YLEISTYÖAJASSA JA TOIMISTOTYÖAJASSA SOVELLETTAVAT Mallilausekkeet

YLEISTYÖAJASSA JA TOIMISTOTYÖAJASSA SOVELLETTAVAT. YHTEISET MÄÄRÄYKSET 124 Luku 6B 1.1. TYÖAIKA JA SEN SIJOITTAMINEN 124 150 § Työajan määritelmä 124 151 § Työviikon ja työaikajakson alkaminen 126 152 § Vuorokauden alkaminen työaikakorvauksia määriteltäessä 126 153 § Työajan sijoittaminen 126 Luku 6B 1.2. LEPOAJAT 126 154 § Viikkolepo 126 155 § Päivittäinen vapaa-aika 128 Luku 6B 1.3. SUNNUNTAI- JA AATTOTYÖN, ILTA- JA YÖTYÖN SEKÄ PITKÄN TYÖPÄIVÄN KORVAUS 128 156 § Sunnuntai- ja aattotyökorvaus 128 157 § Ilta- ja yötyökorvaus 129 158 § Pitkän työpäivän korvaus 129 Luku 6B 1.4. HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ JA VARALLAOLO 130 159 § Hälytysluonteinen työ 130 160 § Varallaolo 130 Luku 6B 1.5. TYÖAIKAKORVAUSTEN SUORITTAMINEN 132 161 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 132 162 § Työaikakorvauksen suorittaminen rahana tai vapaana 132 163 § Työaikakorvausten rajoittaminen eräissä tehtävissä 133 164 § Korvaus leirityöstä työajalliselle hengellisen työn työntekijälle/ viranhaltijalle 133 165 § Työaikakorvausten laskeminen 134 166 § Työaikakorvausten suorittamisajankohta 134 Luku 6B 1.6. TYÖAIKAMUODOT JA SÄÄNNÖLLISET TYÖAJAT 135 167 § Työajan määräytyminen 135 168 § Työaikamuodot ja niiden työaika 135 169 § Säännöllinen työaika 136 170 § Liukuva työaika 137 171 § Arkipyhälyhennys 138 172 § Tuntipalkkaisen työntekijän arkipyhäkorvaus 139 Luku 6B 2 TYÖAIKAMUOTOJEN YKSITYISKOHTAISET MÄÄRÄYKSET 141 Luku 6B 2.1. YLEISTYÖAIKA 141 180 § Yleistyöajan soveltaminen 141 181 § Yleistyöaika, täysi jakso, täysi työaika 141 182 § Yleistyöaika, keskeytynyt työaikajakso 142 183 § Yleistyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys 142 184 § Yleistyöaika, yllättävä keskeytys 144 185 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä 144 186 § Yleistyöaika, lisätyön korvaaminen 146 187 § Yleistyöaika, ylityö 147 188 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen 149 Luku 6B 2.2. TOIMISTOTYÖAIKA 149
YLEISTYÖAJASSA JA TOIMISTOTYÖAJASSA SOVELLETTAVAT. YHTEISET MÄÄRÄYKSET 100 Luku 6B 1.1. TYÖAIKA JA SEN SIJOITTAMINEN 100 150 § Työajan määritelmä 100 151 § Työviikon ja työaikajakson alkaminen 101 152 § Vuorokauden alkaminen työaikakorvauksia määriteltäessä 101 153 § Työajan sijoittaminen 102 Luku 6B 1.2. LEPOAJAT 102 154 § Viikoittainen vapaa-aika 102 155 § Päivittäinen vapaa-aika 103 Luku 6B 1.3. SUNNUNTAI- JA AATTOTYÖN, ILTA- JA YÖTYÖN SEKÄ PITKÄN TYÖPÄIVÄN KORVAUS 104 156 § Sunnuntai- ja aattotyökorvaus 104 157 § Ilta- ja yötyökorvaus 104 158 § Pitkän työpäivän korvaus 105 Luku 6B 1.4. HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ JA VARALLAOLO 105 159 § Hälytysluonteinen työ 105 160 § Varallaolo 105 Luku 6B 1.5. TYÖAIKAKORVAUSTEN SUORITTAMINEN 106 161 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 106 162 § Työaikakorvauksen suorittaminen rahana tai vapaana 107

