Sijoitusrahastot Mallilausekkeet

Sijoitusrahastot. Sijoitusrahastossa monen eri sijoittajan varat kerätään yhteen ja sijoitetaan useisiin sijoituskohteisiin, jotka yhdessä muodostavat sijoitusrahaston. Rahasto jakaantuu keskenään yhtä suuriin rahasto-osuuksiin. Sijoitusrahaston omistavat siihen sijoittaneet henkilöt, yhteisöt ja säätiöt siinä suhteessa kuin ovat rahastoon varoja sijoittaneet. Sijoitusrahaston varoja hallinnoi rahastoyhtiö ja sijoitustoimintaa hoitaa ammattimainen salkunhoitaja. Erityyppisiä rahastoja ovat esimerkiksi osakerahastot, korkorahastot ja yhdistelmärahastot. Erikoissijoitusrahastoiksi kutsutaan rahastoja, jolla on oikeus poiketa sijoitusrahastolain asettamista sijoitusrajoituksista esim. hajauttamisen, riskinoton sekä merkintä- ja lunastus-käytännön osalta. Erikoissijoitusrahastoiksi luokitellaan muun muassa vipu-, indeksi- ja rahastojen rahastot. Rahaston arvo määritetään säännöllisesti, yleensä päivittäin ja se perustuu rahastoon sisältyvien rahoitusvälineiden (esim. osakkeiden, korkosijoitusten) kurssikehitykseen. Sijoittajan omistamien rahasto- osuuksien arvo voi näin ollen nousta tai laskea ja sijoittaja saattaa myös menettää osan sijoittamistaan varoista. Näin ollen rahastosäästämiseen liittyy aina riski. Tyypillisimpiä sijoitusrahastoihin liittyviä riskejä ovat markkinariski, yritysriski, korkoriski ja valuuttariski. Sijoitusrahastojen riskitaso vaihtelee rahastotyypeittäin ja myös samantyyppisten rahastojen riskinotossa on suuria eroja. Xxxxxxxx sijoitustoiminnan periaatteet ja sijoituskohteet selviävät kunkin rahaston esitteestä ja säännöistä. Asiakkaan tulee tutustua sääntöihin, rahastoesitteisiin sekä hinnastoon.
Sijoitusrahastot. Palveluntarjoajan hallinnoimien sijoitusrahastojen pääominaisuudet on kerrottu kunkin sijoitusrahaston avaintietoesitteessä, jotka ovat saatavilla Palveluntarjoajan verkkosivuilla osoitteessa xxx.xxxxxxxx.xx.
Sijoitusrahastot. Sijoitusrahastossa kerätään useiden sijoittajien varoja yhteen ja ne sijoitetaan useisiin eri arvopapereihin. Sijoitusrahasto jakaantuu rahasto-osuuksiin, jotka tuottavat yhtäläiset oikeudet rahastossa olevaan omaisuuteen. Sijoitusrahaston osuudenomistajat omistavat rahaston varat. Sijoittaessaan rahastoon sijoittaja ostaa (merkitsee) osuuksia sijoitusrahastosta ja hänestä tulee rahastonosuudenomistaja. Rahasto-osuudelle lasketaan arvo lähtökohtaisesti jokainen pankkipäivä. Sijoittaja saa sijoittamallaan rahamäärällä osuuksia sijoitusrahastosta ostohetken rahasto- osuuden arvoon. Osuudenomistaja voi lunastaa omistamansa rahasto-osuudet antamalla siitä toimeksiannon rahastoyhtiölle. Lunastus toteutetaan lunastuspäivälle laskettuun rahasto-osuuden arvoon. Rahastosijoittaminen tarjoaa sijoittajalle useita etuja, joista ehkä tärkein on riskin hajauttaminen. Sijoitustoiminnassaan sijoitusrahastot hajauttavat riskiä sijoittamalla varat useisiin kohteisiin, jolloin yhden sijoituksen epäonnistuminen ei vaaranna koko sijoituksen tuottoa. Rahastoa hallinnoi rahastoyhtiö, jolla on toimintaan viranomaisen myöntämä toimilupa. Sijoitusrahaston sijoitustoimintaa hoitavat sijoitusalan ammattilaiset. Sijoitusrahaston säännöissä määritetään puitteet ja rajoitukset rahaston sijoitustoiminnalle. Sijoitusrahaston säännöt vahvistaa Finanssivalvonta. Sijoitusrahastosta laaditaan lisäksi avaintietoesite, jossa kuvataan mm. rahaston sijoitustoiminnan tavoitteita ja riskejä. Rahastosijoittamiseen liittyy riski samalla tavoin kuin muuhunkin sijoittamiseen. Rahastolle sallittujen sijoituskohteiden perusteella sijoitusrahastot jaotellaan yleisesti osakerahastoihin, yhdistelmärahastoihin ja korkorahastoihin. Rahastotyypeistä matalin riski ja tuotto-odotus on rahastoilla, jotka sijoittavat rahamarkkinoille (lyhyen koron rahastot) ja korkein riskitaso on pelkästään osakemarkkinoille sijoittavilla rahastoilla (osakerahastot). Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä korkoa tuottaviin sijoituskohteisiin että osakkeisiin, ja niiden riskitaso vaihtelee lähtökohtaisesti osake- ja korkosijoitusten suhteen perusteella. Sijoitusrahastot noudattavat riskin hajauttamista koskevia periaatteita. Erikoissijoitusrahastot poikkeavat kuitenkin näistä periaatteista. Jotkin erikoissijoitusrahastot on tarkoitettu vain ammattimaisille asiakkaille. Sijoitusrahaston säännöistä ja esitteestä selviää, minkä tyyppinen sijoitusrahasto on kyseessä sekä millaista sijoituspolitiikkaa se harjoittaa. Rahastojen riskitaso r...

