POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. ole palattu työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi. Tämä vaikuttaa palkanmaksun suuruuteen ja kestoon silloin, kun viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön ja sairastuu uudestaan tai hänelle myönnetään eri sairauspoissaolojen väliin vuosi- lomaa, muuta virka-/työvapaata tai hänet lomautetaan. Tällöin joudutaan muun muassa ratkaisemaan, pitääkö työhön paluun vuoksi katsoa jälkimmäinen saira- usaika uudeksi sairauspoissaoloksi ja maksaa sairausajan palkkaa toisena vuonna jälleen 1 momentin mukaisesti vai sovelletaanko edelleen 2 momentin mukaista 365 kalenteripäivän rajoitusta. Kaikki erillisetkin sairausajat katsotaan teknisesti yhdeksi yhdenjaksoiseksi sairau- deksi, jollei viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön vähintään 30 kalenteripäi- väksi. Merkitystä sairauden yhdenjaksoisuuden arvioinnissa ei ole sillä, perustu- vatko poissaolot samaan vai eri sairausdiagnoosiin. Yhdenjaksoisuutta ei katkaise myöskään vuosiloma, muu virka-/työvapaa tai lomautus. Yhdenjaksoisen sairaus- ajan katkaisee vain työhön paluu vähintään 30 kalenteripäiväksi. Kun työssäolo on kestänyt 30 kalenteripäivää ennen uuden sairauspoissaolon alkua, lopetetaan 2 momentin mukainen 365 päivän laskentaan perustuva palkanmaksun keskeytys ja palataan noudattamaan 1 momentin pääsääntöä. Vaikka alle 30 kalenteripäivää kestänyt työssäolo, muu kuin sairauteen perustu- va virka-/työvapaa, vuosiloma tai lomautus ei katkaise sairausajan yhdenjaksoi- suutta, ne lykkäävät 365 kalenteripäivän täyttymistä. Ne jätetään huomiotta, kun lasketaan, milloin 365 kalenteripäivää yhdenjaksoista sairausaikaa tulee täyteen. Työntekijällä on kolme pitkäkestoista sairauspoissaoloa. Ensimmäinen sairausai- ka on 1.3.–8.4. Työntekijä palaa työhön vajaaksi kuukaudeksi ja on sitten sairau- den vuoksi työvapaalla 5.5.–30.11. välisen ajan. Tämän jälkeen hänelle myönne- tään vuosilomaa 1.12.–16.1. väliseksi ajaksi. Vuosiloman jälkeen sairauspoissaolo jatkuu toisena vuonna 17.1.–31.10. välisen ajanjakson. Ensimmäisen sairauspoissaolon alettua 1.3. työntekijä ei palaa työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi ennen kuin viimeinen sairauspoissaolojakso päättyy toisena vuonna lokakuun lopussa. Sairaus katsotaan yhdenjaksoiseksi 1.3. alkaen, koska työhön ei ole palattu vähintään 30 päiväksi. Oikeus sairausajan palkkaan määräytyy ensimmäisenä vuonna 1 momentin pe- rusperiaatteen mukaisesti: 60 kalenteripäivää täyttä palkkaa ja sen jälkeen 120 kalenteripäivää 2/3 palkkaa. Toisena vuonna sairausajan palkanmaksun kesto riippuu siitä, milloin sairauspoissaolo on kestänyt 365 kalenteripäivää. Laskenta aloitetaan ensimmäisenä vuonna 1.3. lukien, koska työhön ei missään vaihees- sa palattu vähintään 30 kalenteripäiväksi. Laskenta jatkuu, vaikka työntekijä on sairausaikojen välillä lyhyen aikaa työssä ja vuoden vaihteessa myös pitkällä vuo- silomalla. Alle 30 päivän mittainen työssäoloaika ja vuosiloma eivät ole sellaista työhön paluuta, joka katkaisee 365 päivän laskennan. Työssäolo ja vuosiloma kui- tenkin lykkäävät 365 kalenteripäivän täyttymistä kestonsa verran. Työssäolo kestää sairausjaksojen välissä 26 kalenteripäivää (9.4.