Palvelusetelituottajan yleisiä velvoitteita Mallilausekkeet

Palvelusetelituottajan yleisiä velvoitteita. Palveluntuottajan tulee täyttää yksityisistä sosiaalipalveluista annetuissa laissa (922/2011) ja/tai yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset ja niiden nojalla annettujen alempien asteiden säännösten, sekä valvovien viranomaisten antamien ohjeiden ja määräysten mukaiset vaati- mukset toiminnan harjoittamisesta. Palveluntuottajan tulee olla merkitty joko Kuopion kaupungin yläpitämään tukipalvelurekisteriin ja /tai lupaviranomaisen yl- läpitämään yksityisten palvelujen antajien rekisteriin (ilmoituksenvarainen ja lu- vanvarainen toiminta). Palveluntuottaja sitoutuu täyttämään palvelusetelilain (569/2009) 5 §:n mukaiset yleiset ehdot. Kaupungilla on oikeus vaatia palveluntuottajaa toimittamaan kirjal- liset todistukset tai muun riittävän näytön siitä, että tässä kohdassa mainitut ylei- set edellytykset täyttyvät. Palveluntuottaja on palvelusetelijärjestelmän puitteissa palvelua tuottava, yksityi- sestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tai yksityisistä sosiaalipal- veluista annetussa laissa (922/2011) tarkoitettu palveluntuottaja. Palveluntuot- taja sitoutuu täyttämään palvelusetelilain (569/2009) 5 §:n mukaiset yleiset eh- dot. Kaupungilla on oikeus vaatia palveluntuottajaa toimittamaan kirjalliset todis- tukset tai muun riittävän näytön siitä, että tässä kohdassa mainitut yleiset edelly- tykset täyttyvät. Palveluntuottajan tulee täyttää myös kulloinkin voimassa olevat, sitä koskevat eri- tyislainsäädännön edellytykset. Erityislainsäädännöllä tarkoitetaan esimerkiksi yk- sityisestä terveydenhuollosta annettua lakia (152/1990) tai yksityisten sosiaalipal- velujen valvonnasta annettua lakia (603/1996, 922/2011). Palveluntuottajan on noudatettava kaikkia palveluntuottajaa ja sen toimintaa kos- kevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä ja ohjeita, kuten mm., että se on maksanut veronsa ja lakisääteiset vakuutusmaksunsa sekä huolehtinut yhteis- kunta- ja työnantajavelvoitteistaan moitteettomasti. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan voimassa olevaa työsopimuslainsäädäntöä ja alan työehtosopimuk- sia. Palveluntuottajana ollessaan tuottaja ei voi saada Raha-automaattiyhdistyksen tukea Palveluntuottajan toteuttamaan palvelusetelipalvelua koskevaan toimintaan ei saa kohdistua STEA-rahoitusta (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) ja jos se saa muita yhteiskunnan avustuksia, niin se ilmoittaa niistä kaupungille. Palveluun sovelletaan Suomen lainsäädäntöä.
Palvelusetelituottajan yleisiä velvoitteita. Palveluntuottaja on palvelusetelijärjestelmän puitteissa palvelua tuottava, yksityisestä tervey- denhuollosta annetussa laissa (152/1990) tai yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta xxxx- xxxxx laissa (603/1996) tarkoitettu palveluntuottaja. Palveluntuottaja sitoutuu täyttämään pal- velusetelilain (569/2009) 5 §:n mukaiset yleiset ehdot. Kaupungilla on oikeus vaatia palvelun- tuottajaa toimittamaan kirjalliset todistukset tai muun riittävän näytön siitä, että tässä kohdassa mainitut yleiset edellytykset täyttyvät. Palveluntuottajan tulee täyttää myös kulloinkin voimassa olevat, sitä koskevat erityislainsää- dännön edellytykset. Erityislainsäädännöllä tarkoitetaan esimerkiksi yksityisestä terveyden- huollosta annettua lakia (152/1990) tai yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annettua lakia (603/1996, 922/2011). Palveluntuottajan on noudatettava kaikkia palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lain- säädäntöä ja viranomaismääräyksiä ja ohjeita, kuten mm., että se on maksanut veronsa ja lakisääteiset vakuutusmaksunsa sekä huolehtinut yhteiskunta- ja työnantajavelvoitteistaan moitteettomasti. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan voimassa olevaa työsopimuslainsäädäntöä ja alan työehtosopimuksia. Palveluntuottajana ollessaan tuottaja ei voi saada Raha-automaattiyhdistyksen tukea ja jos se saa muita yhteiskunnan avustuksia, niin se ilmoittaa niistä kaupungille. Palveluun sovelletaan Suomen lainsäädäntöä.

Related to Palvelusetelituottajan yleisiä velvoitteita

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • EHTOJEN VOIMASSAOLO Nämä ehdot ovat voimassa 1.2.2021 alkaen toistaiseksi. Nämä ehdot korvaavat 1.7.2015 voimaan tulleet yleiset sopimusehdot kuluttajille. Näitä ehtoja sovelletaan myös ennen niiden voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin ehtojen voimaantulosta alkaen. Sopimusehdot ovat saatavissa teleyritykseltä maksutta.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä. 2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus. 3. Luottamusmies on oikeutettu luottamusmiestehtävien hoitopäivien korvaukseen joka vastaa 2,0 arkiylityön palkkaa. 4. Luottamusmiestehtävien hoitamisen kannalta välttämättömät matka-, viestintä-, majoitus-, ravinto- ja muut kulut korvataan varustamon ja luottamusmiehen kesken erikseen sovittavalla tavalla.

