Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristö, kehittyvä pedagoginen osaaminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit, yrittäjyys ja uusi liiketoiminta sekä älykkäät koneet ja laitteet. Uudelle konsernille määritellään alustavat vahvuusalat vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana. TAMKin vahvuusalat ovat muodostuneet tunnistettujen painoalojen kautta. Painoalojen tutkimusryhmien avulla painoalojen tehtävää on täsmennetty. Energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristö-painoalan rahoituspohja on laajentunut ja painoalalla on tiivis yhteistyö TAU:n kanssa. Painoalalla merkittävää kehittämistyötä tehdään mm. kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuihin liittyen, jota viisivuotista TAMKIn ja TAUn yhteistyöhanketta rahoittaa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry. Kehittyvä pedagoginen osaaminen painoalalla oli 2018 käynnissä yli 50 kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Painoalalla toimii neljä tutkimusryhmää joiden kehittämiskohteet ovat: oppimisanalytiikka, korkeakoulupedagogiikka, opiskelukokemus, ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit-painoalalla hankekanta lisääntyi merkittävästi. Tutkimusryhmissä painopisteet ovat: ikääntyminen ja kotiin vietävät palvelut, Sote-alan digitalisaatio, muuttuva osaaminen sote-palveluissa, työhyvinvointi ja tuottavuus, kulttuurihyvinvointi sekä eriytyvä yhteiskunta. Profiloitumista edistää vuonna 2019 alussa myönnetty profirahoitus, joka keskittyy genomidataan ja sen osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella TAMK kohdensi painoaloille suunnatun tulevaisuusskenaario-kilpailun perusteella rahoitusta vahvistamaan kahden painoalan liittymäpintaa muodostettavaa Sote Virtual Lab and Industry Virtual Lab -toimintaa, jossa tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan uusien toimintamallien sekä älykkäitä koneita ja laitteita luovien innovaatioekosysteemien kehittyminen ja vahvistuminen. Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta painolala vahvisti toimintaansa erityisesti Tampereen korkeakoulukampuksilla toimivien Y-kampusten yhteistyössä sekä edistämällä alueen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa järjestämällä innovointitapahtumia ja osallistumalla hankkeisiin. Painoala toimii aktiivisesti Tampereen startup- ekosysteemissä ja yhteistyö ulottuu mm. Yhdysvaltojen Piilaakson startup-vaikuttajiin ja TAMKin kansainvälisiin partnerikorkeakouluihin. Älykkäät koneet ja laitteet painoalan painopisteet ovat uusissa teknologioissa, digitalisaation mahdollistamisssa älykkäissä ratkaisuissa ja tämän alueen kehittämistä tukee merkittävästi vuonna 2018 saatu profiloitumista tukeva FieldLab -The testbed capability creation for Industry 4.0 -kehittämistyö. Merkittävää kehittämistyötä on tehty mm. Kataja-projektissa, jossa on kehitetty 3D-tulostusteknologiaa ja tehty käytännön kokeilua 3D-tulostetuista suurista rakenteista biomateriaalilla. Business Finlandin rahoittaman projektin tuloksena syntyi 3D-tulostin, jolla pystyttiin tulostamaan puumuovikomposiitista osia. Näkyvin pilotti oli kolme metriä pitkä kevytsilta, joka toteutettiin Porin asuntomessuille yhdistämällä robotti osaksi 3D- tulostinta. Vuoden 2019 strategiatyöhön liittyen on tavoitteena tehdä analyysiä vahvuusaloihin liittyen vastaamaan alueellisten- ja yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta nouseviin kehittämishaasteisiin. Tampereen korkeakouluhteisön tutkimusstrategian laadinnan yhteydessä on todettu, että yliopiston ja TAMKin painoalat tukevat toisiaan ja monissa hankkeissa korkeakoulut myös tekevät yhteistyötä.
HINNAT JA MAKSUEHDOT 5.1. Palvelun hinta sovitaan kirjallisesti. Ellei palvelun hintaa ole sovittu kirjallisesti, noudatetaan toimittajan kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaista hintaa.
Omistus- ja hallintaoikeus Omistusoikeus kiinteistöön siirtyy ostajille, kun kaupunginhallituksen kiinteis- tön myyntiä koskeva päätös on saanut lainvoiman ja kauppahinta on mak- settu. Hallintaoikeus siirtyy ostajille kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien.
Maksuehdot 10.1 Palveluntuottaja laskuttaa tilaajaa verkkolaskulla.
Säännöllinen työaika 1. Säännöllinen vuorokautinen työaika on enintään 7 t 36 minuuttia.
Laskutus ja maksujen suoritus 8.1. Verkonhaltija laskuttaa käyttäjää verkkopalvelun käytöstä verkkosopimuksen ja kulloinkin voimassa olevien hinnastojen mukaisesti. Hinnastojen ja muiden sopimusehtojen muutoksia on käsitelty luvussa 15.
Sopimuksen ulottuvuus Tämä sopimus koskee niitä konttoritoimihenkilöitä, jotka ovat vakuutusalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sovellutuspiirissä.