–4.5.) ja vuosilo- ma 47 kalenteripäivää (1.12.–16.1.); yhteensä nämä kestävät 73 kalenteripäivää. Normaalisti yhdenjaksoinen 365 kalenteripäivän laskenta, joka alkaa ensimmäise- nä vuonna 1.3. lukien, täyttyisi toisena vuonna jo 28.2. Kuitenkaan työssäoloa ja vuosilomaa ei oteta huomioon 365 päivän seurannassa, joten ne lykkäävät palkan- maksun päättymistä yhteensä 73 kalenteripäivän verran 12.5. asti. Tämän vuoksi työntekijä saa sairauspoissaolon ajalta toisena vuonna 60 kalenteripäivältä täyt- tä palkkaa (17.1.–17.3.) ja 2/3 palkkaa 365 päivän täyttymiseen asti (18.3.–12.5.). Tällöin 365 päivän täyttyminen katkaisee vuotuisen sairausajan palkanmaksun. Toisena vuonna 2/3 palkkaa maksetaan täyden vuotuisen määrän eli 120 päivän sijasta 56 päivältä 18.3.–12.5. Sairausajat: 1.3.-8.4. 5.5.-30.11. 17.1.-31.10.
Appears in 2 contracts
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. ole palattu työhön vähintään 30 kalenteripäiväksiPerhevapaan ajalta maksettavasta palkasta ks. Tämä vaikuttaa palkanmaksun suuruuteen 63 §. Uusia 1.8.2022 voimaan tulevia sairausvakuutuslain päivärahasäännöksiä sovelle- taan henkilöön, jonka lapsen laskettu syntymäaika on aikaisintaan 4.9.2022. Täl- löin sairausvakuutuslain mukainen raskausvapaa voi alkaa aikaisintaan 1.8.2022. Jos lapsi kuitenkin syntyy ennenaikaisesti 29.7.2022 tai sitä aikaisemmin, sairaus- vakuutuslain mukaisia päivärahoja maksetaan 1.8.2022 saakka voimassa olleen lain mukaisesti. Muut alla perhesyistä johtuvat poissaolot ovat palkattomia poissaoloja työstä. TSL 4:7 (poissaolo pakottavista perhesyistä) antaa työntekijälle oikeuden tilapäi- seen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta ar- vaamattoman ja kestoon silloinpakottavan syyn vuoksi. TSL 4:7a mukaan (poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi) työn- tekijä voi jäädä pois työstä määräajaksi perheenjäsenen tai muun läheisen hoita- miseksi. Vapaasta ja sen kestosta on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. TSL 4: 7 b Työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi työ- päivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle, kun viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön ja sairastuu uudestaan jos omainen tai hänelle myönnetään eri sairauspoissaolojen väliin vuosi- lomaa, muuta virka-/työvapaata muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avusta- mista tai hänet lomautetaan. Tällöin joudutaan muun muassa ratkaisemaan, pitääkö työhön paluun vuoksi katsoa jälkimmäinen saira- usaika uudeksi sairauspoissaoloksi ja maksaa sairausajan palkkaa toisena vuonna jälleen 1 momentin mukaisesti vai sovelletaanko edelleen 2 momentin mukaista 365 kalenteripäivän rajoitusta. Kaikki erillisetkin sairausajat katsotaan teknisesti yhdeksi yhdenjaksoiseksi sairau- deksi, jollei viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön vähintään 30 kalenteripäi- väksi. Merkitystä tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden yhdenjaksoisuuden arvioinnissa ei ole sillä, perustu- vatko poissaolot samaan vai eri sairausdiagnoosiin. Yhdenjaksoisuutta ei katkaise myöskään vuosiloma, muu virka-/työvapaa tai lomautus. Yhdenjaksoisen sairaus- ajan katkaisee vain työhön paluu vähintään 30 kalenteripäiväksi. Kun työssäolo on kestänyt 30 kalenteripäivää