Varat Mallilausekkeet

Varat. Pitkäaikaiset varat Aineelliset hyödykkeet 1 180 1 180 Aineettomat hyödykkeet 488 488 Käyttöoikeusomaisuuserät - 1 989 1 989 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä ja muut rahoitusvarat 152 152 Lainasaamiset ja muut saamiset 71 3 73 Eläkesaamiset 164 164 Yhteensä 2 053 1 992 4 045 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 869 869 Myyntisaamiset 937 937 Muut saamiset 233 233 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 51 51 Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat 68 68 Rahavarat 198 198 Yhteensä 2 357 2 357 Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat 88 4 92 Varat yhteensä 4 498 1 996 6 494 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma 2 057 -172 1 886 Määräysvallattomien omistajien osuus 109 -5 103 Oma pääoma yhteensä 2 167 -178 1 989 Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 181 181 IFRS 16 rahoitusvelka - 1 904 1 904 Korottomat velat 30 30 Laskennalliset verovelat 51 -40 11 Eläkevelvoitteet 1 1 Varaukset 24 24 Yhteensä 287 1 864 2 150 Lyhytaikaiset velat Korolliset velat 367 367 IFRS 16 rahoitusvelka - 309 309 Ostovelat 1 123 1 123 Muut korottomat velat 506 7 514 Varaukset 27 -6 20 Yhteensä 2 024 310 2 333 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 21 21 Oma pääoma ja velat yhteensä 4 498 1 996 6 494 Konsernitase, lyhennetty, milj. e 30.6.2018 raportoitu IFRS 16 vaikutus 30.6.2018 oikaistu
Varat. 1. Tässä sopimuksessa asetettujen yhteistyötavoitteiden edistämiseksi osapuolet sitoutuvat mahdollisuuksiensa mukaan ja omia kanaviaan käyttäen antamaan käyttöön tarvittavat resurssit, rahoitus mukaan luettuna. 2. Osapuolet toteuttavat lakiensa ja määräystensä mukaisesti ja toimivaltaisten viranomaistensa toimivaltaa rajoittamatta kaikki asianmukaiset toimet edistääkseen ja helpottaakseen Euroopan investointipankin toimintaa Andien yhteisössä sen omien menettelyjen ja rahoitusperiaatteiden mukaisesti. 3. Andien yhteisö ja sen jäsenmaat antavat Euroopan yhteisön asiantuntijoille tarvittavan käytännön tuen ja takuut näiden työn helpottamiseksi sekä myöntävät yhteistyötoimiin liittyvälle tuonnille verottomuuden Euroopan yhteisön ja kunkin Andien yhteisön maan kesken allekirjoitettujen puitesopimusten mukaisesti.
Varat. Kauppahintasaatava:
Varat. Kuntayhtymä omistaa Osakkeet. Kuntayhtymällä ei ole muita varoja.
Varat. Käyttöoikeusomaisuuserien aktivointi taseeseen aiheuttaa yhteisöjen taseiden lop- pusummien selkeän kasvun. Taulukoissa 9-11 on esitetty yhtiökohtaisesti varoihin aktivoitavien käyttöoikeusomaisuuserien lisäysten vaikutus pitkäaikaisiin varoihin ja taseen loppusummaan suhteutettuna. Käyttöoikeusomaisuuserät 0 1 150 Pitkäaikaiset varat 1 446 2 596 79,6 % Taseen loppusumma 2 887 4 037 39,8 % Finnairin taseeseen aktivoitavien käyttöoikeusomaisuuserien määrä arvioitiin aikai- semmin noin 1,15 miljardin euron suuruisiksi. Taulukosta yhdeksän voidaan nähdä, että ennen taseaktivointia yhtiön pitkäaikaiset varat olivat 1446 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma lähes 2,9 miljardia euroa. Operatiivisten vuokrasopimusten ta- seaktivoinnin seurauksena Finnairin pitkäaikaiset varat kasvavat lähes 80% eli lä- hes 2,6 miljardiin euroon. Vastaavasti taseen loppusumma nousee yli 4 miljardiin, mikä