Työn rakenne Mallilausekkeet

Työn rakenne. Työni rakenne koostuu kahdeksasta pääluvusta. Pyrin tutkimukseni tekstissä etenemään aiheeni kannalta loogisessa ja lukemista helpottavassa järjestyksessä. Ensimmäisessä ja toisessa luvussa ovat johdanto ja tutkimusongelmaan ja menetelmään liittyvät asiat. Kolmannessa luvussa käsittelen Istanbulin sopimusta ja Euroopan neuvostoa. Neljännestä pääluvusta löytyy rikosoikeudellinen laillisuusperiaate ja sen suhde sopimukseen. Viidennessä pääluvussa tarkastelen rikoslain tuntemia perusteita ja rangaistuksen mittaamiseen liittyviä seikkoja. Kuudes pääluku on varattu sopimukseen liittyville oikeustapauksille. Sen jälkeen käsittelen sopimuksen soveltamiseen liittyviä havaitsemiani ongelmia pääluvussa seitsemän. Kahdeksas eli viimeinen pääluku on varattu aiheesta tekemiini johtopäätöksiin ja yleiseen loppupohdintaan.
Työn rakenne. Opinnäytetyö koostuu viidestä pääluvusta, jotka ovat johdanto, teoriaosuus (IFRS-tilinpää- tösstandardit ja vuokrasopimusstandardit), toiminnallinen osuus (järjestelmäratkaisujen vertailu) ja pohdinta. Teoriaosuus (luvut 2 ja 3) pitää sisällään IFRS-tilinpäätösstandardien ja vuokrasopimusstandardien esittelyä. IFRS-tilinpäätösstandardit luvussa käsitellään IFRS-standardien syntyä ja sen taustalla olevaa organisaatiota ja sen rakennetta. Lisäksi luku pitää sisällään suomalaisen FAS-tilinpäätöksen ja kansainvälisen IFRS-tilinpäätöksen keskeisimpiä eroja. Vuokrasopimusstandardeja käsittelevässä luvussa esitellään lyhyesti IAS 17 -vuokrasopimusstandardia ja tämän jälkeen syvennytään IFRS 16 -standardiin ja sen käytännön vaikutuksiin yrityksissä. Luvun lopussa käydään läpi IAS 17 – ja IFRS 16 - standardein merkittävimpiä eroavaisuuksia. Toiminnallinen osuus (luku 4) pitää sisällään järjestelmäratkaisujen vertailua ja esimerk- kiyrityksen tietoja ja tarpeita järjestelmän suhteen. Implementointiin, audit trailiin ja tiedon- siirron luotettavuuteen on myös kiinnitetty huomioita. Luvussa käsitellään lisäksi järjestel- män tarpeellisuutta ja IFRS 16 -projektin eri vaiheita asiakkaan näkökulmasta. Pohdinta osuudessa (luku 5) vedetään yhteen toiminnallisen työn tulokset ja esitetään joh- topäätökset esimerkkiyrityksen kannalta. Tässä luvussa pohditaan myös omaa oppimista sekä opinnäytetyön prosessin etenemistä ja matkan varrella ilmenneitä haasteita. Luvun lopuksi annetaan mahdollisia jatkotutkimusideoita. Opinnäytetyön lähdetietojen käsitte- lyssä käytetään apuna RefWorks-ohjelmaa.

Related to Työn rakenne

  • Riitojen ratkaiseminen 19.1. Kuluttajalla on oikeus saattaa tämän verkkosopimuksen tulkinnasta aiheutuneet erimielisyydet kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi (xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx). Ennen ratkaisupyynnön tekemistä kuluttajariitalautakunnalle, kuluttajan tulee olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan (xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx). 19.2. Verkkosopimuksesta johtuvat erimielisyydet käsitellään käyttäjän sähkönkäyttöpaikan käräjäoikeudessa ensiasteena, jollei toisin ole sovittu. Kuluttajalla on kuitenkin aina oikeus nostaa kanne Suomessa olevan kotipaikkansa käräjäoikeudessa.

  • Sovellettava laki ja riitojen ratkaisu Näihin käyttöehtoihin ja näiden ehtojen tarkoittamaan Palveluun, Palvelukohtaisiin ehtoihin sekä Palvelusta mahdollisesti tehtyyn sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

  • Riitojen ratkaisu Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja sopimusta koskevat riidat ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Sovellettava laki ja riitojen ratkaiseminen Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyy­ det ratkaistaan Suomen lain mukaan. Sopi­ muksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan neuvottelemalla. Mikäli erimielisyyksiä ei saada ratkaistuksi neuvottelemalla, ratkaistaan ne Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Erimielisyyksien ratkaisu Erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvotellen osapuolten välisissä neuvotteluissa. Mikäli neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, ratkaistaan asia Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

  • Erimielisyyksien ratkaiseminen Sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan sopijapuolten välisillä neuvotteluilla. Tarvittaessa neuvottelujen pohjaksi pyydetään Suomen Kuntaliiton lausunto. Jos yhteisymmärrystä ei synny, asia ratkaistaan hallintoriita-asiana hallinto- oikeudessa.

  • Sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaiseminen Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Sopimuksesta johtuvat mahdolliset erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopija- puolten välisin neuvotteluin. Mikäli erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi neuvotteluteitse, asia saatetaan käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Riitaisuuksien ratkaiseminen Jos erimielisyyksiä ei voida ratkaista osapuolten välisellä neuvottelulla, vuokralainen voi saattaa asian kuluttajavalituslautakunnan käsiteltäväksi. Jos erimielisyydet saatetaan tuomioistuimen ratkaistavaksi, kanne on nostettava vuokranantajan kotipaikan käräjäoikeudessa.

  • Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset Asiakas ei saa johtaa laitoksen viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoi- suuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai vi- ranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyö- tykäytölle tai vastaanottovesistölle. Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa ai- heuttavia aineita tai muita vaarallisia jätteitä. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti: • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat ai- heuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ai- netta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua, • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemärilai- toksen rakenteita syövyttäviä aineita, • viemärivettä, jonka pH-luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11, • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpötila ylittää +40 oC, • viemärilaitoksen tai purkuvesistön kannalta muita vahingollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden. Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erilli- sellä sopimuksella.

  • Luottamusmiehelle annettavat tiedot Luottamusmiehellä on oikeus pyynnöstään saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat edustamiansa työntekijöitä koskevat tiedot: 1. Työntekijän suku- ja etunimet. 2. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä. 3. Määräaikaisten työsuhteiden työsuhteen sovittu kestoaika. 4. Tiedot irtisanotuista ja lomautetuista työntekijöistä. 5. Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu. 6. Koko- ja osa-aikatyöntekijäin lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Kohdissa 1–5 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 1, 2, 3 ja 5 mainitut tiedot pyynnöstään uuden työsuhteen alettua tai sovituin määräajoin. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lain mukaan on lakisääteisellä luottamusmiehellä perehtyä hätä- ja ylityöstä ja niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon. Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina. Uuden työntekijän työhön ottamisesta on ilmoitettava luottamusmiehelle. Osana perehdytystä uudelle työntekijälle annetaan työnantajan edustajan, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhteinen opastus yrityksen yhteistoimintajärjestelmistä, paikallisista sopimuksista ja niiden mahdollisuuksista työehtosopimuksessa.