ennen uuden sairauspoissaolon alkua, lopetetaan 2 momentin mukainen 365 päivän laskentaan perustuva palkanmaksun keskeytys ja palataan noudattamaan 1 momentin pääsääntöä. Vaikka alle 30 kalenteripäivää kestänyt työssäolo, muu kuin sairauteen perustu- va virka-/työvapaa, vuosiloma tai lomautus ei katkaise sairausajan yhdenjaksoi- suutta, ne lykkäävät 365 kalenteripäivän täyttymistä. Ne jätetään huomiotta, kun lasketaan, milloin 365 kalenteripäivää yhdenjaksoista sairausaikaa tulee täyteenva- kavan vamman vuoksi. Työntekijällä on kolme pitkäkestoista sairauspoissaoloaoikeus vastaavaan vapaaseen myös edellä tarkoitetun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Ensimmäinen sairausai- ka Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Työntekijän on 1.3.–8.4. Työntekijä palaa työhön vajaaksi kuukaudeksi ja on sitten sairau- den vuoksi työvapaalla 5.5.–30.11. välisen ajan. Tämän jälkeen hänelle myönne- tään vuosilomaa 1.12.–16.1. väliseksi ajaksi. Vuosiloman jälkeen sairauspoissaolo jatkuu toisena vuonna 17.1.–31.10. välisen ajanjakson. Ensimmäisen sairauspoissaolon alettua 1.3. työntekijä ei palaa työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi ennen kuin viimeinen sairauspoissaolojakso päättyy toisena vuonna lokakuun lopussa. Sairaus katsotaan yhdenjaksoiseksi 1.3. alkaen, koska työhön ei ole palattu vähintään 30 päiväksi. Oikeus sairausajan palkkaan määräytyy ensimmäisenä vuonna 1 momentin pe- rusperiaatteen mukaisesti: 60 kalenteripäivää täyttä palkkaa ilmoitettava työnantajalle omaishoitovapaasta ja sen jälkeen 120 kalenteripäivää 2/3 palkkaaarvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Toisena vuonna sairausajan palkanmaksun kesto riippuu siitä, milloin sairauspoissaolo Työnantajan pyynnöstä työntekijän on kestänyt 365 kalenteripäivää. Laskenta aloitetaan ensimmäisenä vuonna 1.3. lukien, koska työhön ei missään vaihees- sa palattu vähintään 30 kalenteripäiväksi. Laskenta jatkuu, vaikka työntekijä on sairausaikojen välillä lyhyen aikaa työssä ja vuoden vaihteessa myös pitkällä vuo- silomalla. Alle 30 päivän mittainen työssäoloaika ja vuosiloma eivät ole sellaista työhön paluuta, joka katkaisee 365 päivän laskennan. Työssäolo ja vuosiloma kui- tenkin lykkäävät 365 kalenteripäivän täyttymistä kestonsa verran. Työssäolo kestää sairausjaksojen välissä 26 kalenteripäivää (9.4.–4.5esitet- tävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.) ja vuosilo- ma 47 kalenteripäivää (1.12.–16.1.); yhteensä nämä kestävät 73 kalenteripäivää. Normaalisti yhdenjaksoinen 365 kalenteripäivän laskenta, joka alkaa ensimmäise- nä vuonna 1.3. lukien, täyttyisi toisena vuonna jo 28.2. Kuitenkaan työssäoloa ja vuosilomaa ei oteta huomioon 365 päivän seurannassa, joten ne lykkäävät palkan- maksun päättymistä yhteensä 73 kalenteripäivän verran 12.5. asti. Tämän vuoksi työntekijä saa sairauspoissaolon ajalta toisena vuonna 60 kalenteripäivältä täyt- tä palkkaa (17.1.–17.3.) ja 2/3 palkkaa 365 päivän täyttymiseen asti (18.3.–12.5.). Tällöin 365 päivän täyttyminen katkaisee vuotuisen sairausajan palkanmaksun. Toisena vuonna 2/3 palkkaa maksetaan täyden vuotuisen määrän eli 120 päivän sijasta 56 päivältä 18.3.–12.5. Sairausajat: 1.3.-8.4. 5.5.-30.11. 17.1.-31.10.
Appears in 2 contracts