Toimintaympäristön muutos- tekijät (kh). Turun työttömyysaste oli helmikuussa 2019 11,3 %. Työttömyysaste on selvästi laskenut vuodesta 2016 ja suunta näyttää edelleen hyvältä. Koko maan työttömyysaste on vastaavana ajankohtana 9,4 %. Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Tu- run työttömyysaste on viidenneksi matalin. Pitkä- aikaistyöttömien määrä on myös selvästi laskenut. Nuorisotyöttömien määrän lasku on sen sijaan pysähtynyt. Ulkomaalaisväestön työttömyysaste oli Turussa kolmanneksi korkein (24,9 %) kymme- nen suurimman kaupungin vertailussa. Kymmenen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli helmikuussa toiseksi matalin (9,0 %). Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita li- säävät mm. väestön ikääntyminen sekä maahan- muutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60 % kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymisestä ja elinajanodotteen kasvamisesta johtuen palvelujen tarve kasvaa. Väestön ikään- tymisen merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden kysynnän kannalta kuvaa esimer- kiksi se, että yli 75-vuotiaista alle 10 % on ilman yhtäkään pitkäaikaissairautta ja 85 vuotta täyttä- neistä yli 50 % on vanhuspalveluiden piirissä. Li- säksi on huomattava, että eläkkeelle siirtymisen yhteydessä ihmiset siirtyvät työterveyden palvelu- jen piiristä julkisen palvelutuotannon piiriin. Turun väestönkehityksen merkittävin muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäi- sen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidin- kielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2018 lopun 11,4 %:iin (21 894 henkilöä). Muunkieliset keskit- tyvät Turussa voimakkaasti muutamille alueille, joista Varissuo erottuu vahvimpana keskittymänä. Itä-Turun (Lauste, Halinen) lisäksi muunkielisiä on merkittävä osa asukkaista Pansio-Pernossa, Ru- nosmäessä ja Ylioppilaskylässä. Ulkomaalaistoimis- ton asiakasmäärä on kasvanut, mutta ei odotetus- sa määrin. Vuoden 2015 suuren turvapaikanhakija- joukon päätökset lienevät pääosin tehty, vaikkakin muutoksenhaut pitkittävät prosesseja. Turkuun- kin on jäänyt jonkin verran kielteisen turvapaik- kapäätöksen saaneita henkilöitä ns. paperittomia. Paperittomien palvelujen tarve on ollut toistaisek- si vähäistä. Turussa on raskaana olevilla ja alle 18- vuotiailla paperittomilla oikeus myös kiireettömiin julkisiin terveyspalveluihin valtuuston vuonna 2016 tekemän päätöksen mukaisesti. Hätämajoitus on järjestetty yhteistyössä Varsinais-...
Toimintaympäristön muutos- tekijät (kh). Perusopetusta rahoitetaan kaupungin omin varoin ja valtionosuuksilla. Peruspalvelujen valtionosuuk- sien leikkaaminen, erillisavustusten väheneminen ja toisen asteen yksikköhintojen aleneminen ovat heikentäneet Turun kaupungin taloudellista tilan- netta. Valtionosuudet ovat kuitenkin kääntymässä nousuun vuoden 2020 aikana. Talouden tasapaino- tus edellyttää myös sivistystoimialalla toimintojen sopeuttamista. Taloudellisten resurssien riittävyy- den ja kohdentamisen lisäksi haasteina sivistys- toimialan palveluja järjestettäessä ovat kaupun- ginosien eriarvoistuminen ja väestörakenteen muutos. Kaupungin asukasluku on kasvanut noin 1500 asuk- kaalla vuodessa. Tämä lisää myös sivistystoimialan palveluiden kysyntää. Työllisyyden parantuminen lisää varhaiskasvatuksen kysyntää osallistumisas- tetta nostamalla, mutta toisaalta ikäluokkien pie- nentyminen alentaa sitä. Tästä johtuen kokonai- suutena varhaiskasvatuksen kysyntä kasvaa hyvin hitaasti tai ei lainkaan vuonna 2020, mutta lasten siirtymistä kustannuksiltaan kalliimpaan päiväko- tihoitoon tapahtuu samaan aikaan. Erityisesti tä- mä koskee vuorohoitoa. Oppilaitoksia ja päiväkoteja peruskorjataan laa- jasti. Peruskorjauksilla ja niiden mahdollisilla väistöratkaisuilla on merkittävä kustannuksia nos- tava vaikutus toimialalle. Merkittävä peruskor- jauskohde on tarkastelujaksolla Puolalan koulu, jonka peruskorjaus valmistuu kesällä 2020. Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat lain- säädäntö ja valtakunnallinen ohjeistus sekä kun- tien omat ohjausasiakirjat. Kaupunginhallitus päätti 18.4.2016 § 154, ettei subjektiivista oikeut- ta rajata tai ryhmäkokoja kasvateta. Lainsäädän- tö, kaupungin omat tavoitteet ja palvelujen ky- synnän muutokset antavat reunaehdot varhaiskas- vatuksen palvelujen järjestämiselle ja kehittämi- selle. Turku jatkaa kokeilua 5–vuotiaiden lasten osittain maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Kokeilu on alkanut elokuussa 2018. Perusopetuksessa oppilasmäärät kasvavat edel- leen. Oppilasmäärän kasvun arvioidaan käytettä- vissä olevan tiedon mukaan olevan noin 200. Heti 2020-luvun alussa opiskelijamäärä kasvaa myös nuorisoasteen koulutuksessa. Ammatillisen koulu- tuksen kysyntään vaikuttaa lisäksi voimakkaasti käynnissä oleva rakennemuutos. Positiivisen rakennemuutoksen seurauksena osaa- van työvoiman kysyntä on kasvanut merkittävästi Varsinais-Suomessa. Sivistystoimiala ja erityisesti ammatillinen koulutus vastaa tähän kysyntätar- peeseen tekemällä tiivistä koulutus- ja oppimis- ympäristöyht...