TULLIN VALVONTATOIMENPITEIDEN KANSAINVÄLINEN TUNNUSTAMINEN. Neljäs niistä peruselementeistä, joiden varassa TIR-järjestelmä lepää, on periaate, jonka mukaan lähtömaassa sovelletut tullin valvontatoimenpiteet tulee hyväksyä myös kauttakuljetus- ja määrämaissa. Tästä periaatteesta seuraa se, että TIR-menettelyn alaisina ja sinetöidyssä maantiekulkuneuvossa tai konteissa kulkevia tavaroita ei pääsääntöisesti tarkasteta reitin varrella olevissa tullitoimipaikoissa, mikä on merkittävin TIR-järjestelmän kuljetusliikkeille suomista eduista. Tämä ei poista tulliviranomaisten oikeutta tehdä pistotarkastuksia silloin, kun he epäilevät sääntöjenvastaisuuksia, mutta on yleisesti hyväksyttyä ja yleissopimuksessa jopa niin määrätty, että tällaisten tarkastusten tulee olla poikkeuksellisia. Tämä kuljetusliikkeille varsin houkutteleva menettely merkitsee todellisuudessa sitä, että lähtötullitoimipaikan toimeenpanema tarkastus hyväksytään kaikissa tullitoimipaikoissa TIR-kuljetuksen aikana. Tästä seuraa, että lähtötullitoimipaikka on ratkaisevassa asemassa edistettäessä ja vahvistettaessa luottamusta TIR-järjestelmää kohtaan kaikissa kuljetusreitin varrella sijaitsevissa tulliviranomaisissa. Lähtötoimipaikan tullitarkastuksen tulee näin ollen olla tiukka ja perusteellinen, sillä siitä riippuu koko TIR-menettelyn toiminta. Lähtötoimipaikan tulee myös ennen sinettien kiinnittämistä tarkastaa maantiekulkuneuvon lastitilan tai kontin kunto, tai suojapeitteellisten lastitilojen tai konttien ollessa kyseessä, peitteiden ja niiden kiinnitysten kunto, sikäli kuin näitä varusteita ei mainita hyväksymistodistuksessa.
