Velkakonversio (debt-to-equity swap). Velkakonversiota ei ole Suomen oikeusjärjestyksessä määritelty lain tasolla, mutta kansain- välisesti sen käsite on vakiintunut tarkoittamaan uudelleenjärjestelyinstrumenttia, jonka no- jalla velallisyhtiön velkojat vaihtavat tai muuntavat osan yhtiön velkamäärästä vastineeksi velallisyhtiön osakepääomasta maksettavasta ja tietyn lajisesta osuudesta.167 Vaikka Suomen lainsäädäntöön ei sisälly velkakonversion käsitettä, itse konversio on tällä hetkellä mahdollis- ta toteuttaa sopimusperusteisesti. Pelkän yhtiö- ja velvoiteoikeudellisen kehikon avulla toteu- tettavaan konversioon voi kuitenkin insolvenssitilanteessa liittyä ongelmia esimerkiksi ta- kaisinsaantien ja jälkikonkurssin osalta. Maksuvaikeuksissa olevan yrityksen kannalta velkakonversion edut voivat olla ylivelkaisuu- den korjaantuminen sekä oman pääoman vahvistuminen. Järjestelyn mukaisesti uudet omista- jat voivat myös tuoda yritykseen uutta osaamista, rahoitusta tai muita liiketoiminnan kannata merkityksellisiä seikkoja.168 Konversion haitat puolestaan liittyvät lähinnä menettelyn raskau- teen sekä sen rajattuun käyttöalaan. Velkakonversion käyttö on todellisuudessa mahdollista kohtuullisen harvan yrityksen kohdalla, ja lähinnä silloin, kun yrityksellä on merkittävää yri- tysvarallisuutta. Lisäksi käsillä tulee olla ennen järjestelyyn ryhtymistä kohtalainen varmuus siitä, että yritys palautuu uudelleenjärjestelyn myötä kannattavaksi yritykseksi.169 Debt-to-equity swapista on hiljattain tehty laaja vertaileva tutkimus, jossa sen etuja ja haittoja sekä käytäntöjä muissa maissa on mittavasti selvitetty. Tutkimus liittyy sekä maksukyvyttö- myysdirektiiviehdotukseen että päämarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitel- 165 OM 20:2016.