Related to Sijoitusrahastot

  • Vastuunrajoitus Vuokranantaja ei vastaa mistään vuokralaisen hankkeen suunnittelusta tai toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista ellei erikseen ole nimenomaisesti toisin sovittu ja kaupungin toimivaltainen taho näin päättänyt. Tämä vuokraus ei rajoita vuokranantajaa luovuttamasta vuokra-aluetta tai sen osaa kolmannelle väliaikaista tai muuta vastaavaa käyttöä varten. Vuokralainen on tietoinen, että vuokranantaja määrittää vuokra-alueen lopullista luovuttamista (pitkäaikainen vuokraus tai muu luovutus) koskevat ehdot harkintansa mukaan tästä vuokrauksesta riippumatta. Luovutuksessa noudatetaan tällöin soveltuvin osin kaupunkiympäristölautakunnan vahvistamia vakioehtoja ja tapauskohtaisia erityisehtoja. Vuokranantaja ei vastaa vuokralaiselle aiheutuvista kustannuksista ja mahdollisista vahingoista, kuten suunnittelu- ja muista kuluista, jotka vuokralaiselle saattavat aiheutua esimerkiksi siitä, että tämä päätös oikaisuvaatimuksen, kunnallisvalituksen tai ylemmän toimielimen päätöksen johdosta muuttuu tai kumoutuu tai etteivät hanketta koskevat luvat tule lainvoimaisiksi tai niiden myöntäminen pitkittyy tai estyy.

  • Ennakkoilmoitus työtaisteluista Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

