Periaatteet. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyvät projektin kestoaikana syntyneet, rahoituksen saajan kirjanpidossa olevat, nettomääräiset ja arvonlisäverottomat projektista aiheutuneet menot. Kustannukset voidaan hyväksyä arvonlisäveroineen, jos rahoituksen saaja ei ole arvonlisäverovelvollinen tai, jos kustannukset liittyvät sellaiseen toimintaan, joka ei ole arvonlisäverollista, ja maksettava arvonlisävero jää asiakkaan lopulliseksi kustannukseksi. Poikkeussääntöä ei sovelleta valtion budjettitalouden laitoksiin. Näiden virastojen ja laitosten tulee kirjata projektin välittömiin kustannuksiin liittyvät Tekesin rahoitusosuutta vastaavat arvonlisävero-osuudet Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29. Rahoituspäätöksen liitteenä olevan kustannusarvion kustannuslajikohtaiset summat määrittävät yksittäisten kustannuslajien hyväksyttävän enimmäismäärän. Enimmäismäärän ylittäminen edel- lyttää Tekesin erillistä päätöstä. Tekes voi jättää hyväksymättä esitettyjä kustannuksia, jos niiden liittyminen projektiin ei ole selkeästi osoitettavissa tai ne ovat liian suuria projektin tuloksiin nähden. Projektille kohdistettava meno, joka perustuu ennen projektijakson alkua tehtyyn tilaukseen, voi- daan hyväksyä vain, jos tilaukseen liittyy projektin käynnistymiseen kytketty purkamismahdolli- suus. Menojen tulee olla maksettuja siinä vaiheessa kun ne tilitetään Tekesille. Kustannusten tulee perustua niitä vastaavien menojen maksutapahtumakirjauksiin. Tämä ei koske projektille laskennallisesti kohdistettavia menoja. Rahoituksen saajan tulee pyydettäessä toimittaa projektin kustannusten valvomisen edellyttämät tiedot, esimerkiksi tositekopiot, laskuerittely ja ostettujen palvelujen valintaperusteet. Tekes voi harkintansa mukaan hyväksyä joidenkin kustannuslajien kohdalla tilitysmenettelyn, joka perustuu rahoituksen saajan kustannuslaskentajärjestelmien antamiin, kirjanpidon menokirjauk- sista johdettuihin yksikkökustannushintoihin. Menettelystä on sovittava projektikohtaisesti. Tarvittaessa Tekesillä tai sen valtuuttamalla on oikeus tarkastaa muiden kuin valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten laskentajärjestelmän luotettavuus tai Tekes voi edellyttää lausuntoa laskentajärjestelmien luotettavuudesta rahoituksen saajan ulkopuoliselta auktorisoidulla tilintarkastajalta (KHT, HTM, JHTT).
Periaatteet. SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta, eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.
Periaatteet. 1. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määriteltyjen demokratian periaatteiden ja perusluonteisten ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan lähtökohta ja olennainen osa tätä sopimusta.
2. Osapuolet vahvistavat sitoutuneensa edistämään kestävää kehitystä ja Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteita.
3. Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa hyvän hallintotavan periaatteisiin ja korruption torjuntaan.
Periaatteet. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”. Ilmaisu ”säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia” kattaa myös säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa”1.
Periaatteet. 1. Tullihallintojen välillä tehdään rajojen yli ulottuvaa yhteistyötä tämän luvun mukaisesti. Tullihallinnot anta- vat toisilleen tarvittavaa henkilöstö- ja organisatorista apua. Yhteistyöpyynnöt on pääsääntöisesti esitettävä 9 artiklan mukaisten avunantopyyntöjen muodossa. Tässä luvussa tarkoitetuissa nimenomaisissa tapauksissa pyyn- nön esittäneen viranomaisen edustajat voivat pyynnön vastaanottaneen viranomaisen suostumuksella ryhtyä toi- miin kyseisen jäsenvaltion alueella. Koordinoinnin keskusyksiköt huolehtivat rajojen yli ulot- tuvien toimien koordinoinnista ja suunnittelusta 5 artik- lan mukaisesti.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua rajojen yli ulottuvaa yhteistyötä voidaan tehdä rikkomusten estämiseksi ja tutkimiseksi tai niitä koskeviin syytetoimiin ryhtymiseksi seuraavissa tapauksissa:
a) laiton huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden, aseiden, ammuksien, räjähteiden, kulttuuriesineiden, vaarallisten ja myrkyllisten jätteiden, ydinaineiden tai sellaisten aineiden tai laitteiden kauppa jotka on tar- koitettu ydinaseiden, biologisten ja/tai kemiallisten aseiden valmistamiseen (kielletyt tavarat),
b) huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitto- man kaupan estämisestä tehdyn Yhdistyneiden Kansa- kuntien yleissopimuksen taulukoissa I ja II olevien, huumausaineiden laittomaan valmistamiseen tarkoi- tettujen aineiden (lähtöaineiden) kauppa,
c) rajojen yli tapahtuva verollisten tavaroiden laiton kauppa, jolla pyritään kiertämään veroja tai perus- teettomasti saamaan tavaroiden tuontiin tai vientiin liittyviä maksuja julkisista varoista, kun kaupan laa- 23.1.98 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 24/7 juus ja siihen liittyvä riski verojen ja tukien kannalta merkitsee huomattavaa Euroopan yhteisöjen tai jäsen- valtioiden talousarvioon kohdistuvaa taloudellista rasitusta,
d) muu yhteisön tai kansallisissa tullilainsäädännöissä kiellettyjen tavaroiden kauppa.
