TERMS RELATING TO DISTRIBUTION Mallilausekkeet

TERMS RELATING TO DISTRIBUTION. 3.3.1 DISTRIBUTOR AGREEMENTS. Prior to the distribution of any Bundled Product, Distributable Source, or End User Documentation to a Distributor or Customer, Licensee shall enter into (or shall have already entered into) an enforceable written agreement with such Distributor or Customer ("Distributor Agreement") that (i) is sufficient to ensure that such Distributor or Customer is required to comply with the relevant terms of this Agreement, (ii) requires each Distributor to enter into a Distributor Agreement with any sub-distributor prior to granting such sub-distributor any rights with respect to the Bundled Product. Licensee shall use commercially reasonable efforts include in any Distributor Agreements with a Distributor entered into on or after the Effective Date a provision that expressly names XXXXX as an intended third party beneficiary with the right to rely on and to directly enforce the terms thereof. Without limiting the generality of the foregoing, each Distributor Agreement shall include terms no less restrictive than those contained in Articles 2., 3, 4., 7. and 8. of this Agreement. Prior to enforcing its rights under a Distributor Agreement as a third party beneficiary, BOLAG will provide fifteen (15) days notice to Licensee of the Distributor's non-compliance and XXXXX'x intended action. If such non-compliance by the Distributor is not cured within fifteen (15) days of BOLAG's notice to Licensee, BOLAG shall be entitled to enforce its rights directly against the Distributor.
Sample 1

Related to TERMS RELATING TO DISTRIBUTION

  • Siirto-oikeus Vuokralaisella ei ole oikeutta vuokranantajaa kuulematta siirtää vuokraoikeutta toiselle.

  • Missä vakuutus on voimassa Vakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainitulla alueella.

  • Vapaapäivät 1. Tavoitteena on, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen sijaita sunnuntain yhteydessä. Toisen vapaapäi- vän ollessa liikkuva sen tulee ilmetä etukäteen laa- ditusta työvuoroluettelosta. 2. Osa-aikatyötä tekevien osalta työaika voidaan jär- jestää myös niin, että se jakautuu kuudelle työpäiväl- le viikossa. 3. Arkipyhät (ja muut alla luetellut päivät) ovat va- paapäiviä, elleivät tuotannolliset syyt muuta vaadi. Ne on otettu huomioon vuosityöaikaa vähentävinä päivinä silloin, kun ne sattuvat muulle päivälle kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi. • uudenvuoden päivä • loppiainen • pitkä perjantai • 1. pääsiäispäivä • 2. pääsiäispäivä • vapunpäivä • helatorstai • juhannusaatto • juhannuspäivä • pyhäinpäivä • itsenäisyyspäivä • jouluaatto • joulupäivä • tapaninpäivä • uudenvuoden aatto 4. Säännöllinen työvuoro voidaan sijoittaa juhan- nus-, joulu- ja uudenvuodenaattona klo 00–14 välil- le. Työ korvataan tällöin kuten sunnuntaina tehty työ. Kello 14:n jälkeen tehtävästä työstä ja siitä makset- tavasta korvauksesta on sovittava paikallisesti. 5. Mikäli työvuoro sijoitetaan pääsiäislauantaille, se korvataan kuten sunnuntaina tehty työ. 6. Loppiaisena, pitkäperjantaina, vapunpäivänä, he- latorstaina, pyhäinpäivänä ja itsenäisyyspäivänä sun- nuntaityökorvaus maksetaan 50 prosentilla korotettu- na. 7. Xxxxxxxxxxx alkamisesta 14 vuorokauden si- sään sijoittuvat arkipyhät korvataan työntekijälle ra- hana, mikäli ne olisivat olleet arkipyhän sijasta työ- päiviä. Huomautus: Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhänä tai aat- tovapaana, se ei lisää vuosityöaikaa.

  • Milloin vakuutus on voimassa Vakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainittuna aikana.

  • Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat terveys ja yhteiskunnallinen eheys, palveluliiketoiminta sekä yhtenäinen turvallisuus. Uudet nousevat alat ovat palvelumuotoilu ja Lean-menetelmä tuottavuuden kehittäjänä, uudet teknologiat ja robotiikka erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä sisäinen turvallisuus avoimessa yhteiskunnassa. Laurean vahvuusalat ovat yhteiskunnallisesti relevantteja. Terveys ja yhteiskunnallinen eheys, palveluliiketoiminta sekä yhtenäinen turvallisuus muodostavat pohjan koulutus- sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle. Erityisesti mainittujen vahvuusalueiden rajapinnoilta syntyy kysyntää uusille avauksille niin TKI-toiminnassa kuin koulutuksessakin. Digitaalisuus ja virtuaalisuus ovat vahvasi mukana kaikessa TKI-työssä. TKI-hankkeet, kuten "Robotit helpottamassa hoitohenkilön arkea sairaaloissa" ja "SotePeda24/7", edistävät teknologian hyödyntämiseen liittyvien vahvojen rakentamista. Lisäksi yhteiskehittämistä vahvistetaan Laurean profiloitumisessa, josta esimerkkinä OKM:n rahoituksen saanut hanke " Co-creation Orchestration (CCO)" Uusien nousevien alojen osalta palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen tarve yhteiskunnan eri alueilla kasvaa edelleen ja Laurea on tutkintoon johtavan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen kautta kouluttanut opiskelijoita ja organisaatioasiakkaitaan palvelumuotoilun osaajiksi. Digitalisaatio ja kiertotalous ovat voimakkaasti nousseet esille palvelumuotoilualueella. Robotiikkaa on viety suunnitelmallisesti myös opetukseen sekä yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Palvelurobotiikan lisäksi ohjelmistorobotiikkaa sekä tekoälysovelluksia on hyödynnetty oman toiminnan kehittämisessä. Turvallisuus avoimessa yhteiskunnassa - osaamisalueella Laurealla on keskeinen rooli uuden osaamisen tuottamisessa koulutus- ja TKI- toiminnan kautta yhteiskunnan turvallisuuteen. Osaamisen kehittymisen perustana ovat olleet ja ovat kansallista ja kansainvälistä rahoitusta saaneet useat turvallisuusalan hankkeet ja hankkeiden integroiminen opetukseen. Hankkeiden rahoitus on suurimmaksi osaksi saatu Euroopan Komissiosta, ja siksi hankkeisiin sisältyy vahvasti Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden näkökulma. Laurealla on vahva osaaminen raja- ja meriturvallisuuden sekä kriisinhallinnan ja pelastustoimen hankkeissa. Uusia nousevia vahvuusaloja ovat arktinen ja kyber-turvallisuus sekä radikalisoitumisen ehkäisy. Laurean tutkimukselliset vahvuudet turvallisuusalan hankkeissa keskittyvät tiedonvaihtoon, toiminnan evaluointiin ja kehittämiseen, eettisten näkökulmien ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin.

  • Viikoittainen vapaa-aika 8.1 Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kes- tävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yh- teyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

  • Säännöllinen työaika 1. Työajan suhteen noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä. 2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. 3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös si- ten, että se on • päivätyössä ja kaksivuorotyössä keskimäärin 40 tuntia vii- kossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona, • keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 36,4 tuntia vii- kossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona, • keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa um- pikaivostyössä keskimäärin 35 tuntia viikossa enintään vuo- den pituisena ajanjaksona • edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijär- jestelmä vähintään siksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin. 4. Kolmivuorotyö katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä jätetään yksi vuoro viikossa tekemättä. Ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan paikalli- sesti mihin työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon järjeste- ly kuuluu. 5. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopia siten, että vuorokautisen työajan pituus on enintään kymmenen tuntia ja vii- koittaisen työajan pituus enintään 50 tuntia. Työajan tulee tällöin ta- soittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. 6. Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä se ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä. 7. Työnantaja voi käyttää työajan seurantaan sitä varten kehitet- tyjä seurantalaitteita.