tarkoittaa lähes 40% muutosta. Käyttöoikeusomaisuuserät 2 836 Pitkäaikaiset varat 3 488 6 323 81,3 % Taseen loppusumma 4 422 7 257 64,1 % Taulukossa kymmenen on esitetty Norwegianin taseen varojen muutokset pitkäai- kaisiin varoihin ja taseen loppusummaan operatiivisten vuokrasopimusten taseakti- vioinnin seurauksena. Ennen taseaktivointeja yhtiön pitkäaikaiset varat olivat vajaa 3,5 miljardia euroa ja taseen loppusumma noin 4,4 miljardia euroa. Kun arvioitu käyttöoikeusomaisuuserien määrä lisätään pitkäaikaisiin varoihin, kasvavat ne yli 80%. Myös taseen loppusumma kasvaa jopa 64% ja selkeästi yli 7,2 miljardiin eu- roon. Käyttöoikeusomaisuuserät 5 440 Pitkäaikaiset varat 15 357 20 797 35,4 % Taseen loppusumma 24 408 29 848 22,3 % Air France-KLM Groupin taseen loppusumma oli ennen käyttöoikeusomaisuuserien aktivointia noin 24,4 miljardia euroa ja pitkäaikaisia varoja oli reilut 15,3 miljardia euroa, kuten taulukossa 11 on havainnollistettu. Operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin myötä pitkäaikaiset varat ja taseen loppusumma nousivat yli 5,4 mil- jardilla eurolla. Tämä tarkoittaa yli 35% muutosta pitkäaikaisiin varoihin sekä noin 22% kasvua taseen loppusummaan.
Varat. Laskelma on tehty perustuen kuntayhtymän 31.12.2021 taseeseen.
Varat. Yhtiön virallisessa tilinpäätöksessä käytetään FAS-kirjanpi- tostandardia. Konsernin tilinpäätös tehdään IFRS-standardin mukaan, ja sitä varten tehdään tiettyjen erien korjauksia henkiyhtiön osalta. Useimmat omaisuuserät ovat samat FAS:in ja IFRS:n mukaan, eivät kuitenkaan kaikki. Tärkein poikkeus on sijoitussalkut. Vakavaraisuustarkoitusta varten nämä arvostetaan markki- na-arvoon alla kuvatun mallin mukaisesti. Solvenssi II -taseen varojen tärkeimmät erät ovat tiivistettynä seuraavat: arvopaperille Siteerattu markkinahinta aktiivisilla markkinoilla 19,5 % samankaltaiselle arvopaperille Vaihtoehtoiset arvostusmenetelmät 13,4 % Kiinteistöjen arvostus 10,3 % arvopaperille Vaihtoehtoiset arvostusmenetelmät 1,9 % Suurin osa rahoitusvälineistä arvioidaan siis oman mark- kinoilla siteeratun hintansa mukaan. Luokkaan ”siteerattu markkinahinta aktiivisilla markkinoilla samankaltaiselle arvo- paperille” kuuluvat Alandia Försäkring Abp:n Tier 2 -lainat sekä sijoitustodistukset, jotka on tehty suoraan vastapuolen kanssa. Luokasta ”vaihtoehtoiset arvostusmenetelmät” löytyvät pääomasijoitukset ja kiinteistörahasto-omistukset, joiden kiinteistöjä koskevat arvostukset perustuvat yksit- täisten kolmansien osapuolten arvioihin ja pääomasijoituksia koskevat arvostukset rahastonhoitajan arvioihin, koska ne ovat sijoituksen luonteen vuoksi usein parhaat sijoituksesta saatavilla olevat tiedot. Suoraan omistetut kiinteistöt on tau- lukossa laitettu omaan kategoriaansa ”kiinteistöjen arvostus”. Kiinteistöt arvostetaan markkinaehtoisesti ulkopuolisten arvostajien toimesta kaksi kertaa vuodessa. Tämä ei ole viral- linen kategoria, ja esim. Solvenssi II -raportoinnissa suoraan omistetut kiinteistöt raportoidaan luokassa ”vaihtoehtoiset arvostusmenetelmät”. D.2. tehdyn kuvauksen mukaisesti. FAS:issa niitä ei huomi- oida. Yhteenveto FAS- ja Solvenssi II-taseiden välisistä arvostuse- roista esitetään taulukossa 10. Xxxxxxxxx XX -tase esitellään yksityiskohtaisesti tämän doku- mentin liitteessä 1.

