan / monialaiseen työllistymissuunnitelmaan. Suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan henkilökohtainen tilanne, joka määrittelee sen, mitä palve- luita asiakkaalle palvelukokonaisuudessa tarjotaan. Aktivointisuunnitelman tai monialaisen työllistymissuunnitelman pohjalta Varsinais-Suomen hyvinvointialu- een viranhaltija tekee sosiaalipalvelupäätöksen kuntouttavasta työtoiminnasta sosiaalihuollon asiakasre- kisterijärjestelmässä. Päätöksessä yksilöidään myönnettävän kuntouttavan työtoiminnan sisältö, työtehtä- vät, kesto, työtoimintapäivien lukumäärä, päivittäinen tuntimäärä ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluistapalvelun tavoitteet kuntouttavan työ- toiminnan jaksolle. Siivouspalveluissa tavoitteena on pienituloisen kotihoidon asiakkaan perussiivouksesta huolehtiminenAsiakkaan ja palveluntuottajan tekemään palvelusopimukseen kirjataan edellä mainitut tiedot. Palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuus Kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen sisältö tarkistetaan ja arvioidaan aina, kun asiakkaan hoidontarve muuttuutilanne ja edellytykset tavoitteisiin muuttuvat sekä aina kunkin kuntouttavan työtoiminnan jakson päätyttyä. Arviointi tehdään yhdessä kunnan kotihoidon Varsinais-Suomen hyvinvointialueen henkilöstön ja asiakkaan kanssa. Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä kuntaanVarsinais-Suomen hyvinvointialueeseen, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia: asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai asiakkaan kuntoisuus on heikentynyt, ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajalla, joka toimii lääkäriltä saatujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu siten, että kun asiakas tarvitsee sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apua, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnillä. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu asiakkaan toimintakykyä edistävän työtavan mukaisesti siten, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa sekä kotitöiden suorittamisessa ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä. Kunta järjestää asiakkaalle tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todetun yksilöllisen tarpeen perusteella. Asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kunnan käytännön mukaisesti.

Palvelun tavoite ja sisältö. Kotihoidon tavoitteena Tehostettu palveluasuminen on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä kotona selviytymistä. Tavoitteena tarkoitettu vanhuksille, joilla on lisäksi ylläpitää ja parantaa asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja tai sosiaalista toimintakykyä. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan hoitoon sekä huolenpitoon. Palveluun sisältyy henkilökohtainen hoiva ja hygienia; hygieniaan liittyvät tehtävät; ravitsemuksesta huolehtiminen; kodinhoidolliset tehtävät; asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat; henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; lääkehoidon toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kodin perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät; yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoito. Palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Palveluntuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen tarvittaessa liitetyn palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluista. Siivouspalveluissa tavoitteena on pienituloisen kotihoidon asiakkaan perussiivouksesta huolehtiminen. Palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan aina, kun asiakkaan hoidontarve muuttuu. Arviointi tehdään yhdessä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssa. Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä kuntaan, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia: asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai asiakkaan kuntoisuus on heikentynyt, ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajalla, joka toimii lääkäriltä saatujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu sitentoimintakyvyn alen- tumista niin paljon, että kun asiakas tarvitsee he tarvitsevat ympärivuorokautista huolenpitoa, valvontaa ja hoitoa. Tehostetussa palvelu- asumisessa tuetaan asiakkaiden omatoimisuutta ja luodaan turvallinen ja esteetön asumisympäristö. Tehostettu pal- veluasuminen korostaa vanhusten elämänlaadun merkitystä, vahvistaa elämän merkityksellisyyden kokemuksia ja kokonaisvaltaista sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apuayksilöllistä hyvinvointia terveyden heikentyessä. Asiakkaan tulee kyetä asumaan palveluyksikös- sä elämänsä loppuun asti, asiakas saa molemmat ellei hän joudu hoidontarpeensa takia siirtymään muuhun hoitopaikkaan tai sairaalahoi- toon. Palveluseteli sisältää kokonaisvaltaisesti ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelut samalla käynnilläja tarvittavan hoidon, avus- tamisen ja toimintakyvyn tukemisen asumisyksikössä – Asiakkaan avustaminen, toimintakyvyn tukeminen, tarvittava hoitotyö, lääkehoidosta huolehtimi- nen, siivoustyö ja tarvikkeet, pyykkihuolto, turvapalvelu, päivittäinen virkistystoiminta, hoitohenkilö- kunnan läsnäolo ja avun saatavuus ympärivuorokauden, vuorokautinen ateriapalvelu (aamupala, lou- nas, päiväkahvi, päivällinen, iltapala), perusterveydenhoidon lääkäripalvelut (ei sis. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu erikoissairaanhoi- toa). Seteli ei sisällä - asumiskustannuksia mm. vuokraa - lääkkeitä - henkilökohtaisia hoitotarvikkeita - vaatteita tms. henkilökohtaisia tarvikkeita Palveluntuottaja tekee asiakkaan toimintakykyä edistävän työtavan mukaisesti sitenkanssa vuokrasopimuksen. Palveluntuottaja huolehtii, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa sekä kotitöiden suorittamisessa asiakkaalle haetaan mah- dollinen asumistuki. Vuokra ilmoitetaan €/m2/kk. Kiinteistökulut, sähkö ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänävesi kuuluvat vuokraan. Kunta järjestää asiakkaalle tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todetun yksilöllisen tarpeen perusteellaXxxxxx sähköstä ja vedestä peritään erillinen maksu, se tulee ilmoittaa kiinteähintaisena/kk. Asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kunnan käytännön mukaisestiVuokratason on oltava kohtuullinen suh- teutettuna alueen vallitsevaan vuokratasoon ja on Kelan asumistuen kriteereiden mukainen.

Palvelun tavoite ja sisältö. Kotihoidon tavoitteena Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu -palvelu tarkoittaa apua niissä tavanomaiseen elämään liittyvissä toimissa, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vammansa tai sairautensa vuoksi kokonaan tai osittain itse selviä. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön (asiakkaan) välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaista apua eivät ole avun tarpeet, joiden toteuttaminen edellyttää hoivaa, hoitoa ja valvontaa ja joita toteutetaan esim. lääketieteellisin perustein jonkun muun kuin asiakkaan määrittelemän sisällön ja tavan perusteella. Palvelusetelin käyttö henkilökohtaisessa avussa edellyttää aina vammaispalvelulain mukaisen (8 c §) henkilökohtaisen avun kriteerien toteutumista (vaikeavammaisuus, toistuva ja välttämätön avun tarve). Avun tarve tulee olla todettu palvelusuunnitelmassa. Asiakkaalla tulee olla kyky ja tosiasiallinen mahdollisuus käyttää palveluseteliä. Palvelusuunnitelmasta tulee käydä ilmi, mitä asiakas tarvitsee ja millä järjestämistavoilla asiakkaan tarpeiden mukaiset palvelut on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia tarkoituksenmukaista toteuttaa. Myönnettävästä palvelusta ja mahdollisimman itsenäistä kotona selviytymistäsen toteuttamistavasta tehdään viranhaltijapäätös. Tavoitteena Asiakas määrittelee päätöksen/palvelusetelin mukaisesti tarvitsemansa avun palvelua tilatessaan. Käytännön avustamistilanteessa asiakas ohjaa ja neuvoo avustajaa. Tilauksen yhteydessä asiakas ja palveluntuottaja sopivat myös palvelun kestosta ja aikatauluista. Palveluntuottaja vastaa siitä, että avustaja on lisäksi ylläpitää sovitussa paikassa sovittuun aikaan. Henkilökohtainen apu -palvelun on sisällöltään, suoritustavaltaan ja parantaa asiakkaiden fyysistälaadultaan vastattava sitä, psyykkistä mitä voidaan katsoa sovitun. Palvelu on suoritettava laadukkaasti ja sosiaalista toimintakykyä. Omaisia huolellisesti ottaen huomioon asiakkaan mielipiteet ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan hoitoon sekä huolenpitoon. Palveluun sisältyy henkilökohtainen hoiva ja hygienia; hygieniaan liittyvät tehtävät; ravitsemuksesta huolehtiminen; kodinhoidolliset tehtävät; asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat; henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; lääkehoidon toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kodin perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät; yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoito. Palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Palveluntuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen tarvittaessa liitetyn palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluista. Siivouspalveluissa tavoitteena on pienituloisen kotihoidon asiakkaan perussiivouksesta huolehtiminen. Palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan aina, kun asiakkaan hoidontarve muuttuu. Arviointi tehdään yhdessä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssaetu. Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä kuntaan, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia: . Mikäli asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai asiakkaan kuntoisuus on heikentynyt, tulee palvelusuunnitelma ja palveluita pitää lisätä henkilökohtaisen avun päätös tarkistaa. Henkilökohtainen apu -palvelu toteutetaan ensisijaisesti arkisin ja/tai ryhtyä muihin toimenpiteisiinlauantaisin. Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta Henkilökohtainen apu -palvelua toteutetaan sunnuntaisin tai pyhäpäivinä vain erillisin perustein, kuten tilanteessa, jossa henkilökohtaisen avun tarve on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajalla, joka toimii lääkäriltä saatujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu siten, että kun asiakas tarvitsee sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apua, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnillä. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu asiakkaan toimintakykyä edistävän työtavan mukaisesti siten, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa sekä kotitöiden suorittamisessa ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä. Kunta järjestää asiakkaalle tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todetun yksilöllisen tarpeen perusteella. Asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kunnan käytännön mukaisestipäivittäistä.

