Common use of Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka Clause in Contracts

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka. Virkamiehen ja työntekijän, joka palvelussuhteensa mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden aikana valtion palveluksessa niin harvoina päivinä, että tästä syystä ei yhtään tai vain osa kalenterikuukau- sista on 4 §:n mukaisia täysiä lomanmääräytymiskuukausia, vuosilomapalkka on 9 prosenttia, taikka palvelussuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähin- tään vuoden, 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana virassa- tai työssäolon ajalta makse- tusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mu- kaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Jos virkamies tai työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen 5 §:n 1 momentin 1-2, 4-5 tai 11 kohdissa tarkoitetusta syystä, vuosilomapalkan perus- teena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka enintään tä- män sopimuksen 5 §:ssä määrätyltä ajalta. Poissaoloajan palkka lasketaan, jollei muusta ole sovittu, keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissa- oloaikana toteutetut palkankorotukset. Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, laskennal- linen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Tässä pykälässä tarkoitettu palkka maksetaan palvelussuhteen jatkuessa kesäkuun palkanmaksun yh- teydessä. Palvelussuhteen päättyessä palkka maksetaan päättymiskuukauden palkanmaksun yhtey- dessä. Edellä 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua vuosilomapalkkaa maksetaan seuraavasti. Vuosilomapalkkaa maksetaan sopimuksen 2 §:n 4 momentin mukaisilta lomapäiviltä. Lomapäivän palkka lasketaan ja- kamalla vuosilomapalkka sopimuksen 3 §:n mukaisesti määräytyvällä lomapäivien lukumäärällä. Tämä palkka maksetaan kultakin lomajaksolta 3 momentin ensimmäisestä virkkeestä poiketen loman pitämisajankohdan mukaisen tavanomaisen palkanmaksun yhteydessä. Mikäli lomajakso on pidetty ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä, oikaistaan palkanmaksu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen viimeistään lomarahan maksukuussa.

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka. Virkamiehen ja työntekijän, joka palvelussuhteensa mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden aikana valtion palveluksessa niin harvoina päivinä, että tästä syystä ei yhtään tai vain osa kalenterikuukau- sista on 4 §:n mukaisia täysiä lomanmääräytymiskuukausia, vuosilomapalkka on 9 prosenttia, taikka palvelussuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähin- tään vähintään vuoden, 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana virassa- tai työssäolon ajalta makse- tusta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mu- kaisesta sopimuk- sen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Jos virkamies tai työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä tämän tä- män sopimuksen 5 §:n 1 momentin 1-2, 4-5 tai 11 kohdissa tarkoitetusta syystä, vuosilomapalkan perus- teena perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka enintään tä- män enin- tään tämän sopimuksen 5 §:ssä määrätyltä ajalta. Poissaoloajan palkka lasketaan, jollei muusta ole sovittu, keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissa- oloaikana poissaoloaikana toteutetut palkankorotukset. Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, laskennal- linen las- kennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaanmu- kaan. Tässä pykälässä tarkoitettu palkka maksetaan palvelussuhteen jatkuessa kesäkuun palkanmaksun yh- teydessäyhteydessä. Palvelussuhteen päättyessä palkka maksetaan päättymiskuukauden palkanmaksun yhtey- dessäyh- teydessä. Edellä 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua vuosilomapalkkaa maksetaan seuraavasti. Vuosilomapalkkaa Vuosilomapalk- kaa maksetaan sopimuksen 2 §:n 4 momentin mukaisilta lomapäiviltä. Lomapäivän palkka lasketaan ja- kamalla laske- taan jakamalla vuosilomapalkka sopimuksen 3 §:n mukaisesti määräytyvällä lomapäivien lukumäärällälukumää- rällä. Tämä palkka maksetaan kultakin lomajaksolta 3 momentin ensimmäisestä virkkeestä poiketen loman pitämisajankohdan mukaisen tavanomaisen palkanmaksun yhteydessä. Mikäli lomajakso on pidetty ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä, oikaistaan palkanmaksu lomanmääräytymisvuoden lomanmääräytymis- vuoden päättymisen jälkeen viimeistään lomarahan maksukuussa.

