Tavoite ja soveltamisala Mallilausekkeet

Tavoite ja soveltamisala. 1. Osapuolet vahvistavat uudelleen WTO-sopimuksen mukaiset sitoumuksensa ja määräävät tarvittavista järjestelyistä palvelukaupan ja sijoittautumisen vastavuoroisten ehtojen paranta- miseksi. 2. Tämän luvun määräysten ei voida tulkita johtavan minkäänlaisiin julkisia hankintoja koske- viin velvoitteisiin, jollei tämän osaston 8 luvun (Julkiset hankinnat) määräyksistä muuta joh- du. 3. Tämän luvun määräyksiä ei sovelleta osapuolten myöntämiin tukiin. 4. Osapuolet säilyttävät tämän sopimuksen määräysten kanssa yhteensopivalla tavalla oikeu- den säännellä ja ottaa käyttöön uusia säännöksiä perusteltujen harjoitettavaa politiikkaa kos- kevien tavoitteiden saavuttamiseksi. 5. Tätä lukua ei sovelleta Euroopan unionin tai Kazakstanin tasavallan työmarkkinoille pyrki- viä luonnollisia henkilöitä koskeviin toimenpiteisiin eikä kansalaisuutta taikka vakituista asu- mista tai työntekoa koskeviin toimenpiteisiin. 6. Tämän luvun määräykset eivät estä osapuolia käyttämästä toimenpiteitä, joilla säännellään luonnollisten henkilöiden pääsyä niiden alueelle tai heidän väliaikaista oleskeluaan niiden alu- eella, mukaan lukien ne toimenpiteet, joita tarvitaan osapuolten rajojen koskemattomuuden suojelemiseksi ja jotta varmistettaisiin luonnollisten henkilöiden asianmukainen liikkuvuus niiden rajojen yli, sillä edellytyksellä, että tällaisia toimenpiteitä ei sovelleta siten, että ne mi- tätöisivät ne edut, joita jompikumpi osapuoli saa tämän luvun ehtojen mukaisesti, tai heiken- täisivät näitä etuja.1 7. Tätä lukua ei sovelleta osapuolten käyttöön ottamiin tai voimassa pitämiin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat palvelukauppaan ja sijoittautumiseen audiovisuaalialalla.
Tavoite ja soveltamisala. 1. Osapuolet pyrkivät juoksevien maksujen ja pääomanliik- keiden vapauttamiseen välillään kansainvälisten rahoituslaitos- ten yhteydessä tehtyjen sitoumusten mukaisesti ja ottamalla asianmukaisesti huomioon osapuolten valuutan vakauden. 2. Tämän osaston määräyksiä sovelletaan kaikkiin osapuol- ten välisiin juokseviin maksuihin ja pääomanliikkeisiin.
Tavoite ja soveltamisala. IAS 17 -standardi luokittelee leasingsopimukset rahoitusleasingsopimuksiin ja muihin vuokrasopimuksiin niiden syntymisajankohtana. Tämän luokittelun tarkoituksena on taata yritysten tilinpäätösinformaatio ja sen perusteella laskettujen tunnuslukujen vertailukelpoi- suus sekä vuokrasopimuksen johdonmukainen käsittely sekä vuokran antajan, että ottajan tilinpäätöksissä. IAS 17 -standardin lähtökohtana on sisältöpainotteisuus eli rahoitus- leasingsopimusten osalta hyödykkeen käyttäjän tulee raportoida hyödykkeestä taseessa riippumatta juridisen omistusoikeuden siirtymisestä hyödykkeen käyttäjälle. (Haaramo 2012, 231-232.) (Xxxxxxx et al. 2013, 434.) IAS 17 tavoitteena on puuttua vuokrasopi- musjärjestelyihin, joissa omaisuus- tai velkaerät yritetään jättää pois taseesta, joka paran- taisi näin yrityksen tunnuslukuja (esimerkiksi omavaraisuusaste, sijoitetun pääoman tuotto ja gearing). (Xxxxxxx et al. 2013, 434) IAS 17 -standardia voidaan soveltaa vain sopimuksiin, joissa omaisuuserän käyttöoikeus siirtyy sopimusosapuolelta toiselle. Tällöin vuokrauksen kohteena voivat olla muun mu- assa laite, kone, maa-alue tai rakennus. Sopimuksen käyttöoikeus voi myös siirtyä, vaikka se sisältäisi merkittäviltä osin huoltoon tai toimintaan liittyviä palveluita. IAS 17 -standardia ei sovelleta vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn, jotka koskevat uusiutumattomia luon- nonvaroja, kuten mineraalien, öljyjen ja maakaasun, etsintää ja käyttöä. Myös elokuvien, videonauhoitteiden, näytelmien, käsikirjoituksien, patenttien ja tekijänoikeuksien lisenssi- sopimusten kirjanpitokäsittelyyn ei sovelleta IAS 17-standardia. Standardia ei myöskään sovelleta arvostusperusteena kiinteistösijoituksiin (IAS 40) ja biologisiin hyödykkeisiin (IAS 41). (Haaramo 2012, 233.) (IFRS Foundation 2018, 862.) (Xxxxxxx et al. 2013, 429.)
Tavoite ja soveltamisala. 1. Osapuolet, jotka vahvistavat uudelleen WTO-sopimuksen mukaiset sitoumuksensa ja jotka pyrkivät edistämään taloudellista yh- dentymistään, kestävää kehitystään ja jatku- vaa integroitumistaan maailmantalouteen se- kä ottavat huomioon erot osapuolten kehitys- tasoissa, vahvistavat täten ne määräykset, joi- ta sijoittautumisen ja palvelukaupan asteittai- nen vapauttaminen ja sähköistä kauppaa kos- keva yhteistyö edellyttävät. 2. Tämän osaston määräyksiä ei ole tulkit- tava siten, että ne edellyttävät osapuolelta julkisten yritysten yksityistämistä tai min- käänlaisen velvoitteen asettamista julkisten hankintojen osalta. 3. Tämän osaston määräyksiä ei sovelleta osapuolen myöntämiin tukiin (15). 4. Tämän osaston määräyksiä ei sovelleta julkista valtaa käytettäessä tarjottuihin palve- luihin.

