Todistajan esteellisyydestä Mallilausekkeet

Todistajan esteellisyydestä. Vielä pätevyysvaatimuksena avioliittolain 66 §:ssä mainitaan kaksi esteetöntä todistajaa. Todistajia on siis ensinnäkin oltava kaksi. Yhden todistajan todistama avioehtosopimus on näin ollen pätemätön. Myös jos toinen tai molemmat todistajat ovat esteellisiä, on avioehto pätemätön. Tarkemmat säännökset todistajien esteellisyydestä löytyy oikeustoimen ja toi- mituksen todistajan esteellisyydestä annetusta laista.91 Sen mukaan todistajan esteettömyys tarkoittaa muun muassa sitä, ettei todistaja saa olla suoraan etenevässä tai takenevassa pol- vessa oleva sukulainen asianosaiseen nähden tai olla ollut naimisissa tällaisen kanssa. Es- teellisyys koskee myös henkilöä, joka on sopimusosapuolen ottolapsi tai -vanhempi. Myöskään sisarukset eivät voi toimia todistajina avioehtosopimuksessa. Xxxxxxxxxxxxxx puolisot eivät myöskään voi toimia todistajina toistensa allekirjoituksille. Lisäksi todista- jalta vaaditaan vähintään 15 vuoden ikää. Todistajiksi tulee siis pyytää aidosti ulkopuoliset henkilöt, joilla ei ole suhdetta oikeustoimeen tai sen tekijöiden läheisiin. Kirjalliseen muotoon sisältyy sopimusosapuolten allekirjoitukset. Omakätisellä, vapaaeh- toisella allekirjoituksella vahvistetaan sopimusosapuolten sitoutuminen siihen. Allekirjoit- taminen on yleinen sopimukseen sitoutumisen merkki, jonka kaikki tuntevat. Allekirjoituk- sen merkitsemistä tulisi aina edeltää vakaa harkinta ja tahto sitoutua kyseiseen sopimuk- seen. Allekirjoitusten todistaminen vahvistaa niiden oikeaperäisyyden. Todistaminen niin testamentissa kuin avioehtosopimuksessakin takaa sen, että jälkikäteen syntyvissä epäsel- vyystapauksissa todistajien avulla voitaisi saada selvyys kiistaan sopimuksen aitoudesta. Vaikka todistajien ei tarvitse tietää kyseisen asiakirjan olevan avioehtosopimus, on heidän todistuksellaan kuitenkin todistusvoimaa varmistettaessa osapuolten vapaaehtoinen sitou- tuminen sopimukseen. Todistajien esteellisyysvaatimus on luonnollinen työkalu, jolla pyri- tään varmistumaan vielä siitä, että todistajat ovat mahdollisimman luotettavia, kun heille tai heidän läheisilleen ei ole sopimuksen perusteella tulossa mitään etua.

Related to Todistajan esteellisyydestä

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Liittyminen erityisehdoin Xxxxxx päättää tapauskohtaisesti tilapäisen liittyjän liittymisehdoista tai sellaisten tehtaan, laitoksen, yrityksen, liikkeen tai muun vesihuoltolain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun liittyjän liittymisehdoista, joka vedenkulutuksensa tai viemäreihin johtamansa viemäriveden laadun tai määrän vuoksi saattaisi vaikeuttaa vesihuoltolaitoksen toimintaa. Ellei toisin sovita tai olosuhteista muuta johdu, noudatetaan em. liittyjien ja laitoksen kesken soveltuvin osin näitä yleisiä toimitusehtoja. Laitos voi määritellä sopimusehdot tarpeellisilta osiltaan näistä yleisistä toimitusehdoista poikkeavina tai niitä täydentävinä.

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.

  • Vakuutuksenottajan velvollisuudet Vakuutuksenottaja on velvollinen • omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn, • esittämään vakuutusyhtiölle hallussaan olevat tiedot, asiakirjat sekä muun aineiston, joilla on merkitystä vahingon selvittelyssä, • hankkimaan tai valmistamaan tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin vakuutuksenottajan saatavilla sekä • varaamaan vakuutusyhtiölle mahdollisuuden myötävai- kuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen.

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannuksista sopijapuolet ovat vastuussa sopimuksen 9 §:ssä määrättyjen perusteiden mukaisesti.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • Salassapitovelvollisuus Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.

  • Liittämiskohdan yksilöiminen Liittämiskohta yksilöidään sopimuksessa sanallisesti tai laitos merkitsee sen raken- nuslupa-asiakirjoihin ja sopimuksen liitteenä olevaan karttaan. Jos merkinnät poik- keavat toisistaan, sovelletaan sopimuksessa olevaa merkintää.

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.