3. Xxxxxxx vastaanottanut viranomainen ei ole velvolli- nen käyttämään jotain tiettyä, tässä luvussa mainittua yhteistyömuotoa, jos aiottu tutkinta on vastoin pyynnön vastaanottavan viranomaisen kansallista lainsäädäntöä tai siitä ei säädetä kyseisen jäsenvaltion kansallisessa lainsää- dännössä. Tällöin pyynnön esittänyt viranomainen voi käänteisessä tapauksessa samasta syystä kieltäytyä vastaa- vantyyppisestä rajojen yli ulottuvasta yhteistyöstä, jota pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion viranomainen pyy- tää.
4. Jos jäsenvaltioiden kansallinen lainsäädäntö niin edel- lyttää, kyseiset ...
Periaatteet. 1. Tässä pöytäkirjassa tarkoitetaan ilmaisulla: – 'perustuslaki' sopimusta Euroopan perustuslaista; – 'Euratomin perustamissopimus' Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta sellaisena kuin se on täydennettynä tai muutettuna ennen liittymistä voimaan tulleilla sopimuksilla tai muilla asiakirjoilla; – 'nykyiset jäsenvaltiot' Belgian kuningaskuntaa, Tšekin tasavaltaa, Tanskan kuningaskuntaa, Saksan liittotasavaltaa, Viron tasavaltaa, Helleenien tasavaltaa, Espanjan kuningaskuntaa, Ranskan tasavaltaa, Irlantia, Italian tasavaltaa, Kyproksen tasavaltaa, Latvian tasavaltaa, Liettuan tasavaltaa, Luxemburgin suurherttuakuntaa, Unkarin tasavaltaa, Maltan tasavaltaa, Alankomaiden kuningaskuntaa, Itävallan tasavaltaa, Puolan tasavaltaa, Portugalin tasavaltaa, Slovenian tasavaltaa, Slovakian tasavaltaa, Suomen tasavaltaa, Ruotsin kuningaskuntaa sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa; – 'uudet jäsenvaltiot' Bulgarian tasavaltaa ja Romaniaa; – 'toimielimet' perustuslailla perustettuja toimielimiä.
2. Tässä pöytäkirjassa olevia viittauksia perustuslakiin ja unioniin pidetään soveltuvin osin viittauksina vastaavasti Euratomin perustamissopimukseen ja Euratomin perustamissopimuksella perustettuun yhteisöön.
Periaatteet. Tässä asiakirjassa tarkoitetaan ilmaisulla: – 'alkuperäiset sopimukset':
Periaatteet. Korvataan II osasto ja 8 artikla uudella otsikolla ja uusilla artikloilla seuraavasti:
Periaatteet. Kaikkien kustannusten on oltava projektin toteuttamisen kannalta välttämättömiä ja kohtuullisia. Kustannukset hyväksytään enintään siltä osin kuin ne noudattavat laajuudeltaan ja suuruudeltaan organisaation tavanomaista tasoa. Tekesillä on oikeus olla hyväksymättä tilityksessä esitettyjä kustannuksia, jos kustannusten liittyminen projektiin ei ole selkeästi osoitettavissa tai ne eivät ole kohtuullisia. Projektiin voi sisällyttää ainoastaan rahoituksen saajan kirjanpitoon kuuluvia kustannuksia. Kustannus ei ole hyväksyttävä siltä osin kuin rahoituksen saaja on saanut tai on oikeutettu saamaan siihen korvausta muualta. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat projektista aiheutuneet nettomääräiset välittömät kustannukset sekä projektille kohdistettu osuus välillisistä kustannuksista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Välittömät kustannukset hyväksytään, kun ne ovat aiheutuneet projektin kestoajalla (suorite- peruste). Kustannusten tulee olla maksettuja ennen kuin ne voidaan tilittää Tekesille. Projektin lopputilityksen yhteydessä annettavasta tarkastusraportista aiheutuneet kustannukset ovat kuitenkin hyväksyttäviä kustannuksia, vaikka ne syntyisivät projektin hyväksytyn kestoajan jälkeen. Projektin kustannusten jaottelussa välittömiin ja välillisiin kustannuksiin noudatetaan rahoituksen saajan yleisesti käytössä olevia kohdistamisperiaatteita.
Periaatteet. Osapuolet tunnustavat vapaan ja vääristymättömän kilpailun merkityksen kauppasuhteissaan. Osapuolet tunnustavat, että kilpailunvastaiset yritysten toimintatavat ja valtiolliset toimet, mu- kaan lukien tuet, voivat vääristää markkinoiden asianmukaista toimintaa ja vaarantaa kaupan vapauttamisesta saatavat edut.