Related to Tavoite ja soveltamisala

  • Soveltamisala Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

  • Soveltamisala ja määritelmät 1.1 Näitä yleisiä maakaasun verkkopalveluehtoja sovelletaan Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n maakaasun jakeluverkkoon liitetylle maakaasun käyttäjälle tapahtuvassa maakaasun verkkopalvelussa. Verkkopalveluehdot ovat osa tätä palvelua koskevaa, jakeluverkonhaltijan ja maakaasun käyttäjän välistä maakaasun verkkopalvelusopimusta. 1.2 Näissä maakaasun verkkopalveluehdoissa 1.2.1 Maakaasun verkkopalvelulla tarkoitetaan jakeluverkonhaltijan kaikkea sitä toimintaa, joka mahdollistaa maakaasun siirtymisen (siirtopalvelu) vastiketta vastaan jakeluverkonhaltijan maakaasun jakeluverkossa; 1.2.2 Maakaasun jakeluverkko on paikallinen tai alueellinen maakaasuputkisto, jonka kautta maakaasua siirretään vähennetyllä paineella; 1.2.3 Jakeluverkonhaltija on yhteisö tai laitos, jolla on hallinnassaan maakaasun jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvan varaista maakaasuverkkotoimintaa; 1.2.4 Liittyjä on jakeluverkonhaltijan kanssa maakaasun liittymissopimuksen tekevä maakaasun käyttöpaikan omistaja tai haltija; 1.2.5 Maakaasun käyttäjä on kuluttajasuojalain tarkoittama kuluttaja on kuluttajasuojalain tarkoittama kuluttaja tai muu maakaasun käyttäjä, joka ostaa maakaasua maakaasun myyjältä ja maakaasun verkkopalvelun jakeluverkonhaltijalta; 1.2.6 Kuluttaja on luonnollinen henkilö, joka hankkii maakaasua pääasiassa yksityisessä taloudessaan käytettäväksi ( kuluttajansuojalaki 38/1978, 1. luku 4 §); 1.2.7 Maakaasun myyjä on maakaasua ja maakaasutoimituksia myyvä henkilö, yhteisö tai laitos; 1.2.8 Avoimen maakaasutoimituksen myyjällä tarkoitetaan maakaasun myyjää, joka myy maakaasun käyttäjälle tämän kaiken maakaasun tarpeen tai tasapainottaa maakaasun käyttäjän maakaasun käytön ja kiinteiden maakaasu toimitusten erotuksen; 1.2.9 Kiinteä maakaasutoimitus on kullekin taseselvitysjaksolle ennalta sovittu kiinteä maakaasumäärä; 1.2.10 Liittymällä tarkoitetaan jakeluverkonhaltijan hallitsemia putkistoja, laitteistoja ja laitteita, jotka ovat tarpeen maakaasun toimittamiseksi liittyjän maakaasun käyttöpaikalle; 1.2.11 Maakaasun liittymissopimus on jakeluverkonhaltijan ja liittyjän välinen sopimus, joka koskee maakaasun käyttöpaikan liittämistä verkkoon ja liittymän maakaasun käyttö mahdollisuuksien ylläpitoa; 1.2.12 Maakaasun verkkopalvelusopimus on jakeluverkonhaltijan ja maakaasun käyttäjän välinen sopimus maakaasun verkkopalveluiden myymisestä ja ostamisesta; 1.2.13 Maakaasun myyntisopimus on maakaasun myyjän ja maakaasun käyttäjän välinen sopimus maakaasuenergian myymisestä ja ostamisesta; 1.2.14 Maakaasun toimitussopimus on sellainen maakaasun myyjän ja maakaasun käyttäjän välinen sopimus, jossa maakaasun myyjä vastaa myös maakaasun verkkopalvelusta. Tällöin ei tehdä erillisiä maakaasun myynti ja verkkopalvelu sopimuksia.