Palvelun tavoite ja sisältö. Kotihoidon tavoitteena Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu –palvelu tarkoittaa apua niissä tavanomaiseen elä- mään liittyvissä toimissa, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vammansa tai sairautensa vuoksi koko- naan tai osittain itse selviä. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön (asiakkaan) välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, har- rastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan. Hen- kilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja mahdollisimman itsenäistä kotona selviytymistätoteutustapa. Tavoitteena Vaikeavammaisen henkilön on itse tai tuetusti pystyttävä määrittelemään avuntarpeensa sekä myös, miten ja millä tavoin välttämätön avuntarve voidaan järjestää. Henkilökohtai- nen avustaja työskentelee vaikeavammaisen henkilön ohjauksessa ja saa häneltä toimintaohjeensa. Asiakkaiden palvelutarpeet vaihtelevat yksilöllisesti niin määrällisesti, sisällöllisesti kuin ajallisestikin. Tar- peet palveluille voivat vaihdella jatkuvaluonteisesta avusta lyhyisiin käynteihin sekä muuttuviin ja äkillisiin avuntarpeisiin. Yksittäisellä asiakkaalla voi esiintyä samanaikaisesti sekä jatkuvaa että äkillistä palvelun tarvetta. Avun tarve voi vaihdella muutamasta tunnista kuukaudessa aina ympärivuorokautiseen avusta- miseen. Osa henkilökohtaisen avun asiakkaista on täysin riippuvaisia henkilökohtaisen avun palvelusta kaikilla elämän osa-alueilla. Henkilökohtaista apua eivät ole avun tarpeet, joiden toteuttaminen edellyttää hoivaa, hoitoa ja valvontaa ja joita toteutetaan esim. lääketieteellisin perustein jonkun muun kuin asiakkaan määrittelemän sisällön ja tavan perusteella. Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee siihen vastata muulla tavoin kuin henkilökohtaisella avulla. Tällaista hoivaa, hoitoa ja valvontaa on ainakin sellainen hoito ja huolenpito, jota annetaan pääasiassa lääketieteellisin perustein tai sellainen hoito ja huolenpito, jota on annettavissa henkilön vammaisuudesta tai sairaudesta riippumatta, esimerkiksi ns. pe- rushoito. Henkilökohtaisella avulla voidaan toteuttaa vammaispalvelulain mukaista palveluasumista asiakkaan omaan kotiin. Henkilökohtaisen avun palvelun lisäksi ylläpitää asiakkaalla saattaa olla samanaikaisesti käytössä myös muita sosiaali- ja parantaa asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan hoitoon sekä huolenpitoon. Palveluun sisältyy henkilökohtainen hoiva ja hygienia; hygieniaan liittyvät tehtävät; ravitsemuksesta huolehtiminen; kodinhoidolliset tehtävät; asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat; henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; lääkehoidon toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kodin perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät; yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoito. Palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Palveluntuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen tarvittaessa liitetyn palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluista. Siivouspalveluissa tavoitteena on pienituloisen kotihoidon asiakkaan perussiivouksesta huolehtiminen. Palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan aina, kun asiakkaan hoidontarve muuttuu. Arviointi tehdään yhdessä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssa. Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä kuntaan, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia: asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä terveydenhuollon palveluita, jotka yhdessä muodostavat asiakkaan palvelukoko- naisuuden. Hyvinvointialueen vammaispalvelujen viranhaltija laatii asiakkaalle yksilöllisen palvelusuunnitelman, josta käy ilmi asiakkaalle myönnetyn henkilökohtaisen avun määrä, toteutustapa sekä pääasiallinen käyttötar- koitus, sekä muut samanaikaiset palvelut. Suunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa, ja päivite- tään asiakkaan tilanteen muuttuessa. Palvelusetelillä ostettavan henkilökohtaisen avun käyttökohteita voivat esimerkiksi olla: • pitkäkestoinen, säännöllinen avun tarve • sijaistustilanteisiin vakituisen avustajan poissaolojen aikana kuten esim. vuosiloma, sairausloma • lisänä toisen henkilökohtaisen avun järjestämistavan rinnalla Varsinais-Suomen hyvinvointialue voi tarjota palveluseteliä palvelun hankkimiseksi asiakkaalle, joka täyt- tää henkilökohtaisen avun saamisen kriteerit. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden takia välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen vammaispalvelulain 8 c § 1 momentissa tarkoitetuista toi- minnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Hyvinvointialueen vammaispalvelujen viranhaltija tekee asiakkaalle päätöksen henkilökohtaisesta avusta yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Henkilökohtaisen avun palvelua hankitaan kaikenikäisille itsenäisesti tai omaistensa kanssa asuville vai- keavammaisille henkilöille, ja sitä voidaan tietyin edellytyksin myöntää myös asumispalveluyksiköissä asu- ville henkilöille. Palvelun käyttäjillä on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksijokin pitkäaikaista haittaa ja avun tarvetta aiheuttava vamma tai sairaus, joka voi olla synnynnäinen tai seurausta sairastumisesta tai vammautumisesta. Toimintakyvyn rajoitteet ovat hyvin yksilöllisiä, ja voivat liittyä esimerkiksi erilaisiin liikuntakyvyn tai aistitoiminnan rajoit- teisiin, kognition tai kommunikaation vaikeuksiin, tai moniin näistä samanaikaisesti. Palvelua käyttävän asiakkaan kuntoisuus on heikentynyt, avun ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajalla, joka toimii lääkäriltä saatujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu siten, että kun asiakas tarvitsee sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apua, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnillä. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu asiakkaan toimintakykyä edistävän työtavan mukaisesti siten, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa sekä kotitöiden suorittamisessa ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä. Kunta järjestää asiakkaalle tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todetun yksilöllisen tarpeen perusteella. Asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kunnan käytännön mukaisestituen tarve voi muuttua palvelun aikana.

Palvelun tavoite ja sisältö. Kotihoidon tavoitteena Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu –palvelu tarkoittaa apua niissä tavanomaiseen elämään liittyvissä toimissa, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vammansa tai sairautensa vuoksi kokonaan tai osittain itse selviä. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön (asiakkaan) välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaista apua eivät ole avun tarpeet, joiden toteuttaminen edellyttää hoivaa, hoitoa ja valvontaa ja joita toteutetaan esim. lääketieteellisin perustein jonkun muun kuin asiakkaan määrittelemän sisällön ja tavan perusteella. Palvelusetelin käyttö henkilökohtaisessa avussa edellyttää aina vammaispalvelulain mukaisen (8 c §) henkilökohtaisen avun kriteerien toteutumista (vaikeavammaisuus, toistuva ja välttämätön avun tarve). Avun tarve tulee olla todettu palvelusuunnitelmassa. Asiakkaalla tulee olla kyky ja tosiasiallinen mahdollisuus käyttää palveluseteliä. Palvelusuunnitelmasta tulee käydä ilmi, mitä asiakas tarvitsee ja millä järjestämistavoilla asiakkaan tarpeiden mukaiset palvelut on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia tarkoituksenmukaista toteuttaa. Myönnettävästä palvelusta ja mahdollisimman itsenäistä kotona selviytymistäsen toteuttamistavasta tehdään viranhaltijapäätös. Tavoitteena Palvelusetelillä ostettavan henkilökohtaisen avun käyttökohteita voivat esimerkiksi olla: - pitkäkestoinen, säännöllinen avun tarve - sijaistustilanteisiin vakituisen avustajan poissaolojen aikana kuten esim. vuosiloma, sairausloma - lisänä toisen henkilökohtaisen avun järjestämistavan rinnalla Asiakas määrittelee päätöksen/palvelusetelin mukaisesti tarvitsemansa avun palvelua tilatessaan. Käytännön avustamistilanteessa asiakas ohjaa ja neuvoo avustajaa. Tilauksen yhteydessä asiakas ja palveluntuottaja sopivat myös palvelun kestosta ja aikatauluista. Palveluntuottaja vastaa siitä, että avustaja on lisäksi ylläpitää sovitussa paikassa sovittuun aikaan. Henkilökohtainen apu -palvelun on sisällöltään, suoritustavaltaan ja parantaa asiakkaiden fyysistälaadultaan vastattava sitä, psyykkistä mitä voidaan katsoa sovitun. Palvelu on suoritettava laadukkaasti ja sosiaalista toimintakykyä. Omaisia huolellisesti ottaen huomioon asiakkaan mielipiteet ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan hoitoon sekä huolenpitoon. Palveluun sisältyy henkilökohtainen hoiva ja hygienia; hygieniaan liittyvät tehtävät; ravitsemuksesta huolehtiminen; kodinhoidolliset tehtävät; asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat; henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; lääkehoidon toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kodin perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät; yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoito. Palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Palveluntuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen tarvittaessa liitetyn palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluista. Siivouspalveluissa tavoitteena on pienituloisen kotihoidon asiakkaan perussiivouksesta huolehtiminen. Palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan aina, kun asiakkaan hoidontarve muuttuu. Arviointi tehdään yhdessä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssaetu. Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä kuntaan, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia: . Mikäli asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai asiakkaan kuntoisuus on heikentynyt, tulee palvelusuunnitelma ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajalla, joka toimii lääkäriltä saatujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu siten, että kun asiakas tarvitsee sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apua, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnillä. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu asiakkaan toimintakykyä edistävän työtavan mukaisesti siten, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa sekä kotitöiden suorittamisessa ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä. Kunta järjestää asiakkaalle tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todetun yksilöllisen tarpeen perusteella. Asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kunnan käytännön mukaisestihenkilökohtaisen avun päätös tarkistaa.

