Varat Mallilausekkeet

Varat. Pitkäaikaiset varat Aineelliset hyödykkeet 1 162 1 162 Aineettomat hyödykkeet 366 366 Käyttöoikeusomaisuuserät - 1 976 1 976 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä ja muut rahoitusvarat 150 150 Lainasaamiset ja muut saamiset 71 3 74 Eläkesaamiset 148 148 Yhteensä 1 897 1 978 3 875 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 850 850 Myyntisaamiset 960 960 Muut saamiset 243 243 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 141 141 Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat 78 78 Rahavarat 225 225 Yhteensä 2 497 2 497 Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat 110 4 114 Varat yhteensä 4 504 1 983 6 487 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma 1 967 -172 1 795 Määräysvallattomien omistajien osuus 103 -5 97 Oma pääoma yhteensä 2 070 -177 1 893 Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 98 98 IFRS 16 rahoitusvelka - 1 902 1 902 Korottomat velat 30 30 Laskennalliset verovelat 42 -40 2 Eläkevelvoitteet 1 1 Varaukset 24 24 Yhteensä 195 1 862 2 057 Lyhytaikaiset velat Korolliset velat 494 494 IFRS 16 rahoitusvelka - 297 297 Ostovelat 1 147 1 147 Muut korottomat velat 508 7 515 Varaukset 30 -6 23 Yhteensä 2 179 298 2 477 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 60 60 Oma pääoma ja velat yhteensä 4 504 1 983 6 487 Konsernitase, lyhennetty, milj. e 31.3.2018 raportoitu IFRS 16 vaikutus 31.3.2018 oikaistu VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset hyödykkeet 1 149 1 149 Aineettomat hyödykkeet 365 365 Käyttöoikeusomaisuuserät - 2 016 2 016 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä ja muut rahoitusvarat 144 144 Lainasaamiset ja muut saamiset 64 9 73 Eläkesaamiset 149 149 Yhteensä 1 871 2 024 3 896 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 938 938 Myyntisaamiset 930 930 Muut saamiset 239 239 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 191 191 Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat 122 122 Rahavarat 250 250 Yhteensä 2 670 2 670 Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat 233 233 Varat yhteensä 4 774 2 024 6 799 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma 2 142 -171 1 971 Määräysvallattomien omistajien osuus 96 -5 90 Oma pääoma yhteensä 2 238 -176 2 062 Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 127 127 IFRS 16 rahoitusvelka - 1 937 1 937 Korottomat velat 31 31 Laskennalliset verovelat 34 -34 0 Eläkevelvoitteet 1 1 Varaukset 25 25 Yhteensä 218 1 902 2 120 Lyhytaikaiset velat Korolliset velat 413 413 IFRS 16 rahoitusvelka - 297 297 Ostovelat 1 117 1 117 Muut korottomat velat 517 7 524 Varaukset 29 -6 23 Yhteensä 2 076 298 2 374 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 243 2...
Varat. Kauppahintasaatava:
Varat. ̵ Laskelma on tehty perustuen kuntayhtymän 31.12.2021 taseeseen.
Varat. Kuntayhtymä omistaa Osakkeet. Kuntayhtymällä ei ole muita varoja.
Varat. Käyttöoikeusomaisuuserien aktivointi taseeseen aiheuttaa yhteisöjen taseiden lop- pusummien selkeän kasvun. Taulukoissa 9-11 on esitetty yhtiökohtaisesti varoihin aktivoitavien käyttöoikeusomaisuuserien lisäysten vaikutus pitkäaikaisiin varoihin ja taseen loppusummaan suhteutettuna. Käyttöoikeusomaisuuserät 0 1 150 Pitkäaikaiset varat 1 446 2 596 79,6 % Taseen loppusumma 2 887 4 037 39,8 % Finnairin taseeseen aktivoitavien käyttöoikeusomaisuuserien määrä arvioitiin aikai- semmin noin 1,15 miljardin euron suuruisiksi. Taulukosta yhdeksän voidaan nähdä, että ennen taseaktivointia yhtiön pitkäaikaiset varat olivat 1446 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma lähes 2,9 miljardia euroa. Operatiivisten vuokrasopimusten ta- seaktivoinnin seurauksena Finnairin pitkäaikaiset varat kasvavat lähes 80% eli lä- hes 2,6 miljardiin euroon. Vastaavasti taseen loppusumma nousee yli 4 miljardiin, mikä tarkoittaa lähes 40% muutosta. Käyttöoikeusomaisuuserät 2 836 Pitkäaikaiset varat 3 488 6 323 81,3 % Taseen loppusumma 4 422 7 257 64,1 % Taulukossa kymmenen on esitetty Norwegianin taseen varojen muutokset pitkäai- kaisiin varoihin ja taseen loppusummaan operatiivisten vuokrasopimusten taseakti- vioinnin seurauksena. Ennen taseaktivointeja yhtiön pitkäaikaiset varat olivat vajaa 3,5 miljardia euroa ja taseen loppusumma noin 4,4 miljardia euroa. Kun arvioitu käyttöoikeusomaisuuserien määrä lisätään pitkäaikaisiin varoihin, kasvavat ne yli 80%. Myös taseen loppusumma kasvaa jopa 64% ja selkeästi yli 7,2 miljardiin eu- roon. Käyttöoikeusomaisuuserät 5 440 Pitkäaikaiset varat 15 357 20 797 35,4 % Taseen loppusumma 24 408 29 848 22,3 % Air France-KLM Groupin taseen loppusumma oli ennen käyttöoikeusomaisuuserien aktivointia noin 24,4 miljardia euroa ja pitkäaikaisia varoja oli reilut 15,3 miljardia euroa, kuten taulukossa 11 on havainnollistettu. Operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin myötä pitkäaikaiset varat ja taseen loppusumma nousivat yli 5,4 mil- jardilla eurolla. Tämä tarkoittaa yli 35% muutosta pitkäaikaisiin varoihin sekä noin 22% kasvua taseen loppusummaan.