Vuosilomapalkka Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä palkoista. Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmääräyty- misvuotena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa lisien keskimääräisen osuuden. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan aiemman vuosilomalain käytännön mukaisesti käyttäen jakajana 25:ttä ja ker- tojana lomapäivien lukumäärää, ellei paikallisesti sovita osakuukauden pal- kanlaskusäännön käyttämisestä. Käytettäessä jakajaa 25 tehdään kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mukaiseksi seuraavan palkanmaksun yhteydessä aiemman vuosilomalain mukaisesti, milloin yhteenlasketut loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsinaista kuukausipalkkaa. Vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuosilomalain laskentasääntöjä. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräytyy prosenttiperusteisena ja hän ansaitsee lomaa TES:n 18 §:n 2 c – e kohtien perusteella yli lakimääräisen (2 tai 2,5 arkipäivää/kk) tason, korotetaan lain mukaista 9 % tai 11,5 % lomapalkkaa tai lomakorvausta 0,38 % kutakin lain tason ylittävää lomapäivää kohden.
Ammattiyhdistyskoulutus Tämän sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamusmies- koulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus. Luottamusmieskoulutus lisää luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtä- vien hoidossa ja siten edistää luottamusmiestoiminnan tavoitteita. Työsuojelukoulutus parantaa työsuojelun valvontalain (44/2006) ja sen nojalla tehtyjen sopimusten edellyttämää yhteistoimintaa ja siten edistää työsuojelutoi- minnalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Yhteistoimintakoulutus parantaa yliopiston johdon ja henkilöstön välisen yhteis- toiminnan edellytyksiä ja siten edistää sisäistä yhteistoimintaa.
Sopimuksen tausta ja tarkoitus Helsingin Jätkäsaaren uuden asuin- ja toimitila-alueen (jäljempänä: ”Jätkäsaari”) jätteen kerääminen on tarkoitus järjestää keskitettynä jätteen keräämisenä siten, että alueelle rakennetaan pääosin katualueille sijoitettava maanalainen jätteen putkikeräysjärjestelm ä, jossa jätteet siirretään alipaineisella imulla alueella sijaitsevien kiinteistöjen jätepisteistä jäteasemalle (jäljempänä: ”Putkikeräysjärjestelm ä”). Helsingin kaupungin käyttämien varaus- ja tontinluovutusehtojen mukaisesti Jätkäsaaren kiinteistöt ovat pääsääntöisesti velvollisia järjestämään jätteenkerääm isensä Putkikeräysjärjestelmällä. Jäteyhtiö on perustettu Jätkäsaaren alueen Putkikeräysjärjestelmän runkoputkisto n, kiinteistöliittymien ja jäteterminaalin, tilaamista, rakennuttamista, omistamista sekä koko Putkikeräysjärjestelm än myöhempää operointia, ylläpitoa, huoltoa ja peruskorjauksia varten. Jäteyhtiön tarkoituksena on ottaa kokonaisvastuu Putki- keräysjärjestelmän runkoputkiston, kiinteistöliittymien ja jäteterminaalin rakennut - tamisesta ja Putkikeräysjärjestelm än rahoituksen sekä sen myöhemmän operoinnin järjestämisestä sekä mahdollisesta lisärakentamisesta ja laajentamisesta. Jäteyhtiöllä on oikeus Hankintasopimuksesta ilmenevin periaattein laajentaa mainittua järjestelmää alkuperäisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Putkikeräysjärjestelmän toteuttaminen rahoitetaan siten, että kukin järjestelmään osalliseksi tuleva kiinteistö/kiinteistönomistaja tai vuokralainen tulee myös Jäteyhtiön osakkaaksi. Näin jokainen järjestelmään osalliseksi tuleva kiinteistö/kiinteistönomistaja tai vuokralainen on velvollinen merkitsemään Jäteyhtiön osakkeita tässä sopimuksessa todettujen periaatteiden mukaisesti. Tällä sopimuksella -sovitaan Osapuolten kesken niistä ehdoista, joilla Merkitsijä sitoutuu merkitsemään Jäteyhtiön B-osakkeita ja joilla Merkitsijä tulee näin Jäteyhtiön osakkeenomistajaksi. -sovitaan Osapuolten kesken niistä periaatteista, joiden mukaan Jäteyhtiö sitoutuu toteuttamaan Putkikeräysjärjestelm än ja osana sitä Merkitsijän tai Merkitsijää palvelevan kiinteistöliittymän sekä vastaamaan Putkikeräysjärjestelm än operoinnis ta, ylläpidosta ja korjauksista Putkikeräysjärjestelm än käyttöönoton jälkeen. -Merkitsijä sitoutuu niihin toimintatapoihin ja periaatteisiin, joilla muut Putkike - räysjärjestelmään liittyvät kiinteistöt/kiinteistönomistajat tai vuokralaiset tulevat myös Jäteyhtiön B-osakkeiden omistajiksi. Lisäksi tällä sopimuksella sovitaan Jäteyhtiön hallinnon järjestämisestä sekä Jä- teyhtiön toiminnan periaatteista.
