Työn kausiluonteisuus. Määräaikaisten työsopimusten käyttö on mahdollista kausiluonteisissa töissä. Työ on kausiluonteista, jos sitä tehdään ainoastaan tiettynä aikana vuodesta tai jos tilapäistä työvoimaa tarvitaan huomattavasti enemmän jonakin ajanjaksona. Esimerkkeinä tällaisista ovat joulumyynti, alennusmyyntikaudet, huvipuistokaudet sekä laskettelukausi. Työtä ei voida pitää kausiluonteisena, jos työtä teetetään jatkuvasti vuosittain esimerkiksi yhdeksästä kymmeneen kuukautta. Määräaikaista työsopimusta solmittaessa olisi otettava huomioon, onko työnantajalla mahdollisuus muun muassa töiden uudelleenjärjestelyjen avulla tarjota työntekijälle jotakin muuta työtä jäljelle jäävälle lyhyeksi ajaksi tai sopia työnteon ja palkanmaksun lyhytaikaisesta keskeyttämisestä.
Työn kausiluonteisuus. Työn kausiluonteisuus saattaa muodostaa perustellun syyn määräaikaisen työsopimuk- sen tekemiseen. Työtä voidaan tehdä vain tiettynä aikana vuodesta tai sen määrä voi lisääntyä olennaisesti tiedossa olevina jaksoina.13 Esimerkkinä kausiluontoisuudesta tai oikeastaan sen puuttumisesta mainitaan yleensä ko. tarkasteluajanjaksoa edeltävältä ajalta oleva ennakkopäätös KKO 1989:100. Sen sijaan esimerkiksi työtuomioistuimen ratkaisussa TT 1995-52 on hyväksytty määräai- kaisen työsopimuksen tekeminen tarjoilijan kanssa, kun matkailukohteessa sijainnut hotelli-ravintola oli toiminut vain kausiluontoisesti. Oikeuskäytännön mukaan työn kausiluontoisuus on voitu ottaa hyväksyttävästi huo- mioon myös toistaiseksi voimassa olevassa työsopimuksessa. Ratkaisussa TT 2003-52 on hyväksytty kunnan koulunkäyntiavustajan kanssa tehdyt työsopimukset, joissa oli sovittu työteon keskeyttämisestä vuosittain koulujen kesälomien ajaksi. Työtuomio- istuin piti työsopimuksia osa-aikatyötä koskevina sopimuksina, joilla oli sovittu vuo- den pituisen jakson työajasta siten, että se oli lyhyempi kuin vastaavan kokoaikaisen työntekijän työaika. Kunnalla ei siten ollut velvollisuutta noudattaa työnteon ja palkan- maksun keskeyttämisen yhteydessä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen lomautusmenettelyä koskevia määräyksiä.14 Työn kausiluontoisuudesta määräaikaisen työsopimuksen tekemisen perusteena ei näyttäisi olevan kovinkaan runsaasti tuoretta oikeuskäytäntöä. Ehkä tämä on osoitus enemmänkin ko. perusteen merkityksen vähenemisestä kuin tapausten riidattomuudesta.
Työn kausiluonteisuus. Yleisesti katsoen työn kausiluonteisuuden voidaan nähdä olevan perusteltu syy tehdä määräaikainen työsopimus. Kausiluonteisuuteen tavallisena syynä on työn sidonnaisuus vuodenaikoihin tai tiettyjen tiedettyjen ajanjaksojen ruuhkahuiput. Joillakin aloilla ti- lauskannan muutokset saattavat olla niin huomattavia ja etukäteen tiedossa, että mää- rätyn tilauksen kestoajaksi voidaan palkata lisätyövoimaa määräaikaisesti61. Tällaisia kausiluonteisia töitä on tavallisesti tarjolla esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa, matkai- lualalla, ravintola-alalla sekä jäätelö- ja virvoitusjuomateollisuudessa. Kausiluonteisuus käsittää myös erilaiset yritysten alennus- tai loppumyynnit.62 Tiitisen ja Xxxxxxxx mukaan työsopimuksessa mainittujen eri töiden kausiluonteisuus ei ole kuitenkaan peruste tehdä peräkkäisiä tai lähes peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia63. Kausiluonteisuuden edellytyksenä on se, että tilapäistyövoiman tarve on lyhytaikaista. Sen sijaan, jos työn teetetään esimerkiksi toistuvasti vuosittain 9–10 kuukauden 58 HE 157/2000 vp, s. 60–61.