Palvelun tavoite ja sisältö. Kotihoidon tavoitteena Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Palvelu- asumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja sii- vouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostettu palveluasuminen on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä kotona selviytymistä. Tavoitteena tarkoitettu vanhuksille, joilla on lisäksi ylläpitää ja parantaa asiakkaiden fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista toimintakyvyn alen- tumista niin paljon, että he tarvitsevat ympärivuorokautista huolenpitoa, valvontaa ja hoitoa. Tehostetussa palvelu- asumisessa tuetaan asiakkaiden omatoimisuutta ja luodaan turvallinen ja esteetön asumisympäristö. Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen korostaa vanhusten elämänlaadun merkitystä, vahvistaa elämän merkityksellisyyden kokemuksia ja kokonaisvaltaista sekä yksilöllistä hyvinvointia terveyden heikentyessä. Asiakkaalla tulee olla mahdolli- suus asua tehostetun palveluasumisen palveluyksikössä elämänsä loppuun asti, ellei hän joudu hoidontarpeensa takia siirtymään muuhun hoitopaikkaan tai sairaalahoitoon. Palveluseteli sisältää kokonaisvaltaisesti palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen palvelut ja tarvittavan hoi- don, avustamisen ja toimintakyvyn tukemisen asumisyksikössä – Asiakkaan avustaminen, toimintakyvyn tukeminen, tarvittava hoitotyö, lääkehoidosta huolehtimi- nen, siivoustyö ja tarvikkeet, pyykkihuolto, päivittäinen virkistystoiminta, hoitohenkilökunnan läsnäolo ja avun saatavuus joko päiväaikaan tai ympärivuorokautisesti, vuorokautinen ateriapalvelu (aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen, iltapala), perusterveydenhoidon lääkäripalvelut (ei sis. erikoissairaan- hoitoa). Seteli ei sisällä - asumiskustannuksia mm. vuokraa - lääkkeitä - henkilökohtaisia hygieniatarvikkeita (asiakas maksaa itse) - henkilökohtaisia hoitotarvikkeita - vaatteita tms. henkilökohtaisia tarvikkeita Palveluntuottaja tekee asiakkaan kanssa vuokrasopimuksen. Palveluntuottaja huolehtii, että asiakkaalle haetaan mah- dollinen asumistuki. Vuokra ilmoitetaan €/m2/kk. Kiinteistökulut, sähkö ja vesi kuuluvat vuokraan. Xxxxxx sähköstä ja vedestä peritään erillinen maksu, se tulee ilmoittaa kiinteähintaisena/kk. Vuokratason on oltava kohtuullinen suh- teutettuna alueen vallitsevaan vuokratasoon ja sen tulee olla Kelan asumistuen kriteereiden mukainen. Palvelusetelin arvo ja taso määräytyy tuen tarpeesta johdettujen perusteiden mukaan. Määrittelyn tukena käytetään Joutsan kunnan vanhuspalveluiden määrittelemää toimintakykymittaria sekä MMSE:tä. Tuen tarpeen arvioi asiakkaan hyvin tunteva palvelukodin henkilöstö yhteistyössä kunnan nimeämän yhteyshenkilön kanssa. Palveluasumisen hoitoi- suus perustuu hoitoisuustasojen mukaan seuraavasti: hoitoisuustaso 1 (<400), hoitoisuustaso 2 (indeksi 400 – 550). Tehostettu palveluasumisen asiakkuus perustuu hoitoisuustasojen mukaan seuraavasti: hoitoisuustaso 3 (indeksi 550 - 700) ja hoitoisuustaso 4 (indeksi 700 – 850), hoitoisuustaso 5 (indeksi 850 - 1000). Indeksiarvot ovat ohjeellisia ja nii- den lisäksi asiakkaan palvelutarpeesta tehdään aina yksilöllinen arviointi. Kun hoitoisuustaso muuttuu, tilanteesta tehdään yhteisarviointi kunnan ja palveluntuottajan kanssa. Palveluasuminen sisältää asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toimin- ta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista toimintakykyäkanssakäymistä edistävät palve- lut kodinomaisessa ympäristössä. Omaisia Tehostettu palveluasuminen sisältää kodinomaisen ympäristön, ateriat, asiakkaan kokonaisvaltaisen, ympärivuorokautisen palvelun ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan hoitoon huolenpidon sekä huolenpitoonsitä tukevat palvelut, kuten henkilökohtainen avustaminen asunnossa ja sen ulkopuolella (päivittäiset toiminnot, harrastukset, asiointi ja vierailut), siivous-, hygie- nia- ja turvapalvelut sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Palveluun sisältyy henkilökohtainen hoiva Asiakkaalle annettavien palvelujen tulee olla suunnitelmallisia ja hygienia; hygieniaan liittyvät tehtävät; ravitsemuksesta huolehtiminen; kodinhoidolliset tehtävät; asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat; henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; lääkehoidon toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kodin perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät; yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoito. Palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- ja hoitosuunnitelmassatavoitteellisia. Palveluntuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen tarvittaessa liitetyn palvelu- sitoutua tuot- tamaan laadullisesti hyvää sosiaalihuoltoa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluistaoikeuksista annetun lain (812/2000) mukaisesti. Siivouspalveluissa tavoitteena on pienituloisen kotihoidon Asiakkaalle tulee laatia yksiköllinen palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään palvelut sekä muut asiakkaan perussiivouksesta huolehtiminenselviytymistä ja omia voimavaroja tukevat palvelut ja hoidon tavoitteet. Palvelu- Hoito tulee toteuttaa yhteistyössä asiakkaan ja hoitosuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan omaisten kanssa yksilöllisen palvelu-, hoito- ja arvioidaan ainakuntoutussuunnitelman mukaisesti ja asiakkaalle tulee nimetä omahoitaja. Asiakkaan ja omaisten tulee tietää, kun asiakkaan hoidontarve muuttuukuka omahoitaja on. Arviointi tehdään yhdessä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssaSäännöllinen ulkoilu tulee liittää osaksi palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Palveluntuottajan Ulkoilun tulee olla yhteydessä kuntaan, jos turvallista ja asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia: asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka toimintakyvyn mukaista. Toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai asiakkaan kuntoisuus on heikentynyt, ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiinsaatava käyttöönsä tarvittavat apuvälineet ulkona liikkumiseen. Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajalla, joka toimii lääkäriltä saatujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu siten, että kun asiakas tarvitsee sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apua, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnillä. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu asiakkaan toimintakykyä edistävän työtavan mukaisesti siten, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa sekä kotitöiden suorittamisessa ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä. Kunta järjestää asiakkaalle Asiakkaalle kuuluu tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todetun toteaman yksilöllisen tarpeen perusteella. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus osallistua palveluyksikön järjestämään viriketoimintaan. Palveluyksikkö järjestää asiakkaalle kuljetuksen ja tarvittaessa saattajan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Asiakas maksaa kuljetuksen ja mahdolliset palvelumaksut esim. poliklinikkamaksut. Asiakkaan päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan ja avustetaan tarvittaessa. Huomioidaan hiukset, kynnet, hampaat ja ihonhoito. Perushygieniatuotteet kuuluvat palveluun. Asiakasta avustetaan wc:ssä tarpeen mukaan ja hänen yksityisyytensä turvataan hoitotoimenpiteiden aikana. Kotikunnan hoitotarvikejakeluna asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kunnan käytännön mukaisestivaippoja samoin perustein kuin kunnassa kotona asuvat henkilöt maksutta. Muilta osin hän maksaa vaipat itse. Peruspalveluun sisältyy sairaanhoitajan suorittamat hoitotoimenpiteet, terveydentilan arviointi, seuranta sekä sen vaatimat toimenpiteet. Palveluntuottaja vastaa perusterveydenhuoltotasoisten laboratorionäytteiden ottamisesta ja niiden kuljetuksesta analysoitavaksi. Yksiköllä tulee olla sopimus laboratoriopalveluista. Lääkärin määräämät kuvantamistutkimukset teh- dään lähimmässä kuvantamiskeskuksen kuvantamisyksikössä. Palveluntuottaja järjestää lääkäripalvelut palveluyksikössä ja ne sisältyvät setelin hintaan. Halutessaan asiakas voi käyttää perusterveydenhuollon palveluja ja maksaa ne itse. Palveluntuottaja huolehtii asiakkaan lääkityksestä. Lääkkeet säilytetään turvallisesti, ne jaetaan ja niiden vaikutuksia seurataan. Asiakas maksaa omat lääkkeensä, mutta niiden jakelu kuuluu peruspalvelumaksuun. Asiakas kustantaa omat henkilökohtaiset vaatteensa, mutta yksikkö vastaa niiden huollosta. Asiakkaalle annetaan tarvittaessa apua myös henkilökohtaisten hankintojen tekemiseen, ellei omaisilla ole tähän mahdollisuutta. Palveluntuottaja vastaa, että asiakkaan etuudet ovat ajan tasalla. Palveluntuottaja hakee asiakkaalle hänelle kuuluvat etuudet, esim. Kelan asumistuki ja hoitotuki. Asiakas itse, hänen valtuuttamansa henkilö tai edunvalvoja vastaa asiakkaan raha-asioista. Palveluntuottaja avustaa tarvittaessa asiakasta raha-asioiden hoidossa ja tarvittaessa asiakkaalle haetaan edunvalvoja tai hänelle tehdään edunvalvontavaltuutus maistraattiin. Asiakasta tulee hoitaa samassa yksikössä elämänsä loppuun saakka. Saattohoito tulee tapahtua asiakasta ja omaisia tukien.