  • Työvuoroluettelo Työnantajan on laadittava ja annettava työvuoroluettelo työntekijöille tiedoksi vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Työvuoroluettelo on pidettävä työntekijöiden nähtävillä. Pöytäkirjamerkintä: Mikäli työvuoroluettelo tehdään sähköiseen järjestelmään (esim. ajan- varausjärjestelmään) on siitä annettava työntekijöille kirjallinen versio tiedoksiantopäivänä. Työvuoroluettelon merkitään työ- ja vapaapäivät, työn alkamis- ja päättymis- ajankohdat sekä ruokatauko. Työvuoroluetteloa voi muuttaa vain yhteisellä sopimuksella. Alle 4 tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu pe- rusteltu syy tätä edellytä. Työntekijän sairaus- ym. poissaolot eivät aiheuta muutoksia hänen työvuoroluetteloonsa. Työhönsidonnaisuusaika Työhönsidonnaisuusaika lasketaan työajan alkamisesta sen päättymiseen. Työhönsidonnaisuusaika (työpäivän pituus) saa olla enintään tunnin pidempi kuin työaika. Työhönsidonnaisuusajasta voidaan sopia paikallisesti toisin (TES 52§) työnteki- jän ja työnantajan kesken. Työhönsidonnaisuusaika ei kuitenkaan voi ylittää 10,5 tuntia Työajan sijoittelu Työntekijän säännöllinen työaika voidaan sijoittaa liikkeen aukioloaikojen puitteisiin. Työaika voidaan sopia alkavaksi 15 minuuttia ennen liikkeen avaamista ja päät- tyväksi viimeistään 2 tuntia sulkemisajan jälkeen. Työskentely sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä edellyttää työntekijän työsopimuksella tai muuten antamaa suostumusta. Lepoaika Säännöllisen työajan ollessa yli 6 tuntia työntekijällä on oikeus vähintään tun- nin kestävään lepoaikaan, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpai- kalta. Lepoaikaa voidaan lyhentää yrityskohtaisella sopimuksella enintään 30 minuutilla. Lepoaikaa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun. Työntekijälle annetaan työn lomassa vähintään yksi kahvitauko, jos työntekijän työaika on 4—6 tuntia ja lepoajan lisäksi kaksi kahvitaukoa, jos työntekijän työ- aika on yli 6 tuntia. Ruoka- ja kahvitaukoja annettaessa työnantajan on huolehdittava, että ne voidaan käytännössä pitää.

  • Voimassaolo Tämä sopimus on voimassa kuten runkosopimus.

  • Voimassaoloaika Tämä sopimus on voimassa 3.1.2022 alkaen työehtosopimuksen osana. Liite 4‌ Työehtosopimuksen 8 §:n 2 kohdan mukaan voidaan paikallisesti sopia päivä- työssä säännöllinen vuorokautinen työaika enintään 8 tunniksi ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 40 tunniksi. Mikäli paikallisesti sovitaan 8 tunnin vuorokautisesta säännöllisestä työajasta, on sopimuksessa mainittava, koskeeko sopimus koko yritystä vai sen nimettyjä yksiköitä tai työntekijöitä, sekä milloin 8 tunnin työpäiviä tehdään. Sovittaessa päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika 8 tunniksi lyhen- netään työaika jäljempänä mainitulla tavalla keskimäärin 37,5 tunniksi viikkoa kohden. Päivittäisen säännöllisen työajan ollessa kahdeksan (8) tuntia työntekijälle ker- tyy oikeus yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään kutakin viittätoista (15) tehtyä työpäivää kohden. Tehtyjen työpäivien veroisiksi päiviksi tämän sopimuksen mukaan luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen 16 §:n mukaiset palkalliset sairauspäivät sekä 19 §:n mukaiset tilapäiseen poissaoloon liittyvät päivät. Edellä mainituin tavoin karttunut lyhennysvapaa annetaan kokonaisina päivinä, ellei muuta sovita. Karttuneet vapaapäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä. Kertyneet vapaat on annettava viimeistään niiden karttumisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Lyhennysvapaista on ilmoitet- tava vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista. Sairaus- tai muut poissa- olot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työajan lyhennysva- paiden antamiseen. Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut edellä mainittuja karttu- neita työajan lyhennysvapaita, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinker- taisella palkalla. Jos lyhennysvapaita työsuhteen päättyessä on annettu enem- män kuin työntekijälle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on karttunut, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettujen vapaiden palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopi- muslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja kuittausrajoituksia. Liite 4 Työntekijän työskennellessä edellä mainittujen lyhennysvapaiden mukaisena vapaa-aikanaan luetaan se lisätyöksi ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palk- ka. Yli kahdeksan tunnin vuorokaudessa tehtävä työ katsotaan ylityöksi ja siitä maksetaan tällöin 100 %:lla korotettu palkka. Liite 5‌

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.