Pariisin ilmastosopimus Mallilausekkeet

Pariisin ilmastosopimus. Pariisissa joulukuun 12. päivänä 2015 hyväksyttiin ilmastosopimus. Pariisissa kaikkien maaryhmien osapuolet olivat ensimmäistä kertaa valmiita yhdessä sopimaan yhteisistä päästövähennystoimista. So- pimuksessa sopijaosapuolet sitoutuivat toimenpiteisiin, joilla pitkän aikavälin tavoitteena on pyrkimys rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen. Tätä kyseistä sopi- musta on pidetty merkittävänä ja mullistavana saavutuksena kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, vaikka sen määräävät päästövähennykset eivät olekaan sitovia. Sopimusta ohjaaviksi arvoiksi valikoi- tuivat köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys. (Pariisin ilmastosopimus 2015). Toimeenpanossa on sovelluttu ilmastosopimuksen pääperiaatteita, kuitenkin ottaen huomioon sopija- osapuolten erilaiset kansalliset olosuhteet. Tavoitteena on pyrkiä rajoittamaan maapallon keskilämpöti- lan nousu 1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tarkoituksena on myös vahvistaa eri maiden sopeutumiskykyä tulevaisuuden tuomiin haasteisiin kohti ilmastokestävyyttä ja vähähiilistä toimintaa maapallolla. Jotta nämä tavoitteet olisivat saavutettavissa, sopijaosapuolet yrittävät saavuttaa maailmanlaajuisten kasvihuonepäästöjen huipun mahdollisimman äkkiä. Tämän jälkeen on tarkoitus vähentää vuosittaisia päästöjä mahdollisimman nopealla aikataululla, jotta ihmisen toimilla aiheutettu- jen kahvihuonepäästöjen ja kasvihuonepäästöjen nielut olisivat mahdollisimman hyvin tasapainossa tämän vuosisadan loppuun mennessä. (Pariisin ilmastosopimus 2015.) Pariisin ilmastosopimuksessa kehittyneet sopijamaat sitoutuivat antamaan koko taloutensa laajuisia päästövähennystavoitteita, kun taas kehittyvien maiden kohdalla tavoitteena olisi hillitä päästöjä, ja sitä myöten kannustaa näitä maita kohti päästövähennyksiä kuitenkin ottaen huomioon kansalliset olo- suhteet. Siinäkin mielessä Pariisin ilmastosopimus oli käänteentekevä, että tämän sopimuksen myötä poistui ainakin osittain kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä ollut jyrkkä kahtiajako. Aiemmissa sopimuksissa päästövähennystavoitteet koskivat ainoastaan kehittyneitä maita. (Pariisin ilmastosopi- mus 2015.) Pariisin ilmastosopimuksen mukaan sopijaosapuolet sitoutuvat itse määrittämään omat päästövähennys tavoitteensa eli kansallisesti määritellyt panoksensa tavoitteiden saavuttamiseen. Sopija osapuolilla on myös velvoite laatia kansallinen raportti viiden vuoden välein päästötavoitteiden toteutumisesta. Sopi- muksessa sovittiin ...
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now

Related to Pariisin ilmastosopimus

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu 2 samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopi- japuolelle. Turussa xx.xx.2020 Turun kaupunki Raision kaupunki Liite 1. Talousarvio

  • Päiväys ja allekirjoitukset Kukin Osapuoli sitoutuu tähän sopimukseen edustuskelpoisella allekirjoituksella siten, kuin sopimuksen kohdassa 17 on määrätty. Keiteleellä 2021 Xxxxx Xxxxxxxx kunnanhallituksen pj kunnanjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx kunnanhallituksen pj kunnanjohtaja Xxxxx Xxxx-Xxxxxxx Xxx Xxxxxxxxx kunnanhallituksen pj kunnanjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx hallituksen pj toimitusjohtaja Osakkaiden sijoitukset Liite 1 Liiketoimintasuunnitelma Liite 2 Osakassopimus, Liite 1 päivitys . .

  • Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikal- listen neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luottamus- miehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilaus- kanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehitty- misestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimit- taa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityk- sen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 18.2.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

  • Sopimusvastuu Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin, kun korvausvastuu perustuu vakuutetun tekemän sopimuksen sellaiseen määräyk- seen, jolla vakuutettu on ottanut itselleen enemmän vastuuta, kuin hänellä olisi voimassa olevan oikeuden mukaan ilman tuol- laista sopimusmääräystä.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Ennakkoilmoitus työtaisteluista Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyö- ryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuk- sen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta työnantajalle tuntuvaa haittaa. Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kol- me viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua. Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

  • Soveltamisala ja määritelmät 1.1. Näitä suurjännitteisen jakeluverkon verkkopalveluehtoja (SJVPE) sovelletaan suurjännitteiseen jakeluverkkoon liitetylle verkonhaltijalle, sähkönkäyttäjälle tai sähköntuottajalle (asiakas) tapahtuvassa sähköverkkopalvelussa ja ne ovat osa tätä palvelua koskevaa, suurjännitteisen jakeluverkonhaltijan ja asiakkaan välistä sähköverkkosopimusta (verkkosopimusta).