Related to Varat

  • Ehdokassuoja Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • Yksilösuoja Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa. Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

  • Työsuojelua koskevat määräykset Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

  • Matkakustannusten korvaukset Matkakustannusten korvausten määrät määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

  • Ylivakuutus ja rikastumiskielto Omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuu- den tai etuuden oikeaa arvoa suurempi. Vakuutusyhtiö ei korvaa ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudel- le sattuneen vahingon johdosta enempää kuin vahingon peittä- miseksi tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olen- naisesti perustuu vakuutusyhtiön tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus suoritetaan vakuutusmäärän mukaisena, paitsi milloin vakuutuksenottajan tahallisesti antamat väärät tai puut- teelliset tiedot olivat vaikuttaneet arvioon.

  • Vastuunrajoitukset Yhtiö vastaa vain viivästyksestä tai virheestä aiheutuneista välittömistä vahingoista, jollei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu. Yhtiö ei ole velvollinen korvaamaan välillisiä vahinkoja. Välillisinä vahinkoina pidetään muun muassa saamatta jäänyttä tuloa tai voittoa taikka informaation katoamista tai viivästymistä niistä johtuvat seuraukset ja Liittyjän mahdollisesti kolmannelle maksamat vahingonkorvaukset mukaan lukien. Vahingonkorvausvastuun enimmäismäärä on Liittyjän Yhtiölle tästä sopimuksesta maksama summa.

  • Lepoajat 1. Työntekijälle annetaan työaikalain edellyttämä viikoittainen vapaa-aika. 2. Työntekijälle annetaan työaikalain mukaisen viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi yksi vapaapäivä viikossa. Vapaa-aika on vähintään 24 tunnin pituinen ja sijoitetaan, mikäli mahdollista kiinteästi lainmukaisen viikoittaisen vapaa-ajan yhteyteen, ja on lähinnä lauantai. Vapaapäivä annetaan saman viikon, jakson tai tasoittumisjakson aikana. Vapaapäivää voidaan siirtää enintään 3 kalenteriviikkoa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita vapaan siirtämisestä enintään 12 kalenteriviikkoa. Siirretty vapaapäivä on annettava toisen vapaapäivän yhteydessä. 3. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on vähintään 5 tuntia, annetaan työntekijälle 1/2 tunnin - tunnin pituinen, työaikaan kuulumaton ruokatauko, jolloin hän voi poistua työpaikalta. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on 5-6 tuntia, voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia siitä, ettei ruokataukoa anneta. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan myös sopia mahdollisuudesta ruokailla työn aikana, jolloin ruokatauon pituus on vähintään 20 minuuttia. Työsopimuksella sovitaan siitä, mitä edellä olevista vaihtoehdoista käytetään. 4. Työntekijälle annetaan työn aikana sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta käy päinsä, yksi kymmenen minuutin pituinen virkistystauko.

  • Vuosilomapalkka Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä palkoista. Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmääräyty- misvuotena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa lisien keskimääräisen osuuden. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan aiemman vuosilomalain käytännön mukaisesti käyttäen jakajana 25:ttä ja ker- tojana lomapäivien lukumäärää, ellei paikallisesti sovita osakuukauden pal- kanlaskusäännön käyttämisestä. Käytettäessä jakajaa 25 tehdään kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mukaiseksi seuraavan palkanmaksun yhteydessä aiemman vuosilomalain mukaisesti, milloin yhteenlasketut loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsinaista kuukausipalkkaa. Vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuosilomalain laskentasääntöjä. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräytyy prosenttiperusteisena ja hän ansaitsee lomaa TES:n 18 §:n 2 c – e kohtien perusteella yli lakimääräisen (2 tai 2,5 arkipäivää/kk) tason, korotetaan lain mukaista 9 % tai 11,5 % lomapalkkaa tai lomakorvausta 0,38 % kutakin lain tason ylittävää lomapäivää kohden.

  • Käyttörajoitukset Palvelua voi käyttää ainoastaan silloin, kun ajoneuvosi ei liiku, kuljettajan puoleinen ovi on kiinni, virta on kytketty pois päältä ja avain ei ole virtalukossa. Palvelun käytölle saatetaan lisäksi asettaa maakohtaisia rajoituksia.