YLEISTYÖAJASSA JA TOIMISTOTYÖAJASSA SOVELLETTAVAT Mallilausekkeet

YLEISTYÖAJASSA JA TOIMISTOTYÖAJASSA SOVELLETTAVAT. YHTEISET MÄÄRÄYKSET 124 Luku 6B 1.1. TYÖAIKA JA SEN SIJOITTAMINEN 124 150 § Työajan määritelmä 124 151 § Työviikon ja työaikajakson alkaminen 126 152 § Vuorokauden alkaminen työaikakorvauksia määriteltäessä 126 153 § Työajan sijoittaminen 126 Luku 6B 1.2. LEPOAJAT 126 154 § Viikkolepo 126 155 § Päivittäinen vapaa-aika 128 Luku 6B 1.3. SUNNUNTAI- JA AATTOTYÖN, ILTA- JA YÖTYÖN SEKÄ PITKÄN TYÖPÄIVÄN KORVAUS 128 156 § Sunnuntai- ja aattotyökorvaus 128 157 § Ilta- ja yötyökorvaus 129 158 § Pitkän työpäivän korvaus 129 Luku 6B 1.4. HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ JA VARALLAOLO 130 159 § Hälytysluonteinen työ 130 160 § Varallaolo 130 Luku 6B 1.5. TYÖAIKAKORVAUSTEN SUORITTAMINEN 132 161 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 132 162 § Työaikakorvauksen suorittaminen rahana tai vapaana 132 163 § Työaikakorvausten rajoittaminen eräissä tehtävissä 133 164 § Korvaus leirityöstä työajalliselle hengellisen työn työntekijälle/ viranhaltijalle 133 165 § Työaikakorvausten laskeminen 134 166 § Työaikakorvausten suorittamisajankohta 134 Luku 6B 1.6. TYÖAIKAMUODOT JA SÄÄNNÖLLISET TYÖAJAT 135 167 § Työajan määräytyminen 135 168 § Työaikamuodot ja niiden työaika 135 169 § Säännöllinen työaika 136 170 § Liukuva työaika 137 171 § Arkipyhälyhennys 138 172 § Tuntipalkkaisen työntekijän arkipyhäkorvaus 139 Luku 6B 2 TYÖAIKAMUOTOJEN YKSITYISKOHTAISET MÄÄRÄYKSET 141 Luku 6B 2.1. YLEISTYÖAIKA 141 180 § Yleistyöajan soveltaminen 141 181 § Yleistyöaika, täysi jakso, täysi työaika 141 182 § Yleistyöaika, keskeytynyt työaikajakso 142 183 § Yleistyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys 142 184 § Yleistyöaika, yllättävä keskeytys 144 185 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä 144 186 § Yleistyöaika, lisätyön korvaaminen 146 187 § Yleistyöaika, ylityö 147 188 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen 149 Luku 6B 2.2. TOIMISTOTYÖAIKA 149
YLEISTYÖAJASSA JA TOIMISTOTYÖAJASSA SOVELLETTAVAT. YHTEISET MÄÄRÄYKSET 100 Luku 6B 1.1. TYÖAIKA JA SEN SIJOITTAMINEN 100 150 § Työajan määritelmä 100 151 § Työviikon ja työaikajakson alkaminen 101 152 § Vuorokauden alkaminen työaikakorvauksia määriteltäessä 101 153 § Työajan sijoittaminen 102 Luku 6B 1.2. LEPOAJAT 102 154 § Viikoittainen vapaa-aika 102 155 § Päivittäinen vapaa-aika 103 Luku 6B 1.3. SUNNUNTAI- JA AATTOTYÖN, ILTA- JA YÖTYÖN SEKÄ PITKÄN TYÖPÄIVÄN KORVAUS 104 156 § Sunnuntai- ja aattotyökorvaus 104 157 § Ilta- ja yötyökorvaus 104 158 § Pitkän työpäivän korvaus 105 Luku 6B 1.4. HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ JA VARALLAOLO 105 159 § Hälytysluonteinen työ 105 160 § Varallaolo 105 Luku 6B 1.5. TYÖAIKAKORVAUSTEN SUORITTAMINEN 106 161 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 106 162 § Työaikakorvauksen suorittaminen rahana tai vapaana 107

Related to YLEISTYÖAJASSA JA TOIMISTOTYÖAJASSA SOVELLETTAVAT

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin. 24.2 Jos kiistakysymys ei ratkea neuvotteluin, erimielisyydet jätetään ratkaistavaksi ensi- asteena tilaajan kotipaikan yleiseen alioikeuteen. 24.3 Hankintasopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Hankintasopimukseen ei kuitenkaan sovelleta Suomen lain lainvalintaa koskevia säännöksiä.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Sovellettava laki ja riidanratkaisu Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • Voimassaoloaika Tämä sopimus on voimassa 3.1.2022 alkaen työehtosopimuksen osana. Liite 4‌ Työehtosopimuksen 8 §:n 2 kohdan mukaan voidaan paikallisesti sopia päivä- työssä säännöllinen vuorokautinen työaika enintään 8 tunniksi ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 40 tunniksi. Mikäli paikallisesti sovitaan 8 tunnin vuorokautisesta säännöllisestä työajasta, on sopimuksessa mainittava, koskeeko sopimus koko yritystä vai sen nimettyjä yksiköitä tai työntekijöitä, sekä milloin 8 tunnin työpäiviä tehdään. Sovittaessa päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika 8 tunniksi lyhen- netään työaika jäljempänä mainitulla tavalla keskimäärin 37,5 tunniksi viikkoa kohden. Päivittäisen säännöllisen työajan ollessa kahdeksan (8) tuntia työntekijälle ker- tyy oikeus yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään kutakin viittätoista (15) tehtyä työpäivää kohden. Tehtyjen työpäivien veroisiksi päiviksi tämän sopimuksen mukaan luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen 16 §:n mukaiset palkalliset sairauspäivät sekä 19 §:n mukaiset tilapäiseen poissaoloon liittyvät päivät. Edellä mainituin tavoin karttunut lyhennysvapaa annetaan kokonaisina päivinä, ellei muuta sovita. Karttuneet vapaapäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä. Kertyneet vapaat on annettava viimeistään niiden karttumisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Lyhennysvapaista on ilmoitet- tava vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista. Sairaus- tai muut poissa- olot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työajan lyhennysva- paiden antamiseen. Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut edellä mainittuja karttu- neita työajan lyhennysvapaita, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinker- taisella palkalla. Jos lyhennysvapaita työsuhteen päättyessä on annettu enem- män kuin työntekijälle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on karttunut, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettujen vapaiden palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopi- muslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja kuittausrajoituksia. Liite 4 Työntekijän työskennellessä edellä mainittujen lyhennysvapaiden mukaisena vapaa-aikanaan luetaan se lisätyöksi ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palk- ka. Yli kahdeksan tunnin vuorokaudessa tehtävä työ katsotaan ylityöksi ja siitä maksetaan tällöin 100 %:lla korotettu palkka. Liite 5‌

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)