Related to YLEISTYÖAJASSA JA TOIMISTOTYÖAJASSA SOVELLETTAVAT

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin. 24.2 Jos kiistakysymys ei ratkea neuvotteluin, erimielisyydet jätetään ratkaistavaksi ensi- asteena tilaajan kotipaikan yleiseen alioikeuteen. 24.3 Hankintasopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Hankintasopimukseen ei kuitenkaan sovelleta Suomen lain lainvalintaa koskevia säännöksiä.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Sovellettava laki ja riidanratkaisu Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • Voimassaoloaika 1. Tämä matkustussääntö on voimassa 1.5.2022 lukien terveyspalvelualan työ- ehtosopimuksen osana. 2. Verohallituksen antaessa uuden päätöksen työn suorittamisesta aiheutunei- den kustannusten arvioimisesta ennakonpidätystä toimitettaessa sopivat osapuolet vastaavista muutoksista tämän matkustussäännön kilometrikor- vauksen, päivärahojen, ateriakorvauksen ja majoittumiskorvauksen suuruu- teen samasta ajankohdasta lukien. Helsingissä 29. päivänä kesäkuuta 2022 Hyvinvointiala HALI ry Terveyspalvelualan Unioni ry SOPIMUS TERVEYSPALVELU- ALAN ELÄkE- JÄRJESTELMIEN kEHITTÄMISESTÄ 1. Terveydenhuoltoalaa koskevasta 31.10.1994 päättyneestä työehtosopimuk- sesta sekä entisiä toimiehtosopimuslaitoksia koskevista niveltämis- ja eril- lispöytäkirjoista poistetaan määräykset siitä, että vähimmäispalkkaa voidaan alentaa neljällä prosentilla tai yhdellä palkkaluokalla, jos työntekijä kuuluu lisäeläkejärjestelmän piiriin, joka pääsääntöisesti vastaa kunta- ja valtiosek- torin tasoa. Tilalle otetaan seuraavan sisältöinen määräys: ”Jos työntekijä on kuulunut 31.10.1994 asti voimassa olleen työehtosopi- muksen tai sen liitteenä olleiden niveltämis- ja erillispöytäkirjojen lisäelä- ke-etuuksia koskevien määräysten piiriin, voi työntekijä valita, haluaako hän luopua edusta tai jatkaa sitä edelleen seuraavin edellytyksin: Työntekijä maksaa työnantajan kustantaman TEL:n mukaisen vähimmäi- sehtoja paremman vapaaehtoisen lisäeläke-edun kustannuksista TEL 11 §:n mukaisesti enintään puolet siitä eläkevakuutuksen maksusta, millä lain mu- kaisia vähimmäisehtoja vastaava vakuutusmaksu nousee. Lisäetuna ei täl- löin pidetä työntekijälle TEL 1 §:n säännöksistä poiketen järjestettyä eläke- turvaa TEL:in mukaisten vähimmäisehtojen osalta. Työntekijän maksuosuus, joka lasketaan hänen oman lisäeläkkeensä maksusta, ei kuitenkaan voi olla enempää kuin kaksi ja puoli prosenttia laskettuna eläkemaksun perusteena olevasta palkasta. PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 1: Edellä mainittu työntekijän valinnanmahdollisuus ja maksuosuus ei koske valtiokonttorin hoitamaa, valtion budjetista maksetta- vaa lisäeläkejärjestelmää. PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 2: Työntekijän valinnanmahdollisuus ja maksuosuus ei koske myöskään muita valtiokonttorin hoitamia lisäeläkejärjestelmiä. Työehto- sopimusosapuolet pyrkivät myötävaikuttamaan siihen, että edellä olevat muutokset voidaan lain puitteissa toteuttaa myös näiden laitosten eläkejärjestelmien osalta. 2. Työnantaja huolehtii yhdessä vakuutuslaitoksen kanssa siitä, että työnteki- jällä on käytettävissään riittävät perusteet ratkaisulle, haluaako hän jäädä lisäeläkejärjestelmän piiriin vai ei. 3. Tässä sopimuksessa mainitut muutokset voidaan toteuttaa sen kuukauden alusta, josta lähtien se on eläkevakuutusyhtiössä teknisesti mahdollista.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)