  • Vesihuollon sopimukset Vesihuollon sopimuksia ovat liittymis- ja käyttösopimus sekä erillinen käyttösopimus (jälj. käyttösopimus). Liittymis- ja käyttösopimus koskee kiinteistön liittämistä laitoksen verkostoon ja laitok- sen palvelujen toimittamista ja käyttämistä. Sen osapuolet ovat liittyjä ja laitos. Käyt- tösopimus koskee laitoksen palvelujen toimittamista ja käyttämistä. Sen osapuolet ovat kiinteistön haltija ja laitos. Sopimukset tehdään kirjallisesti tai sähköisesti. Laitoksella on oikeus vedota asiakkaan kanssa tekemäänsä sopimukseen huolimatta siitä, mitä liittyjä ja kiinteistön haltija ovat keskenään sopineet kiinteistön vesihuollosta tai huleveden viemäröinnistä.

  • Toimenpiteet vuokra-ajan päättyessä Vuokralainen on vuokra-ajan päättyessä velvollinen viemään pois vuokra-alueella olevan omaisuutensa. Vuokralainen on samoin velvolli- nen siivoamaan vuokra-alueen ja panemaan paikan muutoin kuntoon. Vuokralainen on vuokra-ajan päättymiseen mennessä velvollinen esit- tämään vuokranantajalle riittävän selvityksen alueella harjoitetusta toi- minnasta sekä alueella säilytetyistä tai käytetyistä aineista ja jätteistä, jotka voivat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Mikäli edellä mainitun selvityksen tai muun syyn vuoksi on syytä epäillä pi- laantumista, vuokralaisen on tutkittava alueen maaperä ja pohjavesi sekä sedimentti. Mikäli vuokra-alueella todetaan pilaantuneisuutta, vuokralainen on vuokra-ajan päättyessä velvollinen puhdistamaan vuokra-alueen maa- perän ja pohjaveden sekä sedimentin siten, ettei niiden pilaantumisesta myöhemminkään voi aiheutua lisäkustannuksia alueen rakentamiselle. Vuokralainen on velvollinen esittämään vuokranantajalle kunnostuksen loppuraportin. Mikäli vuokra-alueella vuokra-aikana harjoitetusta toiminnasta aiheutu- nut pilaantuneisuus jatkuu vuokra-alueen ulkopuolelle, vastaa vuokra- lainen myös tämän puhdistamisesta. Mikäli vuokra-alueen maaperään on sijoitettu jätteitä tai luontaisista maa-aineksista poikkeavia materiaaleja, vuokralainen on velvollinen poistamaan ne vuokra-ajan päättyessä. Vuokralainen on velvollinen kutsumaan vuokranantajan loppukatsel- mukseen vuokrasopimuksen päättymispäivään mennessä. Mikäli vuokralainen ei yhden (1) kuukauden kuluessa vuokra-ajan päät- tymisestä ole täyttänyt edellä tässä pykälässä mainittuja velvollisuuksi- aan, vuokranantajalla on oikeus tehdä tai teettää velvollisuuksien täyt- tämiseksi tarpeelliset toimenpiteet vuokralaisen lukuun ja periä toimen- piteistä aiheutuvat kustannukset vuokralaiselta. Tällöin vuokranantajalla on oikeus viedä pois vuokra-alueella oleva vuokralaisen omaisuus ja menetellä sen suhteen parhaaksi katsomal- laan tavalla. Jos omaisuuden arvo ylittää sen myymisestä aiheutuvat kulut, vuokranantajalla on tällöin oikeus myydä se vuokralaisen lukuun julkisella huutokaupalla tai muulla omaisuuden laatu ja arvo huomioon ottaen tarkoituksenmukaisella tavalla. Vuokranantajalla on oikeus käyt- tää omaisuuden myynnistä kertyvät varat edellä mainituista toimenpi- teistä aiheutuvien kustannustensa ja muiden vuokrasopimukseen pe- rustuvien saataviensa kattamiseen. Vuokralainen on velvollinen suorittamaan vuokraa vastaavaa korvausta vuokra-alueen käytöstä myös vuokra-ajan päättymisen jälkeiseltä ajalta siihen saakka, kunnes vuokra-alue on edellä tässä pykälässä sanotun mukaisesti puhdistettuna ja siivottuna jätetty vuokranantajan vapaa- seen hallintaan.

  • Poikkeukset Tämä SLA-sopimus on vain IBM:n Asiakkaiden saatavissa. Tämä SLA-sopimus ei koske seuraavia: