Sopimus oikeustosiasiana. Yksityisoikeudessa sopimus nähdään monesti oikeusseuraamuksia luovana oikeustosiasiana. Sopimukseen liittyneenä myös muut seikat, kuten vilpitön mieli, määräajan kuluminen ja maksukyvyttömyys, voivat aiheuttaa oikeusvaikutuksia. Kun sopimusta tarkastellaan oikeustosiasiana, sille on tyypillistä, että sen oikeusvaikutukset eivät vaikuta muihin, kuin sopijapuoliin. Sama pätee sopimusvastuuseen.11 Vaikka sopimus on useimmiten juuri kahden välinen oikeustoimi, erityistapauksissa kolmannelle henkilölle voi aiheutua velvoitteita tai oikeuksia osapuolten tekemän sopimuksen perusteella.12 Esimerkiksi työehtosopimus13 sitoo osapuolten lisäksi ulkopuolisia henkilöitä ja henkivakuutukseen määrätään tyypillisesti ulkopuolinen edunsaaja. Vaikka kolmannelle velvoitteiden asettaminen ei lähtökohtaisesti ole mahdollista, ei oikeuksien antamiselle ole periaatteellista estettä. Kun kolmannelle on perustettu itsenäinen oikeus vaatia sopimuksen täyttämistä, kyseessä on sopimus kolmannen hyväksi.14 Kolmannen oikeus on pätevä, mikäli kaksi muuta sopijapuolta ovat perustaneet saamisoikeuden kolmannelle tarkoituksenmukaisesti. Kolmatta osapuolta koskevien sopimusten ongelmat liittyvät usein ehtojen muuttamiseen ja oikeuksien peruuttaminen on sovittavissa osapuolten välillä, jos kolmannelle ei ole vielä kerrottu oikeuksista. Peruuttamisoikeus riippuu kolmannen osapuolen oikeuksien ehtojen pysyvyydestä, jos osapuoli taasen tietää oikeuksistaan.15 Sopimusvapauden nojalla osapuolilla on oikeus päättää kolmannen asema ja siten myös pidättää oikeus peruuttaa kolmannen oikeus milloin tahansa. Jos osapuolet sitoutuvat tekemään kolmannen oikeudesta