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka. Virkamiehen ja työntekijän14 § Niiden kuukausipalkkaisten viranhaltijoiden, joka palvelussuhteensa mukaisesti on jotka viranhoitomääräyksen, tai niiden työnte- kijöiden, jotka työsopimuksen mukaisesti, ovat lomanmääräytymisvuoden aikana valtion palveluksessa työssä niin harvoina päivinäpäivinä ja niin vähäisen ajan, että tästä syystä ei yhtään tai vain osa kalenterikuukau- sista lomanmääräytymis- vuoden kalenterikuukausista on 4 täysiä lomanmääräytymiskuukausia (ks. voimassa olevan vuosilomaluvun 10 § 3 mom., prosentuaalinen lomakorvaus palvelussuhteen jatkuessa) vuosilomapalkan laskentaan tulee muutoksia. Edellä tarkoitettujen viranhaltijoiden/ työnte- kijöiden vuosilomapalkasta on uudet määräykset vuosilomaluvun 14 §:n mukaisia täysiä lomanmääräytymiskuukausiassä. Palvelussuh- teen jatkuessa näille osa-aikaisille viranhaltijoille/työntekijöille maksetaan vuosilomapalk- ka, vuosilomapalkka joka on 9 prosenttia, taikka palvelussuhteen jatkuttua % tai jos palvelussuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden lomanmääräyty- misvuoden loppuun mennessä vähin- tään vähintään vuoden, 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden % heille lomanmääräytymisvuo- den aikana virassa- tai työssäolon ajalta makse- tusta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mu- kaisesta mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Sen lisäksi, että edellä mainitut prosentit ovat korottuneet, eivät kaikki työstä poissaoloajat enää uusien määräysten mukaan pienennä näiden osa-aikaisten vuosilomapalkan lasken- tapohjaa kuten aiemmin. Näiden osa-aikaisten viranhaltijoiden/työntekijöiden vuosiloma- palkan laskentapohja muodostuu työssäoloajan palkasta, sopimuksessa luetelluilta pois- saoloajoilta maksetuista palkoista tai näiltä poissaoloajoilta laskennallisesti lisätyistä pal- koista. KVTES:n vuosilomaluvun 14 §:n 2 momentin mukaan, mikäli viranhaltija tai työnte- kijä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana estynyt tekemästä työtä seuraavista syistä: – äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempainvapaan vuoksi – TSL 4:6:ssa tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan tai TSL 4:7:ssä säädetyn pakottavis- ta perhesyistä johtuneen poissaolon vuoksi taikka sopimuksessa erikseen määrätyt enimmäisajat – sairauden tai tapaturman – lääkinnällisen kuntoutuksen – sairauden leviämisen ehkäisemiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi tai – lomauttamisen vuoksi vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti näiltä poissaolo- ajoilta saamatta jäänyt palkka tai näiltä ajoilta maksettu palkka. Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä (16 §) Pääsääntö, että viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada palvelussuhteen päättyessä lomakorvaus pitämättömiltä vuosilomapäiviltä on ennallaan eikä lomakorvauksen lasken- tatavassakaan ole muutoksia (16 § 1 ja 2 mom.). 16 §:n 3 momentissa on määrätty 14 §:ssa tarkoitetun osa-aikaisen viranhalti- jan/työntekijän (osa kuukausista täysiä osa vajaita lomanmääräytymiskuukausia) loma- korvauksesta palvelussuhteen päättyessä (ks. edellä mitä 14 §:n mukaisesta prosenttipe- rusteisesta vuosilomapalkasta on sanottu). 