Palvelun tavoite ja sisältö. Kotihoidon Yhteisöllisen asumisen ja sinne myönnettävien palvelujen tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista kokonaisval- taista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä kotona selviytymistäarjessa selviytymistä sekä yhteisöllisyyden kokemuksia. Tavoitteena on lisäksi ylläpitää ja parantaa edistää asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan hoitoon sekä huolenpitoonarkeen. Palveluun sisältyy henkilökohtainen hoiva ja hygienia; hygieniaan liittyvät tehtävät; ravitsemuksesta huolehtiminen; kodinhoidolliset tehtävät; asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat; henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; lääkehoidon toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kodin perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät; yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoito. Palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Palveluntuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen tarvittaessa liitetyn palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluista. Siivouspalveluissa tavoitteena on pienituloisen kotihoidon asiakkaan perussiivouksesta huolehtiminen. Palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan aina, kun asiakkaan hoidontarve muuttuu. Arviointi tehdään yhdessä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssa. Palveluntuottajan Palveluntuottajalla tulee olla yhteydessä kuntaan, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia: asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluitatoiminnan edellyttämät asianmukaiset tilat ja toimintaympäristö, jotka mah- dollistavat ikäihmisten yhteisöllisen asumisen tuottamisen. Toimitilojen on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksijatkuvasti täytettävä turvalli- suusmääräykset niin, tai että yksikössä huolehditaan asiakkaiden turvallisuudesta lain ja viranomaisten mää- räysten mukaisesti. Niiden on lisäksi täytettävä lain edellyttämät palveluntuottajalle asetetut hyväksy- misedellytykset. Jos tilat ovat useassa tasossa, talossa on oltava hissi. Tiloissa tulee voida liikkua ja toimia esteettömästi sekä turvallisesti. Liikuntarajoitteisen, esimerkiksi pyö- rätuolia käyttävän, asiakkaan kuntoisuus tulee pystyä liikkumaan tiloissa esteettömästi. Tiloissa on heikentynytpystyttävä järjes- tämään kuntouttavaa toimintaa sekä yhteisiä tilaisuuksia. Muistisairaiden turvallisuuteen tulee kiinnittää erityishuomiota. Piha-alueiden tulee olla turvallisia ja kulkureittien esteettömiä. Tiloista on oltava esteetön pääsy ulkoile- maan, ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiinasiakkailla on halutessaan oltava mahdollisuus ulkoilla turvallisesti päivittäin. Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajallaYhteisöllisen asumisen palvelusetelin asiakkaiden asuntojen tulee olla asiakkaiden tarpeen mukaisia, joka toimii lääkäriltä saatujen ohjeiden es- teettömiä ja määräysten mukaisestiturvallisia. Palveluntuottajan Asuntojen tulee toteuttaa kotihoidon palvelu sitentäyttää tavanomaisen asunnon tunnusmerkit, että kun asiakas tarvitsee mm. asunnoissa tu- lee olla huoneistokohtaiset saniteettitilat sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apuakeittiövarustus (vähintään jääkaappi, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnilläliesi, uuni ja tiskiallas). Palveluntuottajan Palveluntuottaja toimittaa hakeutumisen liitteenä luettelon yhteisölliseen asumiseen soveltuvista asun- noista. Asiakkaan käytössä tulee toteuttaa kotihoidon palvelu asiakkaan toimintakykyä edistävän työtavan mukaisesti sitenolla sosiaalista kanssakäymistä edistäviä tiloja. Sisällä ja ulkona sijaitsevien yhteisten tilojen tulee olla turvallisia, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa sekä kotitöiden suorittamisessa helposti saavutettavia ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänäesteettömiä, ja niissä tulee olla yhteisölli- syyttä ja osallisuutta tukevia elementtejä. Kunta järjestää asiakkaalle tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todetun yksilöllisen tarpeen perusteella. Asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kunnan käytännön mukaisestiTilojen tulee olla asiakkaiden käytössä maksutta myös muulloin kuin järjestettyinä toiminta-aikoina.

Palvelun tavoite ja sisältö. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä kotona selviytymistä. Tavoitteena on lisäksi ylläpitää ja parantaa asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan hoitoon sekä huolenpitoon. Palveluun sisältyy henkilökohtainen hoiva ja hygienia; hygieniaan liittyvät tehtävät; ravitsemuksesta huolehtiminen; kodinhoidolliset tehtävät; asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat; henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; lääkehoidon toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kodin perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät; yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoito. Palvelun Hoito- ja hoiva palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Palveluntuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen tarvittaessa liitetyn palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluista. Siivouspalveluissa tavoitteena on pienituloisen kotihoidon asiakkaan perussiivouksesta huolehtiminen. Palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan aina, kun asiakkaan hoidontarve muuttuu. Arviointi tehdään yhdessä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssa. Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä kuntaan, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia: asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai asiakkaan kuntoisuus on heikentynyt, ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajalla, joka toimii lääkäriltä saatujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu siten, että kun asiakas tarvitsee sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apua, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnillä. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu asiakkaan toimintakykyä edistävän työtavan mukaisesti siten, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa sekä kotitöiden suorittamisessa ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä. Kunta järjestää asiakkaalle tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todetun yksilöllisen tarpeen perusteella. Asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kunnan käytännön mukaisesti.

