Susi Mallilausekkeet

Susi. Poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen alueella hirvi on susien pääravinto (Xxxx-Xxxxxxxxx & Stagegaard 2000; Kojola ym. 2004). Susi voi vaikuttaa hirvikannan vasantuotantoon (Nygrén K. 1980), sillä saalistus keskittyy vasoihin sekä talvella että kesällä (Kojola 2000; Kojola ym. 2011). Suomessa on kerätty aineistoa susien tappamien hirvien määrästä seuraamalla GPS -pannalla varustettuja susiyksilöitä. Tulosten perus- teella on arvioitu suden tappavan keskimäärin 14 - 18 hirveä vuodessa, jos alueella ei ole merkittävästi mui- ta sorkkaeläimiä (Kojola ym. 2011). Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa (2005) esitetty minimitavoite 20 vuotuisesta pentueesta merkit- see kokonaismääränä noin 200 sutta. Laskelman pohjana ovat aineistot kannan rakenteesta (pentujen osuus metsästyssaaliissa 40 %) ja keskimääräisestä pentuekoosta (4 pentua). Kertomalla pentujen koko- naismäärä luvulla 2,5 saadaan arvio susien kokonaisyksilömäärästä (Kojola ym. 2011). Hoitosuunnitelmassa esitetyn tavoitteen mukainen susikanta tappaisi vuosittain 2 500 – 3 500 hirveä riippuen siitä, miten susi- kannan esiintyminen painottuu. Tällä hetkellä huomattava osa Suomen susireviireistä sijaitsee seudulla missä on myös muita sorkkaeläimiä (metsäpeura, valkohäntäpeura). Minimitavoitteen mukaisen susikan- nan tappamien hirvien lukumäärä olisi noin 5 % suden ja metsästyksen kokonaispoistumasta (vrt. Nygren 2009). Susilauman tai parin reviirillä osuus on luonnollisesti moninkertainen edellä mainittuun, koko maata koske- vaan osuuteen verrattuna. Susi on territoriaalinen, ja susikannan luontaisen tiheyden määrää ensisijaisesti reviirin pinta-ala. Paikallisesti susilauman tai -parin vaikutus hirvikantaan on yhteydessä sekä reviirin pinta- alaan että hirvikannan tiheyteen (Messier 1994). Susien käyttämän reviirin pinta-alaan vaikuttaa sorkka- eläinten kokonaisbiomassa, kun asiaa tarkastellaan laajassa maantieteellisessä skaalassa (Fuller 1989; Okarma ym. 1998, Xxxxxxxxxxx ym. 2007). Saman kasvillisuusvyöhykkeen sisällä tämä yhteys ei sitä vastoin tule näkyviin (Xxxxxxxx ym. 2001). Reviirin kokoon vaikuttaa esimerkiksi naapurireviireiden sijoittuminen. Muista reviireistä kaukana sijaitsevat reviirit ovat keskimääräistä suurempia (Kojola ym. julkaisematon ai- neisto). Susilauman reviirin pinta-ala Suomessa vaihtelee 600 ja 2 000 km2:n välillä. Keskiarvo on Itä- Suomessa 1 300 km2 (Kaartinen ym. 2005). Hirvikannan tiheys vaikuttaa susien tappamien hirvien lukumäärään (Messier 1994). Skandinavian susialu- ee...

Related to Susi

  • Vuorokausilepo 7.1 Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, ellei kysymyksessä ole varallaoloai- kana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, voidaan paikallisesti sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Sopimus tehdään työehtosopimuksen 35 §:n menettelytapojen mukaisesti. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työajassa työntekijän päättäessä työhön tulonsa ja lähtönsä ajankohdista.

  • Alihankinta Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

  • Hinta Urakan hinta on tarjoajan pp.kk.vvvv päivätyn tarjouksen mukainen hinta. Hinnat ovat ilman arvonlisäveroa. Sopimuksen mukaisessa Urakassa on kysymys arvonlisäverolain 8 c §:n mukaisesta rakentamispalvelusta, jossa ostaja on käänteisesti arvonlisäverovelvollinen. Hinta pitää sisällään kaikki tarjouspyynnössä ja sen liiteasiakirjoissa urakoitsijalle kuuluvat tehtävät (mukaan lukien materiaalit ja kalusteet niiden hankinta ja asennus, työvälineet, kalusto, työnantajan velvollisuudet, matkat, kokouksiin osallistuminen, suunnitelmien ja piirustusten kopiointikulut ym.). Minkäänlaisia hintavaraumia, laskutuslisiä ym. ei hyväksytä. Sellainen suunnitelmien muutos, joka ei aiheuta kustannusten muutosta, on toteutettava urakkasummaa muuttamatta. Mikäli suunnitelmien muutos johtaa kustannusten nousuun, edellyttää Urakoitsijan urakkahintaan saama lisäys sen, että Urakoitsija osoittaa suunnitelmien muutoksen vaikutuksen urakkahintaan ja siihen liittyvät eritellyt laskelmat. Suunnitelmien muutoksesta ja sen vaikutuksesta urakkasummaan on aina sovittava kirjallisesti ennen kuin muutosta ryhdytään toteuttamaan. Muutoin noudatetaan mitä YSE- ehtojen 44 § kohdissa 1 ja 2 on todettu suunnitelmamuutoksen vaikutuksesta urakkahintaan. Lisä- ja muutostöiden hinnoittelussa käytetään Urakoitsijan tarjouksessaan antamia yksikköhintoja. Yksikköhintoja käytetään sekä hyvityksissä että lisäkorvauksissa. Jos lisä- ja muutostyö toteutetaan Tilaajan nimenomaisesta ja kirjallisesta määräyksestä hintaa etukäteen sopimatta ja työ johtaa kustannusten nousuun, on Urakoitsijalla oikeus veloittaa Tilaajalta tarvikkeiden hankintahinta, työpalkat sosiaalikuluineen sekä lisätä niiden summaan palkkiona ja yleiskustannuksina yhteensä 12 %.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 5. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

  • Palkkaus Työsuhteen alussa työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: Palkkaryhmä: Palkan määrä (€/kk/t): Työsuhteen alkaessa kokemuslisään oikeuttavaa aikaa vuotta kuukautta

  • Luottamusmiehen koulutus Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen. Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyt- tääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työhön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja sel- vittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämän koulutuksen.

  • EHTOJEN VOIMASSAOLO Nämä ehdot ovat voimassa 1.2.2021 alkaen toistaiseksi. Nämä ehdot korvaavat 1.7.2015 voimaan tulleet yleiset sopimusehdot kuluttajille. Näitä ehtoja sovelletaan myös ennen niiden voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin ehtojen voimaantulosta alkaen. Sopimusehdot ovat saatavissa teleyritykseltä maksutta.

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot 7 § Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.