Työtuntijärjestelmä Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä sään- nöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika ta- soittuu säännölliseen määräänsä. Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektii- vinen. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuoden, pääsääntöi- sesti kalenterivuoden, pituinen ajanjakso. Jos säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoit- taminen päivä- ja kaksivuorotyötä koskevassa työtuntijärjestel- mässä koko tasoittumisjaksoksi on tasoittumisjakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeaa, työtuntijärjes- telmä voidaan tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi. Työaika on järjestettävä työtuntijärjestelmää laadittaessa niin, että työaikalain tarkoittama viikoittainen vapaa-aika (viikkole- po), mikäli mahdollista, sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Käy- tössä oleva työaikamuoto tai -järjestelmä huomioon ottaen pi- detään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana toinenkin vapaapäivä. Jos tämä vapaapäivä määrätään kiinteäksi viikonpäi- väksi, sen tulee mahdollisuuksien mukaan olla lauantai. Muussa tapauksessa vapaapäivä ilmenee työtuntijärjestelmästä.
Vastuu 7.24 Jos joko Yhdistyneiden Kansakuntien tutkinnassa tai hallituksen toimivaltaisten vi- ranomaisten tutkinnassa päätellään, että on perusteltua syytä epäillä hallituksen kansalli- sen kriisinhallintajoukon jäsenen syyllisty- neen väärinkäytökseen, hallitus varmistaa, et- tä asia saatetaan sen toimivaltaisille viran- omaisille asianmukaisia toimia varten. Halli- tus sitoutuu siihen, että kyseiset viranomaiset tekevät päätöksensä samalla tavoin kuin ne tekisivät lainsäädäntönsä tai sovellettavan ku- rinpitosäännöstön nojalla minkä tahansa muun samanluonteisen rikkomuksen tai ku- rinpidollisen rikkeen ollessa kyseessä. Halli- tus sitoutuu ilmoittamaan pääsihteerille sään- nöllisesti asian edistymisestä ja lopputulok- sesta.
7.25 Jos asianmukaisten menettelyjen mu- kaisessa Yhdistyneiden Kansakuntien tutkin- nassa tai hallituksen tutkinnassa päätellään olevan perusteltua syytä epäillä, että kriisin- hallintajoukon komentaja
(a) ei toimi yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa tutkinnassa 7 c artiklan 14 kohdan mukaisesti, jolloin komentajan ei kuitenkaan katsota laiminlyöneen yhteistyötä pelkästään sillä perusteella, että hän on nou- dattanut oman valtionsa kansallisia lakeja ja määräyksiä, tai ei toimi yhteistyössä hallituk- sen kanssa tutkinnassa; tai
(b) ei komenna ja johda joukkoa tehokkaas- ti; tai
(c) ei välittömästi raportoi toimivaltaisille viranomaisille eikä ryhdy toimiin hänelle il- moitettujen väärinkäytösväitteiden johdosta, hallitus varmistaa, että asia saatetaan sen toimivaltaisille viranomaisille asianmukaisia toimia varten. Näiden seikkojen toteutumista arvioidaan kriisinhallintajoukon komentajan suoritusarvioinnissa.
7.26 Hallitus ymmärtää, että on tärkeää kä- sitellä sen kriisinhallintajoukon jäseneen kohdistuvat isyysvaateet. Hallitus pyrkii kan- sallisen lainsäädäntönsä rajoissa auttamaan (UNIFIL) that do not amount to crimes or of- fences.
Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja työsuoje- luasioissa ja -yhteistoiminnassa. Velvollisuus työsuojeluval- tuutetun valitsemiseen asetetaan työsuojelun valvontalais- sa. Lisäksi Teknologiateollisuuden työehtosopimuksissa on lakia täydentäviä määräyksiä, jotka tulee ottaa huomioon. Työsuojeluvaltuutetun ainoa tehtävä ei ole edustaa työn- tekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa, vaan hänellä on tärkeä tehtävä työturvallisuuden ylläpitämisessä. Hänellä on velvollisuus seurata työpaikan työsuojeluolosuhteita ja ilmoittaa mahdollisista epäkohdista työnjohdolle. Lisäk- si hänen täytyy aktiivisesti omalta osaltaan pitää huoli siitä, että työntekijät ovat riittävän tietoisia ja perehtyneitä työpaikan työsuojelumääräyksiin, jotta he voivat noudattaa niitä täsmällisesti tapaturmien välttämiseksi. Tehtävän- sä hoitamiseksi työsuojeluvaltuutetulla on myös muuta henkilöstöä laajemmat oikeudet. Hänellä on esimerkiksi oikeus keskeyttää työnteko, mikäli hän havaitsee välittö- män vaaratilanteen. Työsuojeluvaltuutettu tulee valita, mikäli työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työnteki- jää. Työntekijöillä on kuitenkin oikeus valita työsuojeluval- tuutettu myös tätä pienemmissä yrityksissä. Kyseessä on velvollisuus, joten työntekijät eivät voi jättää valitsematta työsuojeluvaltuutettua siinäkään tilanteessa, ettei vapaa- ehtoista tehtävään löydy. Tällöin työnantaja ei voi osoittaa henkilöä tehtävään, mutta työntekijöitä tulisi huomauttaa velvollisuuden täyttämisestä sekä tarvittaessa antaa tietoa heidän oikeudestaan valita työsuojeluvaltuutettu. Valtuu- tettu edustaa koko työpaikan henkilöstöä, mutta toimihen- kilöillä on myös oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettunsa näin halutessaan. Työsuojeluvaltuutetun valinta tehdään vaaleilla, joissa työntekijät valitsevat itselleen sekä työsuojeluvaltuutetun että kaksi varavaltuutettua kahden vuoden toimikaudeksi. Ehdolle voivat asettua kaikki työntekijät, riippumatta jär- jestäytymisestä tai muista luottamustehtävistä. Myös työ- paikan luottamusmies voi asettua ehdolle ja tulla valituksi molempiin rooleihin. Vaalien järjestäminen on työntekijöi- den vastuulla, mutta niiden ajankohdasta ja pitopaikasta tulee sopia etukäteen työnantajan kanssa. Huomioon tulee ottaa, että vaalit eivät saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle ja kaikilla työntekijöillä tulee olla mahdollisuus osallistua niihin. Työnantajan tulee edistää vaalien järjestämistä antamalla työntekijöille luettelo työpaikan työntekijöistä sekä muista henkilöstöryhmistä, mikäli ne valitsevat itselleen oman työsuojeluvaltuutetun. Välittömästi vaalien ratkettua niiden toimittajan tulee il- moittaa kirjallisesti työnantajalle valittu työsuojeluvaltuu- tettu sekä varavaltuutetut.
Vastuut 15.1. Osapuolet suorittavat sopimuksessa ja hankesuunnitelmassa niille määritellyt tehtävät huolellisesti ja ammattitaitoista henkilökuntaa käyttäen.
15.2. Tuloksia ja Tausta-aineistojen luovuttaessaan ja julkaistessaan Osapuolet pyrkivät siihen, että luovutettavat aineistot ovat mahdollisimman virheettömiä. Osapuolet sitoutuvat ilmoittamaan välittömästi toisille Osapuolille havaitessaan tai saadessaan tietoonsa Tuloksiin tai Tausta- aineistoihin kohdistuvan mahdollisen loukkaavuuden tai loukkauksen. Osapuolet eivät kuitenkaan anna luovutettaville aineistoille mitään takuuta, ja aineistojen käyttö tapahtuu yksin luovutuksen saajan vastuulla.
15.3. Osapuolen kumulatiivinen vastuu toiselle Osapuolelle tämän sopimuksen rikkomisella aiheuttamastaan vahingosta rajoittuu rikkoneen Osapuolen tämän sopimuksen mukaiseen avustusosuuteen. Osapuolet eivät ole vastuussa toisilleen aiheuttamastaan epäsuorasta tai välillisestä vahingosta.
15.4. Osapuoli ei vastaa sopimusvelvoitteen täyttämisen viivästymisestä tai täyttämättä jättämisestä, jos sen syynä on ylivoimainen este. Ylivoimaisena esteenä pidetään tapahtumaa, joka estää tai tekee kohtuuttoman vaikeaksi sopimusvelvoitteiden täyttämisen määräajassa. Tällaisia ovat muun muassa sota, kapina, luonnonmullistus, yleinen energianjakelun keskeytyminen, tulipalo, lakko, saarto, vakava sairaus tai tapaturma tai muu yhtä merkittävä ja epätavallinen Sopimusosapuolista riippumaton syy.
15.5. Osapuolet eivät vastaa toisten Osapuolten aiheuttamista virheistä tai viivästyksistä. Osapuolet vastaavat käyttämiensä alihankkijoiden työstä ja laiminlyönneistä kuten omastaan. Osapuolet vastaavat itsenäisesti kolmannelle osapuolelle aiheuttamastaan vahingosta.
15.6. Tämän sopimuksen mukaisia vastuunrajoituksia ei sovelleta, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella. Vastuunrajoituksia ei myöskään sovelleta Osapuolten velvollisuuteen palauttaa aiheettomasti maksettu avustus Omnialle tai OKM:lle.
Vastuunrajoitukset Yhtiö vastaa vain viivästyksestä tai virheestä aiheutuneista välittömistä vahingoista, jollei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu. Yhtiö ei ole velvollinen korvaamaan välillisiä vahinkoja. Välillisinä vahinkoina pidetään muun muassa saamatta jäänyttä tuloa tai voittoa taikka informaation katoamista tai viivästymistä niistä johtuvat seuraukset ja Liittyjän mahdollisesti kolmannelle maksamat vahingonkorvaukset mukaan lukien. Vahingonkorvausvastuun enimmäismäärä on Liittyjän Yhtiölle tästä sopimuksesta maksama summa.
