Terveydenhuollon palvelut Mallilausekkeet

Terveydenhuollon palvelut. Palveluntuottajan vastuulle kuuluu terveydenhuoltolaissa (1326/2010) kunnan järjestämisvastuulle määrättyjen tehtävien järjestämisen ja palvelutuotannon siten, kuin niistä on määrätty lainsäädännössä, asetuksissa ja toimintaa valvovien viranomaisten ohjeissa ja suosituksissa sopimuskauden ajan sopimuksen kohdassa 4 Sopimuksen kohde yhteisyrityksessä tuotettavien palvelujen osalta. Vaikka tiettyjen terveydenhuollon palvelujen antamiseen liittyvä päätöksenteko kuuluu tilaajan toimielimelle tai tilaajan palveluksessa oleville viranhaltijoille, kuuluu näiden palveluiden kustannusvastuu palveluntuottajalle. Tilaajan on yhteisyritystä koskevien viranhaltija- ja toimielinpäätösten valmistelussa, tehtävä yhteistyötä palveluntuottajan vastuullisten työntekijöiden kanssa. Päätöksentekijän on huomioitava palveluntuottajan näkemys, ellei siitä poikkeamiseen ole erityisen painavaa ja perusteltua syytä. (Luetteloa täydennetään sitä mukaa, kun lainsäädäntöä muutetaan.) • Terveydenhuoltolaki 1326/2010 • Kansanterveyslaki 66/1972 • Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 • Laki yksityisestä terveydenhuollosta 9.2.1990/152 • Asetus yksityisestä terveydenhuollosta 24.8.1990/744 • Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 • Työterveyshuoltolaki 1383/2001 • Mielenterveyslaki 1116/1990 • Päihdehuoltolaki 41/1986 • Tartuntatautiasetus 786/1986 • Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 • Xxxx sähköisestä lääkemääräyksestä 61/2007 • Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 • Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 980/2012 (Vanhuspalvelulaki) • Asetus potilasasiakirjoista 298/2009 • Sosiaali- ja terveyshuollon asiakastietojen hallinnassa ja käsittelyssä sovellettavat määräykset • Lakien perusteella annetut asetukset ja valvontaviranomaisten antamat määräykset ja suositukset • Muu lainsäädäntö, joka sisältää kunnan sosiaali- ja terveystoimen vastuulle määrättyjä tehtäviä
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Terveydenhuollon palvelut. Suomessa terveydenhuollon palveluista vastaavat kunnat. Joka kunnassa on terveyskeskus. Sinne on helpointa mennä, jos sairastuu. Terveyskeskusta voivat käyttää ensisijassa kunnan asukkaat eli ne henkilöt, joilla on kotipaikka kunnassa. Terveyskeskuksessa työskentelee yleislääkäreitä. Jos tarvitsee erikoislääkäriä tai sairaalahoitoa, terveyskeskuslääkäri kirjoittaa lähetteen sairaalan poliklinikalle tai sairaalaan. Poliklinikalle voi kiireellisessä tapauksessa mennä myös ilman lähetettä tai yksityislääkärin lähetteellä. Kaikki kunnat kuuluvat johonkin sairaanhoitopiiriin ja yleensä lähete kirjoitetaan tämän sairaanhoitopiirin sairaalaan eli lähinnä olevaan sairaalaan. Suomessa peritään yleensä potilaalta maksua terveyskeskuskäynnistä ja erikoissairaalan poliklinikalla käynnistä sekä laitoshoidosta. Maksuista säädetään laissa ja asetuksessa. Terveyskeskusmaksu on vuonna 2001 joko 120 markkaa (n. 20 €) vuodessa tai 60 markkaa (n. 10 €) käyntikerralta, enintään kolmelta ensimmäiseltä käyntikerralta, yhteensä siis 180 markkaa (n. 30 €). Terveyskeskuksen sairaalahoidosta peritään 135 markan (n. 23 €) hoitopäivämaksu. Jos hoito kestää yli kolme kuukautta, peritään hoidosta tulojen mukaan määräytyvä kuukausimaksu. Kotisairaanhoidosta peritään 60 markkaa (n. 10 €) lääkärin käynnistä ja 35 markkaa (n. 6 €) muun kotisairaanhoitohenkilöstön käynnistä. Jos kyseessä on kuukausimaksuasiakas, kotisairaanhoidon maksu sisältyy kuukausimaksuun. Sairaalahoidon perusmaksu on 150 markkaa (n. 25 €). Se voidaan periä silloin, kun hoitojakso kestää vähintään kolme päivää. Sairaalan hoitopäivämaksu 135 markkaa (n. 23 €) päivältä ja poliklinikkamaksu on 120 markkaa (n. 20 €) käyntikerralta. Jos sairaalan poliklinikalla tehdään kirurginen toimenpide, joka ei vaadi sairaalan vuodeosastolle jäämistä, maksu on 400 markkaa (n. 67 €) kerralta. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla on 3 500 (n. 589 €) kalenterivuosittainen maksukatto, jonka täytyttyä asiakas saa avohoidon palvelut pääsääntöisesti maksutta. Lyhytaikaisesta laitoshoidon hoitopäivämaksu alenee 70 markkaan (n. 12 €) maksukaton saavuttamisen jälkeen.
Sample 1
Terveydenhuollon palvelut. Palvelutalon asukkaiden lääkäri- ja terveyspalvelut tulevat Mäntsälän kunnalta. Palvelutalon hoitajat konsultoivat omalääkäriä kerran viikossa, lääkäri tekee koti- käynnin tarvittaessa. Laboratoriokokeiden ottamiseen on mahdollisuus palveluta- lossa. Tarvittaessa asukasta käytetään terveyskeskuksessa verikokeissa tai rönt- genissä, jolloin asukas maksaa matkat itse. Näihin matkoihin asukas tarvitsee saattajaksi mielellään omaisen. Jos asukas tarvitsee saattajaksi hoitajan, peritään siitä asiointimaksu.
Sample 1