  • Sopimuksen soveltamisala 1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Medialiiton graafisen alan yritysjäsenten palveluksessa työsken- televiin kaupallisissa, hallinnollisissa ja toimistotehtä- vissä työskenteleviin toimihenkilöihin, lukuun ottamat- ta teknisiä, tuotannollisia tai toimituksellisia tehtäviä. 2. Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuulu- vat lehtiyrityksissä sellaiset toimihenkilötehtävät, joissa ilmoituksen vastaanottoon liittyy suorasyöttöä. 12 3. Sopimus ei kuitenkaan koske henkilöitä, jotka kuu- luvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäes- sä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallin- nollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityk- sessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Ylärajavetoa ja soveltamisalaa määriteltäessä otetaan huomioon viestintäalan erilaiset yritysorganisaatiot ja toimet. 4. Osa-aikatyötä tekeviin toimihenkilöihin ja henkilöi- hin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisio- palkalla, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin. 5. Koeajaksi otettu toimihenkilö tulee työehtosopi- muksen alaiseksi työsuhteen alkaessa kuitenkin siten, ettei häneen tänä aikana sovelleta irtisanomisaikaa koskevia määräyksiä. 6. Vuokratyövoiman käytössä noudatetaan työsopi- muslain määräyksiä (TSL 2:9 §). 1. Tämä sopimus on voimassa 1.3.2022–29.2.2024 ja voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerral- laan, mikäli sitä ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisano- misaika on kaksi kuukautta. 2. Järjestöt sitoutuvat noudattamaan tämän sopimuk- sen määräyksiä.

  • Yleinen soveltamisala Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettuja työsuhteita. SOVELTAMISOHJE Yleinen soveltamisala Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä. Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään: Työsopimuksen purkamista työsopimuslain (55/01) 8 luvun 1 ja 3 §:n perusteella. Työsopimuslain 1 luvun 3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1 luvun 4.4 §:n perusteella. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 §:n perusteella. Työsopimuslain 7 luvun 5, 7 ja 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema). Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa. Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1.1 §:n perusteella. Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9 luvun 1, 2, 4 ja 5 §:n menettelytapasäännöksiä. Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin. 24.2 Jos kiistakysymys ei ratkea neuvotteluin, erimielisyydet jätetään ratkaistavaksi ensi- asteena tilaajan kotipaikan yleiseen alioikeuteen. 24.3 Hankintasopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Hankintasopimukseen ei kuitenkaan sovelleta Suomen lain lainvalintaa koskevia säännöksiä.

  • Soveltamisohje Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet. Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena. Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua. Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella. Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista. Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

  • Sovellettava laki ja riidanratkaisu Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

  • Päiväys ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.