16 §:n 4 momentissa määrätään sellaisen viranhaltijan/työntekijän lomakorvauksesta, jolle ei ole palvelussuhteen päättyessä kertynyt lainkaan oikeutta vuosilomaan. Määräystä so- velletaan niiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteissa, joille työaikajärjestely- jensä perusteella säännönmukaisesti muodostuisi täysiä lomanmääräytymiskuukausia, mutta joiden palvelussuhde on niin lyhyt kestoltaan, etteivät he tästä syystä ole ansain- neet lomaa. Lisäksi sen mukaisesti lomakorvaus maksetaan palvelussuhteen päättyessä 21 §:ssä tarkoitetulle osa-aikaiselle viranhaltijalle/työntekijälle, joille työajan vähäisyydestä johtuen ei kerry yhtään täyttä lomanmääräytymiskuukautta. Aiemmasta sopimusmääräyksestä poiketen lomakorvauksen saamiselle ei ole ”ansainta- kynnystä ”(nykyisin viranhaltija/työntekijän on pitänyt olla palvelussuhteen aikana työssä vähintään 6 tuntia). Lomakorvaus maksetaan siltä ajalta, jolta viranhaltija/työntekijä ei palvelussuhteen päät- tyessä ole siihen mennessä saanut lomakorvausta ja se lasketaan prosenttiperusteisesti (9 tai 11,5 %) hänelle lomanmääräytymisvuoden ajalta työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusosaa. Jos virkamies tai 16 §:n 4 momentissa tarkoitettu viranhaltija/työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen 5 äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla (vrt. 16 §:n 3 johon liittyy merkittävästi pitempi lista laskennalliseen lisäykseen oikeuttavista poissaoloajoista.), työssäoloajan ajalta maksettuihin ansioihin laskennallisesti lisätään em. vapaan ajalta saamatta jäänyt palkka tai mahdollisesti maksettu palkka. Viranhaltijan/työntekijän oikeus vapaaseen (21 §) Määräys vastaa vuosilomalain 8 §:n 1 momentin 1-2säännöstä. KVTES:n vuosilomaluvun 21 §:n mukaan sellaisella viranhaltijalla, 4-5 tai 11 kohdissa tarkoitetusta syystäjolle ei työaikaa koskevan määräyksen ja sellaisella työntekijällä, vuosilomapalkan perus- teena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka enintään tä- män jolle ei sopimuksen 5 mukaisen työaikajärjestelyn perusteella kerry yhtään täyt- tä sopimuksen 3 §:ssä määrätyltä ajaltatarkoitettua lomanmääräytymiskuukautta, on oikeus saada halu- tessaan vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut palvelussuhteessa. Poissaoloajan palkka lasketaanKysymyksessä on vuosiloman ansaintajärjestelmän ulkopuolella oleva täysin uudentyyppinen vapaajärjestelmä. KVTES:n piirissä näin vähäistä työaikaa tekeviä osa-aikaisia on todennäköisesti erittäin vähän. Esimerkiksi kysymyksessä voisi olla henki- lö, jollei muusta ole sovittujoka kerran viikossa toimii 2 tuntia kerrallaan kerhonohjaajana. Oikeus vapaaseen pe- rustuu palvelussuhteen olemassa oloon. Se ei edellytä, keskimääräisen viikkotyöajan että viranhaltija/työntekijä tekee kuukausittain tietyn määrän työtä. Viranhaltijan/työntekijän on ennen lomakauden alkua ilmoitettava työnantajalle halustaan käyttää vapaata. Viranhaltija/työntekijä voi itse päättää myös siitä, käyttääkö hän kaikki vapaapäivät vai ainoastaan osa niistä. Vapaan antamisessa noudatetaan soveltuvin osin vuosiloman antamista koskevia määräyksiä. Vapaan ajalta ei makseta ”normaalia” palkkaa vaan vapaan yhteydessä maksetaan pro- sentuaalinen lomakorvaus (9 tai11,5 %). Se lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta (ei hätä- ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissa- oloaikana toteutetut palkankorotuksetylityön korotusosia). Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta Lisäykset lomakorvauksen laskentapohjaan tehdään samoilta poissaoloajoil- ta kuin edellä on selostettu 16 §:n 4 momentin lomakorvauksen kohdalla. Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä kuten 16 §:n 4 momentissa. VLL 8 § 2 mom. Tätä säännöstä vastaavaa määräystä ei ole sovittu, laskennal- linen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaanotettu KVTES:n vuosilomamääräyksiin. Tässä pykälässä tarkoitettu palkka maksetaan palvelussuhteen jatkuessa kesäkuun palkanmaksun yh- teydessäSäännös tulee sovellettavaksi suoraan vuosilomalain nojalla. Palvelussuhteen päättyessä palkka maksetaan päättymiskuukauden palkanmaksun yhtey- dessä. Edellä 17 VLL:n 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua vuosilomapalkkaa maksetaan seuraavastisäädetään sellaisen viranhaltijan/työntekijän oikeudesta vapaaseen, joka on tehnyt samal- le työnantajalle työtä toistuvien, keskeytyksettä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatku- vien määräaikaisten viranhoitomääräysten tai määräaikaisten työsopimusten perusteella. Vuosilomapalkkaa maksetaan sopimuksen 2 Tämän säännöksen pohjana on työsopimuslain 1 luvun 5 §:n 4 momentin mukaisilta lomapäiviltäsäännös. Lomapäivän palkka lasketaan ja- kamalla vuosilomapalkka sopimuksen 3 Mainitun säännök- sen mukaan, jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeyty- mättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työ- suhteen katsotaan työsopimuslain 1 luvun 5 §:n mukaisesti määräytyvällä lomapäivien lukumäärällämukaan työsuhde-etuuksien määräytymi- sen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena. Tämä palkka säännös ei vaikuta työsopimusten kesto- aikaan, joten sopimuksia on työsopimuksen päättymisen kannalta arvioitava erillisinä määräaikaisina sopimuksina. Käytännössä tämä merkitsee mm. sitä, että työnantajan on kunkin määräaikaisen työsopimuksen päättyessä maksettava pitämättömien vuosilomien osalta lomakorvaus viimeisenä palkanmaksupäivänä työsopimuslain 2 luvun 14 §:n mu- kaisesti ellei työntekijän kanssa ole toisin sovittu. Vastaavasti määräaikaisen virkasuhteen päättyessä maksetaan kultakin lomajaksolta 3 momentin ensimmäisestä virkkeestä poiketen loman pitämisajankohdan mukaisen tavanomaisen palkanmaksun yhteydessälomakorvaus. Mikäli lomajakso Niitä tilanteita silmälläpitäen, joissa työntekijä/viranhaltija on pidetty ennen pitkään, mahdollisesti jopa vuosia tehnyt samalla työnantajalle työtä toistuvin määräaikaisin työsopimuksin tai toistu- vin määräaikaisin viranhoitomääräyksin ilman oikeutta pitää vuosilomaa, on vuosilomalain 8 §:n 2 momentissa säädetty työntekijän oikeudesta vapaaseen. Työsopimuslain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa työntekijällä on oikeus saada työsuhteen keston perus- teella vapaata samoin perustein kuin hänellä olisi ollut oikeus vuosilomaan toistaiseksi voimassa olevan yhdenjaksoisen työsuhteen perusteella. Näissä tapauksissa vapaan pi- tuus määräytyy vuosiloman ansaintasäännösten mukaisesti. Vuosilomalaissa eikä myöskään työsopimuslaissa määritellä lyhytaikaisen keskeytyksen pituutta. Se määräytyy kokonaisharkinnalla ottaen huomioon etuuden karttumiselle sää- detty tai määrätty aika. Palvelussuhteen yhdenjaksoisuuden arviointi on aina jälkikäteisar- vio, sillä se tehdään kunkin lomanmääräytymisvuoden päättymistäpäättyessä. Viranhalti- jan/työntekijän oikeus vapaaseen koskee niitä kalenterikuukausia, oikaistaan palkanmaksu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen viimeistään lomarahan maksukuussajoilta hän ei ole aiem- min saanut lomaa. Viranhaltijalla/työntekijällä ei ole velvollisuutta vapaan pitämiseen, vaan se perustuu viranhaltijan/työntekijän tahtoon. Vapaan antamisessa noudatetaan so- veltuvin osin vuosiloman antamista koskevia säännöksiä.