Palvelun tavoite ja sisältö. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman mahdolli- simman itsenäistä kotona selviytymistä. Tavoitteena on lisäksi ylläpitää ja parantaa asiakkaiden asiak- kaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan osal- listumaan asiakkaan hoitoon sekä huolenpitoon. Palveluun Kotihoito sisältää sekä kotipalvelun, että kotisairaanhoidon palvelut. Kotipalveluun sisältyy mm. riittävästä ja monipuolisesta ravitsemuksesta huolehtiminen, henkilökohtainen hoiva ja hygienia; hygieniaan liittyvät tehtävät; ravitsemuksesta huolehtiminen; , kodinhoidolliset tehtävät; , kuten pyykkihuollon ja kodin perussiisteyden ylläpito, asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat; , henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; lääkehoidon toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnitteluylläpito, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kodin perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät; yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoitoyöhoidon. Kotisairaanhoito sisältää esimerkiksi terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelun, toteutuksen, ohjauksen ja neuvonnan, lääkehoidon toteutuksen, painon ja verenpaineen mittauksen ja seurannan sekä muun hoidon ja hoitotoimenpiteet lääkärin määräysten ja asiantuntijoilta saatujen ohjeistusten mukaisesti. Palveluntuottajan on huolehdittava asiakkaiden rokotussuojasta kansallisen rokotusohjelman mukaisesti sekä muista THL:n antamien suositusten mukaisista rokotussuojista. xxxxx://xxx.xx/xx/xxx/xxxxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxx/xxxxxx-xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx- rokotusohjelma Rokotusten järjestämisestä sovitaan yhteistyössä kunnan tai muun rokotuksia koordinoivan tahon kanssa. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu siten, että asiakkaan tarvitessa sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apua, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnillä. Jokaisella kotihoidon käynnillä tulee hoitosuunnitelmaan määriteltyjen toimintojen lisäksi huolehtia minimihuomiolistan mukaiset asiat (Liite.6). Hoidon toteuttamisessa palveluntuottaja vastaa aseptisesta työskentelytavasta ja tavanomaisten varotoimien toteutumisesta. Tavanomaiset varotoimet sisältävät esimerkiksi hyvän käsihygienian ja tarvittaessa suojainten käytön. Moniresistenttien bakteerin kantajien osalta tarvittavat toimintatavat ja suojainten käyttö on selvitettävä tilannekohtaisesti. Palveluntuottajien hygieniaohjeistuksista vastaa VSSHP:n sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö. Tavanomaisiin varotoimiin liittyvät suojaimet palveluntuottaja kustantaa itse. Palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Palveluntuottajan Palveluntuotta- jan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen tarvittaessa liitetyn hoitosuunnitelman sekä palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluista. Siivouspalveluissa tavoitteena on pienituloisen kotihoidon Palveluntuottajan tulee dokumentoida asiakkaan perussiivouksesta huolehtiminensaama palvelu niin, että asiakkaan palvelun todelliset toteuttamisajankohdat ovat jäljitettävissä. Palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan aina, kun asiakkaan asiak- kaan hoidontarve muuttuumuuttuu ja vähintään puolen vuoden välein. Arviointi tehdään yhdessä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssa. Yhteisellä arviokäynnillä arvioidaan palveluiden tarve käyttämällä RAI-arviointia ja tarvittavia muita mittareita. Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä kuntaan, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen toimintakyvyn tai terveydentilan muutoksia: , jotka vaikuttavat asiakkaan avun ja palveluiden tarpeeseen. Esimerkiksi asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai asiakkaan kuntoisuus on heikentynythei- kentynyt, ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Palveluntuottajan tulee seurata ja dokumentoida systemaattisesti asiakkaan vointia ja toimintakykyä. Kotihoidon palveluseteliasiakkaat voivat olla terveysaseman lääkärin potilaita, kunnan kotihoidon lääkärin potilaita tai yksityisten lääkäripalvelujen potilaita. Palveluntuottajan tulee asiakkaan tarpeiden mukaan huolehtia myös lääkärin arvion järjestämisestä. Palveluntuottaja on vastuussa suunnitellun hoidon ja lääkärin määräysten toteuttamisesta, seurannasta ja arvioinnista. Asiakas voi siirtyä kunnan kotihoidon lääkärin potilaaksi terveydentilan ja toimintakyvyn sekä asiakkaan suostumuksen perusteella. Päätöksen tästä tekee kunnan kotihoidon lääkäri. Asiakkaan palvelutarpeiden ja toimintakyvyn muuttuessa palveluntuottajan tulee ottaa yhteyttä palveluohjaukseen, missä samalla tarvittaessa aloitetaan toimenpiteet kunnan kotihoidon lääkärin asiakkuuteen siirtymiseksi. Kunnan kotihoidon lääkärin asiakkaiden kohdalla kunnan kotihoidon sairaanhoitaja ja palveluntuottaja sopivat yhteistyöstä ja palveluntuottajan tulee raportoida kunnan kotihoidon sairaanhoitajalle asiakkaan hoidon seurantaan liittyvistä asioista, kuten voinnin ja toimintakyvyn muutoksista, kirjallisesti erikseen sovitulla tavalla, esimerkiksi turvasähköpostilla ja kiireellisissä tilanteissa puhelimitse. Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajalla, joka toimii lääkäriltä ja muilta asiantuntijoilta saatujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Palveluntuottaja vastaa hoidon aikana asiakkaan luvalla riittävien tietojen siirtymisestä asiakkaan mukana sosiaali- ja terveydenhuollon eri yksiköiden välillä. Asiakkaalla on oikeus käyttää kunnan asiantuntijoiden, kuten auktorisoidun haavahoitajan (p.050-5185350), tai kotihoidon diabeteshoitajan (p.040-6895632) tai muistikoordinaattorin palveluja, joihin palveluntuottaja ottaa suoraan yhteyttä esim. tilanteissa, joissa tuottaja tarvitsee tukea hoidon toteutukseen. Palveluntuottaja on aktiivisesti yhteydessä myös muihin ammattilaisiin asiakkaan tarpeen mukaan. Lisäksi asiakkaalle voidaan hakea kuntoutuspalveluita, päivätoimintaa ja lyhytaikaishoitojaksoja kotona asumisen tukemiseksi, jolloin palveluntuottaja ottaa yhteyttä palvelusetelit myöntäneeseen henkilöön. Asiakkaalle voidaan myös järjestää kunnan toteuttamia Kotikuntoutuskeskuksen palveluita kotona tai Kotikuntoutuskeskuksessa. Palvelut perustuvat Kotikuntoutuskeskuksen tekemään moniammatilliseen arviointiin. Palveluntuottajan tunnistaessa asiakkaan kuntoutustarpeen (esim. toimintakyvyn lasku, kaatumisriskin lisääntyminen tai apuvälineiden tarpeen kartoituksen tarve) voi palveluntuottaja asiakkaan luvalla ottaa yhteyttä kuntoutuspuhelimeen p. 02 266 2011, arkisin klo 12-13 välisenä aikana. Apuvälineen tarvitsija tai hänen edustajansa voivat olla suoraan yhteydessä apuvälinelainaamoon tarvitessaan tavallisimpia liikkumisen, siirtymisen sekä hygienianhoidon apuvälineitä. Apuvälinelainaamo palvelee asiakkaita arkisin klo 9–15 ilman ajanvarausta osoitteessa Xxxxxxxxxxxxxx 0, xxxx 0X, 00000 Xxxxx. Apuvälinlainaamon puhelinaika on arkisin klo 8–10, puh. 02 266 2264. Apuvälinehuolto on avoinna arkisin klo 9–15 puh. 02 266 2264, myös huollon osalta suositellaan ajanvarausta. Asiakkaalla voi olla kotihoidon lisäksi myös tukipalveluja, kuten ateriapalvelu ja turvapuhelinpalvelu ja siivouksen palveluseteli. Asiakkaan tarvitessa tukipalveluja, tulee toteuttaa kotihoidon palvelu sitentuottajan ottaa yhteyttä palveluohjaukseen palvelujen järjestämiseksi. Palvelutuottaja sitoutuu varmistamaan asiakkaan turvalaitteiden toimintavalmiuden kuukausittain. Asiakkaalle tulee nimetä omahoitaja heti asiakkaaksi tulon jälkeen, että kun ja asiakas tarvitsee sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apuatämän omainen tai läheinen ovat tietoisia, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnilläkuka omahoitaja on. Omahoitaja on pääasiallisesti vastuussa asiakkaan hoidosta. Omahoitajan tehtävät ja rooli on määritelty ja kirjallisesti kuvattu palveluntuottajan toimesta. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu asiakkaan toimintakykyä edistävän ja voimavaroja tukevan työtavan mukaisesti siten, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa sekä kotitöiden suorittamisessa ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä. Kunta järjestää asiakkaalle tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todetun yksilöllisen tarpeen perusteella. Asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kunnan käytännön käy- tännön mukaisesti. Palveluntuottaja on vastuussa asiakkaan hoitotarvikkeiden tilaamisesta puhelimitse Ikääntyneiden palveluohjauksen yksikön sihteereiltä. Xxxxxxxxx vastaanottaja tekee teknisen tilauksen, jolloin tilausta tehdessä palveluntuottajalla on oltava selvillä tilattavien tuotteiden tarkat tiedot mm. tilausnumero (REF-numero), tilattavien tarvikkeiden määrä ja koko. Tilausta tehtäessä on huomioitava tarvikkeiden toimitusaika, joka on vähintään 14 vuorokautta tilauksesta. Palveluntuottaja vastaa omalla kustannuksellaan palvelun tuottamisessa tarvittavien tarvikkeiden ja välineiden hankinnasta siltä osin, kuin ne eivät kuulu asiakkaalle annettavien hoitotarvikkeiden piiriin. Hoitotarvikkeina myönnetään pitkäaikaisten sairauksien hoitoon tarkoitettuja, hoitosuunni- telman mukaisia tarvikkeita, esimerkiksi diabeteksen tai haavojen hoitoon tarkoitettuja tar- vikkeita. Lisäksi myönnetään keskivaikean tai vaikean virtsainkontinenssin hoitoon tarkoitettujahygieniasuojia palveluntuottajan ammattilaisen yksilölliseen tarpeen arvioon perustuen, huomioiden myös terveydenhuoltolaki ja Kuntaliiton suositukset. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että asiakas hakee hänelle kuuluvia julkisia etuuksia (esimerkiksi Kelan hoitotukea ja asumistukea) ja avustaa tarvittaessa asiakasta hakemusten täyttämisessä. Raha-asioista vastaa asiakas itse tai hänen valtuuttamansa henkilö tai edunvalvoja. Palveluntuottaja ei ota asiakkaan raha-asioiden hoitoon liittyviä tehtäviä vastaan kuin poikkeustilanteissa, kun asiaa ei muulla tavalla voida järjestää. Tilanteissa, joissa asiakas tarvitsee apua ja ohjausta raha-asioissa sitä tulee kuitenkin hänelle antaa. Omaisuuden ja talletusten hoitamiseen ei tule osallistua. Xxxxxx asiakas/omainen pysty huolehtimaan taloudellisista asioista, hänelle tulee hankkia edunvalvoja. Palveluntuottajan on otettava uusi asiakas vastaan kahden työpäivän sisällä palvelun ti- laamisesta. Palveluntuottajalla tulee olla valmiudet hoitaa asiakkaita arkisin, viikonloppuisin ja pyhisin eri vuorokauden aikoina asiakkaan tarpeen mukaan.