  • Korvausrajoitukset Vakuutuksesta ei korvata - vahinkoa, joka on aiheutunut käyttäjän huolimattomuudesta, kuten hanan auki jättämisestä tai veden pääsyn estämisestä viemäriin - vahinkoa, joka on aiheutunut vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä - vahinkoa, joka on aiheutunut lattiakaivon tai sen liitosten tai läpivientien tai lattiakaivon korokerenkaan tai sen liitosten tai läpivientien kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä. Tällaiseksi liitokseksi katsotaan myös lattiakaivon tai sen korokerenkaan ja lattian vedeneristeen liitos. - vahinkoa, joka on aiheutunut altaan tai ammeen poistoventtiilin, -putken tai -letkun tai sen liitoksen vuotamisesta - vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty - vahinkoa, joka on aiheutunut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä tai muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä - vahinkoa, joka on aiheutunut viemärikaivon tai -putkiston tulvimisesta rankkasateen, lumen tai jään sulamisen tai tulvan yhteydessä - vahinkoa, joka on aiheutunut salaojitusjärjestelmän, pohjaveden poistoon tarkoitetun tai muun maaperän kuivana pitoon tarkoitetun laitteen tai järjestelmän tukkeutumisesta, sortumisesta, rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta - vahinkoa, joka on aiheutunut kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioitumisesta, tukkeutumisesta, alimitoituksesta tai muusta toimimattomuudesta - vahinkoa, joka on aiheutunut jäätymisestä, ellei jäätyminen ole ollut välitön ja väistämätön seuraus rakennuksen lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta tai ennalta ilmoittamattomasta katkoksesta sähkön, kaukolämmön tai kaasun jakelussa - vahinkoa, joka on aiheutunut lumen tai jään liikkumisesta tai painosta - vahinkoa, joka on aiheutunut kondenssivedestä tai kosteuden aiheuttamasta mätänemisestä, sienettymisestä, homeesta tai hajusta, ellei tämä ole välitön ja väistämätön seuraus korvattavasta vuotovahingosta - kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet putkiston, säiliön tai laitteen korjaamisesta tai uusimisesta - hukkaan vuotanutta nestettä eikä lisääntynyttä energian kulutusta - vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai vakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta käsiteltäessä tehdystä työvirheestä.

  • Lomautusilmoitus Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto. Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.

  • Vastuunrajoitukset Yhtiö vastaa vain viivästyksestä tai virheestä aiheutuneista välittömistä vahingoista, jollei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu. Yhtiö ei ole velvollinen korvaamaan välillisiä vahinkoja. Välillisinä vahinkoina pidetään muun muassa saamatta jäänyttä tuloa tai voittoa taikka informaation katoamista tai viivästymistä niistä johtuvat seuraukset ja Liittyjän mahdollisesti kolmannelle maksamat vahingonkorvaukset mukaan lukien. Vahingonkorvausvastuun enimmäismäärä on Liittyjän Yhtiölle tästä sopimuksesta maksama summa.

  • Tietoturvaloukkaukset 8.1. Palveluntuottajan on ilmoitettava Tilaajalle kirjallisesti tietoonsa tulleesta henkilötietojen tie- toturvaloukkauksesta ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi Palveluntuottaja sitoutuu ilmoitta- maan Tilaajalle ilman aiheetonta viivytystä muista palvelun häiriö- tai ongelmatilanteista, joilla voi olla vaikutuksia rekisteröityjen asemaan ja oikeuksiin. 8.2. Palveluntuottajan on annettava Tilaajalle vähintään seuraavat tiedot tietoturvaloukkauksesta: i. tapahtuneen tietoturvaloukkauksen kuvaus, mukaan lukien asianomaisten rekisteröityjen ryhmät ja arvioidut lukumäärät sekä henkilötietotyyppien ryhmät ja arvioidut lukumäärät sillä tarkkuudella kuin nämä ovat tiedossa; ii. tietosuojavastaavan tai muun vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot, jolta voi saada asiassa lisätietoja; iii. kuvaus tietoturvaloukkauksen todennäköisistä seurauksista; ja iv. kuvaus toimenpiteistä, joita Palveluntuottaja ehdottaa tai joita se on jo toteuttanut tietoturvaloukkauksen johdosta, ja tarvittaessa toimenpiteet mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseksi. 8.3. Henkilötietojen tietoturvaloukkauksen havaittuaan Palveluntuottaja ryhtyy viipymättä sopi- muksessa sovittuihin toimenpiteisiin tietoturvaloukkauksen poistamiseksi ja sen vaikutusten rajoittamiseksi ja korjaamiseksi.

  • Keskeytyksistä ja rajoituksista tiedottaminen Ennalta arvaamattomista ja äkillisesti syntyneistä vedentoimituksen tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa olosuhteet huomioon ottaen viipymättä asiakkaalle. Huolto-, korjaus- ym. töiden takia tapahtuvista, etukäteen tiedossa olevista keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista: rajoitettuja alueita koskevista keskeytyksistä ja rajoituksista liittyjäkohtaisesti ja laaja-alaisista keskeytyksistä ja rajoituksista lehdistön välityksellä.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

  • Keskitettävä hoito Sairaala/sairaalat Edellytykset toiminnalle Avosydänkirurgia KYS

  • Allekirjoitukset Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.