Related to Varat

  • Ehdokassuoja Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Yksilösuoja Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimus- lain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostu- musta, joita hän edustaa. Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1–3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteen- sa täyttämättä.

  • Matkakustannusten korvaukset Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

  • Vastuunrajoitukset Yhtiö vastaa vain viivästyksestä tai virheestä aiheutuneista välittömistä vahingoista, jollei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu. Yhtiö ei ole velvollinen korvaamaan välillisiä vahinkoja. Välillisinä vahinkoina pidetään muun muassa saamatta jäänyttä tuloa tai voittoa taikka informaation katoamista tai viivästymistä niistä johtuvat seuraukset ja Liittyjän mahdollisesti kolmannelle maksamat vahingonkorvaukset mukaan lukien. Vahingonkorvausvastuun enimmäismäärä on Liittyjän Yhtiölle tästä sopimuksesta maksama summa.

  • Lepoajat 1. Työntekijälle annetaan työaikalain edellyttämä viikoittainen vapaa-aika.

  • Vuosilomapalkka Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä palkoista. Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmääräyty- misvuotena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa lisien keskimääräisen osuuden. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan aiemman vuosilomalain käytännön mukaisesti käyttäen jakajana 25:ttä ja ker- tojana lomapäivien lukumäärää, ellei paikallisesti sovita osakuukauden pal- kanlaskusäännön käyttämisestä. Käytettäessä jakajaa 25 tehdään kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mukaiseksi seuraavan palkanmaksun yhteydessä aiemman vuosilomalain mukaisesti, milloin yhteenlasketut loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsinaista kuukausipalkkaa. Vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuosilomalain laskentasääntöjä. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräytyy prosenttiperusteisena ja hän ansaitsee lomaa TES:n 18 §:n 2 c – e kohtien perusteella yli lakimääräisen (2 tai 2,5 arkipäivää/kk) tason, korotetaan lain mukaista 9 % tai 11,5 % lomapalkkaa tai lomakorvausta 0,38 % kutakin lain tason ylittävää lomapäivää kohden.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat:

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.