Tutkimusote ja aineiston keruumenetelmät Mallilausekkeet

Tutkimusote ja aineiston keruumenetelmät. Tässä työssä käytetään kvalitatiivista tutkimusta eli laadullista tutkimusta tuloksen saamiseen. Yksinkertaistettuna tutkimus etsii vastauksia kysymyksiin ’’miksi’’ ja ’’miten’’. Kyseinen tutkimusmenetelmä valittiin tutkimukseen työn luonteen perus- teella. Laadullisen tutkimuksen ideana on kuvailla tutkittavaa ilmiötä, saada asia ym- märrettäväksi sekä löytää ilmiöön sisältyviä merkityksiä (Pitkäranta 2014, 106). Tässä tutkimuksessa halutaan tutkia ilmiötä, joka on Kanadan ja EU:n välisen vapaakauppa- sopimus sekä perehtyä tarkemmin sen tarjoamiin mahdollisuuksiin suomalaisille kos- metiikkayrityksille. Yleisimmät aineistonkeruumenetelmät laadulliselle tutkimukselle ovat esimerkiksi haastattelu sekä erilaisiin dokumentteihin perustuva tieto (Pitkäranta 2014, 90). Ky- seisien menetelmien käyttö on keskeisessä osassa myös tämän tutkimuksen tekemi- sessä ja niitä on tutkimuksessa käytetty osittain yhdisteltynä toisiinsa. Tulosten saami- seen ei tässä tutkimuksessa tarvita numeraalisia vastauksia, mikä rajaa pois määrälli- sen tutkimuksen vaihtoehdon. Sen sijaan selvinneet tulokset ilmaistaan tutkimuksessa kirjoitetussa muodossa haastattelusta saatavien vastausten sekä sekundäärisen tiedon pohjalta. Euroopan Union on virallisilla nettisivuillaan julkaissut artikkelin nimellä ’’CETA – Summary of the final negotiating results’’, joka käsittelee EU:n ja Kanadan vapaa- kauppasopimuksen sisällön läpikotaisin. Tämä artikkeli on englanninkielinen tiivis- telmä sopimuksesta, joka on alkuperäiseltä pituudeltaan yli 1500 sivua. Tiivistelmä on toiminut erittäin olennaisena osana sekundäärisen aineiston keräämisen kannalta ja on yksi tärkeimmistä tutkimuksessa käytetyistä dokumenteista. Tiivistelmän lisäksi olen- naisena osana aineiston keruuta ovat toimineet erilaiset lehtiartikkelit, Kanadan halli- tuksen, Euroopan komission sekä Euroopan unionin viralliset nettisivut sekä aiheeseen liittyvät videot ja haastattelut eri suoratoistopalveluista. Sopimuksen nuoren iän vuoksi kaikki tutkimuksessa käytetty tieto on peräisin internetistä löytyvistä lähteistä, sillä CETA:an liittyvää kirjallisuutta ei ollut Suomessa saatavilla tutkimuksen teon het- kellä. Aineiston keräämisen käytettiin lisäksi teemahaastattelua. Haastattelun valintaan tut- kimusmenetelmänä päädyttiin, koska tahdottiin saada selville ihmisen ajattelua, hen- kilökohtaisia kokemuksia sekä mielenkiintoa tutkittavaa ilmiötä kohtaan. Haastattelun voisi sanoa olevan puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelu ol...

Related to Tutkimusote ja aineiston keruumenetelmät

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Ennakkoilmoitus työtaisteluista Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

  • Soveltamisala ja määritelmät 1.1. Näitä suurjännitteisen jakeluverkon verkkopalveluehtoja (SJVPE) sovelletaan suurjännitteiseen jakeluverkkoon liitetylle verkonhaltijalle, sähkönkäyttäjälle tai sähköntuottajalle (asiakas) tapahtuvassa sähköverkkopalvelussa ja ne ovat osa tätä palvelua koskevaa, suurjännitteisen jakeluverkonhaltijan ja asiakkaan välistä sähköverkkosopimusta (verkkosopimusta).

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Lomautusilmoitus Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto. Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Sovellettava laki ja riidanratkaisu (a) Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

  • Koulutustyöryhmä Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten ovat allekirjoittajajärjestöjen väliset koulutustyöryhmät. Työryhmät koostuvat samaan keskusjärjestöön kuuluvien työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestön edustajista, joita kukin osapuoli nimeää enintään kaksi. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit mah- dollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin al- kua.