Related to Terveydenhuollon palvelut

  • Työterveyshuolto Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöiden työterveys- huolto. Työnantajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa. Sopimus tai kuvaus tulee pitää työterveyshuoltolain 25 §:n mukaan työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Työnantajan tulee hankkia ja järjestää työterveyshuollon palvelut itse tai yhdessä toisten työnan- tajien kanssa terveyskeskukselta tai työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Työntekijällä on velvollisuus osallistua terveystarkastukseen, joka työn vuoksi arvioidaan välttämättömäksi: • erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työ- ympäristössä; • hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheu- tuvien ja terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Työnantajalla on velvollisuus antaa tarvittavat tiedot työterveys- huollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille työhön, työpaikkaan ja henkilöstöön liittyvistä olosuhteista. Sama velvollisuus velvoit- taa myös työntekijää. Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimin- tasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset ta- voitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveys- huollon suorittamiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tulee tarkistaa vuosittain. Lattianpäällystäjän alkutarkastus on pyrittävä tekemään ennen työn aloittamista, mutta se on kuitenkin tehtävä viimeistään kuu- kauden kuluessa työsuhteen aloittamisesta. Työn jatkuessa on määräaikaistarkastus toistettava 2 vuoden välein, jollei erityisistä syistä ole tarpeen suorittaa tarkastuksia useammin tai jollei työ- suojeluviranomainen ole niitä määrännyt asetuksen perusteella tehtäväksi useammin (Vnp 1485/2011 4 §)

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Palvelut Palvelupakkauksen osan ”Sanele viestejä” avulla voit sanella tekstiviestejä PCM:ssa äänitoimintojen avulla ja saapuvat tekstiviestit voidaan toistaa äänitoimintona Connect- yhteensopivassa ajoneuvossa.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Luottamusmiesten koulutus 1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat:

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.

  • Koulutustyöryhmä Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten ovat allekirjoittajajärjestöjen väliset koulutustyöryhmät. Työryhmät koostuvat samaan keskusjärjestöön kuuluvien työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestön edustajista, joita kukin osapuoli nimeää enintään kaksi. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit mah- dollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin al- kua.