Palvelun tavoite ja sisältö. Kotihoidon tavoitteena Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Palvelu- asumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja sii- vouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostettu palveluasuminen on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä kotona selviytymistä. Tavoitteena tarkoitettu vanhuksille, joilla on lisäksi ylläpitää ja parantaa asiakkaiden fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista toimintakyvyn alen- tumista niin paljon, että he tarvitsevat ympärivuorokautista huolenpitoa, valvontaa ja hoitoa. Tehostetussa palvelu- asumisessa tuetaan asiakkaiden omatoimisuutta ja luodaan turvallinen ja esteetön asumisympäristö. Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen korostaa vanhusten elämänlaadun merkitystä, vahvistaa elämän merkityksellisyyden kokemuksia ja kokonaisvaltaista sekä yksilöllistä hyvinvointia terveyden heikentyessä. Asiakkaalla tulee olla mahdolli- suus asua tehostetun palveluasumisen palveluyksikössä elämänsä loppuun asti, ellei hän joudu hoidontarpeensa takia siirtymään muuhun hoitopaikkaan tai sairaalahoitoon. Palveluseteli sisältää kokonaisvaltaisesti palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen palvelut ja tarvittavan hoi- don, avustamisen ja toimintakyvyn tukemisen asumisyksikössä – Asiakkaan avustaminen, toimintakyvyn tukeminen, tarvittava hoitotyö, lääkehoidosta huolehtimi- nen, siivoustyö ja tarvikkeet, pyykkihuolto, päivittäinen virkistystoiminta, hoitohenkilökunnan läsnäolo ja avun saatavuus joko päiväaikaan tai ympärivuorokautisesti, vuorokautinen ateriapalvelu (aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen, iltapala), perusterveydenhoidon lääkäripalvelut (ei sis. erikoissairaan- hoitoa). Seteli ei sisällä - asumiskustannuksia mm. vuokraa - lääkkeitä - henkilökohtaisia hygieniatarvikkeita (asiakas maksaa itse) - henkilökohtaisia hoitotarvikkeita - vaatteita tms. henkilökohtaisia tarvikkeita Palveluntuottaja tekee asiakkaan kanssa vuokrasopimuksen. Palveluntuottaja huolehtii, että asiakkaalle haetaan mah- dollinen asumistuki. Vuokra ilmoitetaan €/m2/kk. Kiinteistökulut, sähkö ja vesi kuuluvat vuokraan. Xxxxxx sähköstä ja vedestä peritään erillinen maksu, se tulee ilmoittaa kiinteähintaisena/kk. Vuokratason on oltava kohtuullinen suh- teutettuna alueen vallitsevaan vuokratasoon ja sen tulee olla Kelan asumistuen kriteereiden mukainen. Palvelusetelin arvo ja taso määräytyy tuen tarpeesta johdettujen perusteiden mukaan. Määrittelyn tukena käytetään Joutsan kunnan vanhuspalveluiden määrittelemää toimintakykymittaria sekä MMSE:tä. Tuen tarpeen arvioi asiakkaan hyvin tunteva palvelukodin henkilöstö yhteistyössä kunnan nimeämän yhteyshenkilön kanssa. Palveluasumisen hoitoi- suus perustuu hoitoisuustasojen mukaan seuraavasti: hoitoisuustaso 1 (<400), hoitoisuustaso 2 (indeksi 400 – 550). Tehostettu palveluasumisen asiakkuus perustuu hoitoisuustasojen mukaan seuraavasti: hoitoisuustaso 3 (indeksi 550 –700) ja hoitoisuustaso 4 (indeksi 700 – 850), hoitoisuustaso 5 (indeksi 850 - 1000). Indeksiarvot ovat ohjeellisia ja nii- den lisäksi asiakkaan palvelutarpeesta tehdään aina yksilöllinen arviointi. Kun hoitoisuustaso muuttuu, tilanteesta tehdään yhteisarviointi kunnan ja palveluntuottajan kanssa. Palveluasuminen sisältää asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toimin- ta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista toimintakykyäkanssakäymistä edistävät palve- lut kodinomaisessa ympäristössä. Omaisia Tehostettu palveluasuminen sisältää kodinomaisen ympäristön, ateriat, asiakkaan kokonaisvaltaisen, ympärivuorokautisen palvelun ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan hoitoon huolenpidon sekä huolenpitoonsitä tukevat palvelut, kuten henkilökohtainen avustaminen asunnossa ja sen ulkopuolella (päivittäiset toiminnot, harrastukset, asiointi ja vierailut), siivous-, hygie- nia- ja turvapalvelut sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Palveluun sisältyy henkilökohtainen hoiva Asiakkaalle annettavien palvelujen tulee olla suunnitelmallisia ja hygienia; hygieniaan liittyvät tehtävät; ravitsemuksesta huolehtiminen; kodinhoidolliset tehtävät; asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat; henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; lääkehoidon toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kodin perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät; yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoito. Palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- ja hoitosuunnitelmassatavoitteellisia. Palveluntuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen tarvittaessa liitetyn palvelu- sitoutua tuot- tamaan laadullisesti hyvää sosiaalihuoltoa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluistaoikeuksista annetun lain (812/2000) mukaisesti. Siivouspalveluissa tavoitteena on pienituloisen kotihoidon Asiakkaalle tulee laatia yksiköllinen palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään palvelut sekä muut asiakkaan perussiivouksesta huolehtiminenselviytymistä ja omia voimavaroja tukevat palvelut ja hoidon tavoitteet. Palvelu- Hoito tulee toteuttaa yhteistyössä asiakkaan ja hoitosuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan omaisten kanssa yksilöllisen palvelu-, hoito- ja arvioidaan ainakuntoutussuunnitelman mukaisesti ja asiakkaalle tulee nimetä omahoitaja. Asiakkaan ja omaisten tulee tietää, kun asiakkaan hoidontarve muuttuukuka omahoitaja on. Arviointi tehdään yhdessä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssaSäännöllinen ulkoilu tulee liittää osaksi palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Palveluntuottajan Ulkoilun tulee olla yhteydessä kuntaan, jos turvallista ja asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia: asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka toimintakyvyn mukaista. Toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai asiakkaan kuntoisuus on heikentynyt, ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiinsaatava käyttöönsä tarvittavat apuvälineet ulkona liikkumiseen. Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajalla, joka toimii lääkäriltä saatujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu siten, että kun asiakas tarvitsee sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apua, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnillä. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu asiakkaan toimintakykyä edistävän työtavan mukaisesti siten, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa sekä kotitöiden suorittamisessa ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä. Kunta järjestää asiakkaalle Asiakkaalle kuuluu tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todetun toteaman yksilöllisen tarpeen perusteella. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus osallistua palveluyksikön järjestämään viriketoimintaan. Palveluyksikkö järjestää asiakkaalle kuljetuksen ja tarvittaessa saattajan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Asiakas maksaa kuljetuksen ja mahdolliset palvelumaksut esim. poliklinikkamaksut. Asiakkaan päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan ja avustetaan tarvittaessa. Huomioidaan hiukset, kynnet, hampaat ja ihonhoito. Perushygieniatuotteet kuuluvat palveluun. Asiakasta avustetaan wc:ssä tarpeen mukaan ja hänen yksityisyytensä turvataan hoitotoimenpiteiden aikana. Kotikunnan hoitotarvikejakeluna asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kunnan käytännön mukaisestivaippoja samoin perustein kuin kunnassa kotona asuvat henkilöt maksutta. Muilta osin hän maksaa vaipat itse. Peruspalveluun sisältyy sairaanhoitajan suorittamat hoitotoimenpiteet, terveydentilan arviointi, seuranta sekä sen vaatimat toimenpiteet. Palveluntuottaja vastaa perusterveydenhuoltotasoisten laboratorionäytteiden ottamisesta ja niiden kuljetuksesta analysoitavaksi. Yksiköllä tulee olla sopimus laboratoriopalveluista. Lääkärin määräämät kuvantamistutkimukset teh- dään lähimmässä kuvantamiskeskuksen kuvantamisyksikössä. Palveluntuottaja järjestää lääkäripalvelut palveluyksikössä ja ne sisältyvät setelin hintaan. Halutessaan asiakas voi käyttää perusterveydenhuollon palveluja ja maksaa ne itse. Palveluntuottaja huolehtii asiakkaan lääkityksestä. Lääkkeet säilytetään turvallisesti, ne jaetaan ja niiden vaikutuksia seurataan. Asiakas maksaa omat lääkkeensä, mutta niiden jakelu kuuluu peruspalvelumaksuun. Asiakas kustantaa omat henkilökohtaiset vaatteensa, mutta yksikkö vastaa niiden huollosta. Asiakkaalle annetaan tarvittaessa apua myös henkilökohtaisten hankintojen tekemiseen, ellei omaisilla ole tähän mahdollisuutta. Palveluntuottaja vastaa, että asiakkaan etuudet ovat ajan tasalla. Palveluntuottaja hakee asiakkaalle hänelle kuuluvat etuudet, esim. Kelan asumistuki ja hoitotuki. Asiakas itse, hänen valtuuttamansa henkilö tai edunvalvoja vastaa asiakkaan raha-asioista. Palveluntuottaja avustaa tarvittaessa asiakasta raha-asioiden hoidossa ja tarvittaessa asiakkaalle haetaan edunvalvoja tai hänelle tehdään edunvalvontavaltuutus maistraattiin. Asiakasta tulee hoitaa samassa yksikössä elämänsä loppuun saakka. Saattohoito tulee tapahtua asiakasta ja omaisia tukien.

Palvelun tavoite ja sisältö. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä kotona selviytymistä. Tavoitteena on lisäksi ylläpitää ja parantaa asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan hoitoon sekä huolenpitoon. Palveluun sisältyy voi sisältyä tehtäviä seuraavilta hoitamisen osa-alueilta henkilökohtainen hoiva ja hygienia; hoiva, hygieniaan liittyvät tehtävät; , ravitsemuksesta huolehtiminen; , kodinhoidolliset tehtävät; asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat; henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; tehtävät (pyykki, siivous, tiskaaminen jne.) sairaanhoidolliset toimenpiteet, lääkehoidon toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kodin perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät; yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoito. Palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- ja hoitosuunnitelmassaasiakassuunnitelmassa. Palveluntuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen tarvittaessa liitetyn palvelu- ja hoitosuunnitelman asiakassuunnitelman mukaisista palveluista. Siivouspalveluissa tavoitteena on pienituloisen kotihoidon asiakkaan perussiivouksesta huolehtiminen. Palvelu- ja hoitosuunnitelman Asiakassuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan aina, kun asiakkaan hoidontarve muuttuu. Arviointi tehdään yhdessä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssa. Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä kuntaan, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia: asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka on ovat palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai asiakkaan kuntoisuus on heikentynyt, ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Kotihoidossa asiakkaan sairaanhoidollisesta toteuttamisesta vastaa kotihoidon lääkäri, terveysaseman lääkäri tai muu lääkäri. Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajalla, joka toimii lääkäriltä saatujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu siten, että kun asiakas tarvitsee sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apua, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnillä. Asiakkaalle tulee nimetä vastuuhoitaja heti asiakkaaksi tulon jälkeen, ja asiakas sekä tämän omainen tai läheinen ovat tietoisia, kuka vastuuhoitaja on. Vastuuhoitaja on pääasiallisesti vastuussa asiakkaan hoidosta. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu asiakkaan toimintakykyä edistävän työtavan mukaisesti siten, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa sekä kotitöiden suorittamisessa ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä. Kunta järjestää asiakkaalle tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todetun yksilöllisen tarpeen perusteella. Asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kunnan käytännön mukaisesti. Palveluntuottajan on otettava uusi asiakas vastaan kahden työpäivän sisällä palvelun tilaamisesta.

Palvelun tavoite ja sisältö. Kotihoidon tavoitteena Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu -palvelu tarkoittaa apua niissä ta- vanomaiseen elämään liittyvissä toimissa, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vam- mansa tai sairautensa vuoksi kokonaan tai osittain itse selviä. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön (asiakkaan) välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yh- teiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaista apua eivät ole avun tarpeet, joiden toteuttaminen edellyttää hoivaa, hoitoa ja valvontaa ja joita toteutetaan esim. lääketieteellisin perustein jonkun muun kuin asiakkaan määrittelemän sisällön ja tavan perusteella. Palvelusetelin käyttö henkilökohtaisessa avussa edellyttää aina vammaispalvelulain mukaisen (8 c §) henkilökohtaisen avun kriteerien toteutumista (vaikeavammaisuus, toistuva ja välttämätön avun tarve). Avun tarve tulee olla todettu palvelusuunnitel- massa. Asiakkaalla tulee olla kyky ja tosiasiallinen mahdollisuus käyttää palvelusete- liä. Palvelusuunnitelmasta tulee käydä ilmi, mitä asiakas tarvitsee ja millä järjestämista- voilla asiakkaan tarpeiden mukaiset palvelut on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia tarkoituksenmukaista toteuttaa. Myön- nettävästä palvelusta ja mahdollisimman itsenäistä kotona selviytymistäsen toteuttamistavasta tehdään viranhaltijapäätös. Tavoitteena Asiakas määrittelee päätöksen/palvelusetelin mukaisesti tarvitsemansa avun palvelua tilatessaan. Käytännön avustamistilanteessa asiakas ohjaa ja neuvoo avustajaa. Ti- lauksen yhteydessä asiakas ja palveluntuottaja sopivat myös palvelun kestosta ja ai- katauluista. Palveluntuottaja vastaa siitä, että avustaja on lisäksi ylläpitää sovitussa paikassa sovittuun aikaan. Henkilökohtainen apu -palvelun on sisällöltään, suoritustavaltaan ja parantaa asiakkaiden fyysistälaadultaan vastat- tava sitä, psyykkistä mitä voidaan katsoa sovitun. Palvelu on suoritettava laadukkaasti ja sosiaalista toimintakykyä. Omaisia huolelli- sesti ottaen huomioon asiakkaan mielipiteet ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan hoitoon sekä huolenpitoon. Palveluun sisältyy henkilökohtainen hoiva ja hygienia; hygieniaan liittyvät tehtävät; ravitsemuksesta huolehtiminen; kodinhoidolliset tehtävät; asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat; henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; lääkehoidon toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kodin perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät; yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoito. Palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Palveluntuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen tarvittaessa liitetyn palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluista. Siivouspalveluissa tavoitteena on pienituloisen kotihoidon asiakkaan perussiivouksesta huolehtiminen. Palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan aina, kun asiakkaan hoidontarve muuttuu. Arviointi tehdään yhdessä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssaetu. Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä kuntaan, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia oleel- lisia palveluntarpeen muutoksia: . Mikäli asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai asiakkaan kuntoisuus kuntoi- suus on heikentynyt, tulee palvelusuunnitelma ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajalla, joka toimii lääkäriltä saatujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu siten, että kun asiakas tarvitsee sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apua, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnillä. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu asiakkaan toimintakykyä edistävän työtavan mukaisesti siten, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa sekä kotitöiden suorittamisessa ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä. Kunta järjestää asiakkaalle tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todetun yksilöllisen tarpeen perusteella. Asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kunnan käytännön mukaisestihenkilökohtaisen avun päätös tarkis- taa.

Palvelun tavoite ja sisältö. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä kotona selviytymistä. Tavoitteena on lisäksi ylläpitää ja parantaa asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan hoitoon sekä huolenpitoon. Palveluun Kotihoito sisältää sekä kotipalvelun, että kotisairaanhoidon palvelut. Kotipalveluun sisältyy riittävästä ja monipuolisesta ravitsemuksesta huolehtiminen; henkilökohtainen hoiva ja hygienia; hygieniaan liittyvät tehtävät; ravitsemuksesta huolehtiminen; kodinhoidolliset tehtävät, kuten pyykkihuollon ja kodin perussiisteyden ylläpito; asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat; henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; lääkehoidon toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kodin perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävätylläpito; yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoito. Kotisairaanhoito sisältää esimerkiksi, terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelun, toteutuksen, ohjauksen ja neuvonnan, lääkehoidon toteutuksen, painon ja verenpaineen mittauksen ja seurannan sekä muun hoidon ja hoitotoimenpiteet lääkärin määräysten ja asiantuntijoilta saatujen ohjeistusten mukaisesti. Palveluntuottajan on huolehdittava asiakkaiden rokotussuojasta kansallisen rokotusohjelman mukaisesti sekä muista THL:n antamien suositusten mukaisista rokotussuojista. xxxxx://xxx.xx/xx/xxx/xxxxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxx/xxxxxx- rokotuksista/kansallinen-rokotusohjelma Rokotusten järjestämisestä sovitaan yhteistyössä kunnan tai muun rokotuksia koordinoivan tahon kanssa. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu siten, että asiakkaan tarvitessa sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apua, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnillä. Jokaisella kotihoidon käynnillä tulee hoitosuunnitelmaan määriteltyjen toimintojen lisäksi huolehtia minimihuomiolistan mukaiset asiat (Liite.6). Hoidon toteuttamisessa palveluntuottaja vastaa aseptisesta työskentelytavasta ja tavanomaisten varotoimien toteutumisesta. Tavanomaiset varotoimet sisältävät esimerkiksi hyvän käsihygienian ja tarvittaessa suojainten käytön. Moniresistenttien bakteerin kantajien osalta tarvittavat toimintatavat ja suojainten käyttö on selvitettävä tilannekohtaisesti. Palveluntuottajien hygieniaohjeistuksista vastaa VSSHP:n sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö. Tavanomaisiin varotoimiin liittyvät suojaimet palveluntuottaja kustantaa itse. Palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Palveluntuottajan Palveluntuotta- jan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen tarvittaessa liitetyn hoitosuunnitelman sekä palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluista. Siivouspalveluissa tavoitteena on pienituloisen kotihoidon Palveluntuottajan tulee dokumentoida asiakkaan perussiivouksesta huolehtiminensaama palvelu niin, että asiakkaan palvelun todelliset toteuttamisajankohdat ovat jäljitettävissä. Palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan aina, kun asiakkaan asiak- kaan hoidontarve muuttuumuuttuu ja vähintään puolen vuoden välein. Arviointi tehdään yhdessä kunnan yhdessäkunnan kotihoidon henkilöstön kanssa. Yhteisellä arviokäynnillä arvioidaan palveluiden tarve käyttämällä RAI-arviointia ja tarvittavia muita mittareita. Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä kuntaan, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen toimintakyvyn tai terveydentilan muutoksia: , jotka vaikuttavat asiakkaan avun ja palveluiden tarpeeseen. Esimerkiksi asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai asiakkaan kuntoisuus on heikentynyt, ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Palveluntuottajan tulee seurata ja dokumentoida systemaattisesti asiakkaan vointia ja toimintakykyä. Kotihoidon palveluseteliasiakkaat voivat olla terveysaseman lääkärin potilaita, kunnan kotihoidon lääkärin potilaita tai yksityisten lääkäripalvelujen potilaita. Palveluntuottajan tulee asiakkaan tarpeiden mukaan huolehtia myös lääkärin arvion järjestämisestä. Palveluntuottaja on vastuussa suunnitellun hoidon ja lääkärin määräysten toteuttamisesta, seurannasta ja arvioinnista. Asiakas voi siirtyä kunnan kotihoidon lääkärin potilaaksi terveydentilan ja toimintakyvyn sekä asiakkaan suostumuksen perusteella. Päätöksen tästä tekee kunnan kotihoidon lääkäri. Asiakkaan palvelutarpeiden ja toimintakyvyn muuttuessa palveluntuottajan tulee ottaa yhteyttä palveluohjaukseen, missä samalla tarvittaessa aloitetaan toimenpiteet kunnan kotihoidon lääkärin asiakkuuteen siirtymiseksi. Kunnan kotihoidon lääkärin asiakkaiden kohdalla kunnan kotihoidon sairaanhoitaja ja palveluntuottaja sopivat yhteistyöstä ja palveluntuottajan tulee raportoida kunnan kotihoidon sairaanhoitajalle asiakkaan hoidon seurantaan liittyvistä asioista, kuten voinnin ja toimintakyvyn muutoksista, kirjallisesti erikseen sovitulla tavalla, esimerkiksi turvasähköpostilla ja kiireellisissä tilanteissa puhelimitse. Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajalla, joka toimii lääkäriltä ja muilta asiantuntijoilta saatujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Palveluntuottajan Palveluntuottaja vastaa hoidon aikana asiakkaan luvalla riittävien tietojen siirtymisestä asiakkaan mukana sosiaali- ja terveydenhuollon eri yksiköiden välillä. Asiakkaalla on oikeus käyttää kunnan asiantuntijoiden, kuten Palvelutori Eerikin palveluja, esim. muistikoordinaattorin palveluja, joihin palveluntuottaja ottaa suoraan yhteyttä esim. tilanteissa, joissa tuottaja tarvitsee tukea hoidon toteutukseen. Palveluntuottaja on aktiivisesti yhteydessä myös muihin ammattilaisiin asiakkaan tarpeen mukaan. Lisäksi asiakkaalle voidaan hakea kuntoutuspalveluita, päivätoimintaa ja lyhytaikaishoitojaksoja kotona asumisen tukemiseksi, jolloin palveluntuottaja ottaa yhteyttä palvelusetelit myöntäneeseen henkilöön. Apuvälineen tarvitsija tai hänen edustajansa voivat olla suoraan yhteydessä apuvälinelainaamoon tarvitessaan tavallisimpia liikkumisen, siirtymisen sekä hygienianhoidon apuvälineitä. Kaarinan Apuvälinelainaamo palvelee asiakkaita pääterveysaseman kellarikerroksessa: ma - pe klo 12 – 14 puh. 02 588 2281 Asiakkaalla voi olla kotihoidon lisäksi myös tukipalveluja, kuten ateriapalvelu ja turvapuhelinpalvelu. Asiakkaan tarvitessa tukipalveluja, tulee toteuttaa kotihoidon palvelu sitentuottajan ottaa yhteyttä palvelusetelin myöntäjään palvelujen järjestämiseksi. Palvelutuottaja sitoutuu varmistamaan asiakkaan turvalaitteiden toimintavalmiuden kuukausittain. Asiakkaalle tulee nimetä omahoitaja heti asiakkaaksi tulon jälkeen, että kun ja asiakas tarvitsee sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apuatämän omainen tai läheinen ovat tietoisia, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnilläkuka omahoitaja on. Omahoitaja on pääasiallisesti vastuussa asiakkaan hoidosta. Omahoitajan tehtävät ja rooli on määritelty ja kirjallisesti kuvattu palveluntuottajan toimesta. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu asiakkaan toimintakykyä edistävän ja voimavaroja tukevan työtavan mukaisesti siten, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa sekä kotitöiden suorittamisessa ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä. Kunta järjestää asiakkaalle tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todetun yksilöllisen tarpeen perusteella. Asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kunnan käytännön mukaisesti. Palveluntuottaja on vastuussa asiakkaan hoitotarvikkeiden tilaamisesta puhelimitse Ikääntyneiden palveluohjauksen yksikön sihteereiltä. Xxxxxxxxx vastaanottaja tekee teknisen tilauksen, jolloin tilausta tehdessä palveluntuottajalla on oltava selvillä tilattavien tuotteiden tarkat tiedot mm. tilausnumero (REF-numero), tilattavien tarvikkeiden määrä ja koko. Tilausta tehtäessä on huomioitava tarvikkeiden toimitusaika, joka on vähintään 14 vuorokautta tilauksesta. Palveluntuottaja vastaa omalla kustannuksellaan palvelun tuottamisessa tarvittavien tarvikkeiden ja välineiden hankinnasta siltä osin, kuin ne eivät kuulu asiakkaalle annettavien hoitotarvikkeiden piiriin. Hoitotarvikkeina myönnetään pitkäaikaisten sairauksien hoitoon tarkoitettuja, hoitosuunnitelman mukaisia tarvikkeita, esimerkiksi diabeteksen tai haavojen hoitoon tarkoitettuja tarvikkeita. Lisäksi myönnetään keskivaikean tai vaikean virtsainkontinenssin hoitoon tarkoitettujahygieniasuojia palveluntuottajan ammattilaisen yksilölliseen tarpeen arvioon perustuen, huomioiden myös terveydenhuoltolaki ja Kuntaliiton suositukset.