Vertailu ja testauslaboratoriotoiminta Mallilausekkeet

Vertailu ja testauslaboratoriotoiminta. SYKEn valmiuksia ja osaamista toimia YM:n määräämänä kansallisena vertailula- boratoriona kehitetään edelleen vastaamaan toiminnalle asetettuja tavoitteita. Valti- onhallintoa ja yksityisiä toimijoita palvelevan mittanormaalilaboratorion toiminnan kehittäminen kohdistuu ympäristökemian mittausten korkean laadun ja luotetta- vuuden parantamiseen. 1. Käynnistetään toiminta Mittatekniikan keskuksen kemian sopimuslaborato- riona (mittanormaalilaboratoriona). Sopimuslaboratorio edustaa Suomessa korkeinta mittausteknistä jäljitettävyyttä käyttämällä ns. primäärianalyysi- tekniikkaa. Toiminnan kehittäminen kohdistuu vesipuitedirektiivin priori- teettiaineiden analysointiin. 2. Tehostetaan kansainvälistä yhteistyötä vertailumittausten järjestämisessä erityisesti EU:n PT-WFD -verkostossa (proficiency testing, water framework directive). Tutkimusvalmiuksia vahvistetaan yhteisellä rahoitushaulla eu- rooppalaisten metrologialaitosten kanssa (European Metrology Research Programme, EMPR). 3. Tehostetaan erityisesti biologisen vertailulaboratoriotoiminnan järjestämistä ja kehittämistä sekä biologisten määritysten jäljitettävyyden kehittämistä. 4. Luodaan toimintamalli analytiikan ja siihen liittyvien asiantuntijapalvelui- den tuottamisesta ympäristöhallinnolle ja muille asiakkaille hyödyntäen toimipaikkojen vahvuuksia. Tavoitteena on laadukas, taloudellinen ja te- hokas toiminta sekä yhdenmukaiset ja sujuvat tuotantoprosessit ja LIMS- tiedonhallintajärjestelmän tehokas käyttö. Luodaan toimivat ja hyvät asia- kassuhteet ELY-keskuksiin.
Vertailu ja testauslaboratoriotoiminta. 1. Sopimuslaboratoriotoiminnan (mittanormaalilaboratorion) kehittäminen: 1.1. Jatketaan ID-ICP-MS -menetelmien (isotooppilaimennusmenetelmiä) kehittämistä VPD:n prioriteettiaineille (Ni, Cd, Hg) luonnonvesi- ja jäte- vesinäytteille. Vuoden 2010 aikana päivitetään laitteistoa tarkoitukseen soveltuvaksi ja kehitetään menetelmä elohopean määrittämiseksi ja akkre- ditoidaan se mittanormaalilaboratorion pätevyysalueelle. 1.2. Jatketaan merikeskuksen (ml Aranda) ja muun SYKEn laboratoriotoimin- tojen laatu- ja johtamisjärjestelmien yhdistämistä. Vuoden 2010 aikana luodaan yhteinen sähköinen dokumenttien hallintajärjestelmä ja selvite- tään nykyisten tiedonhallintajärjestelmien (LIMS) yhteensopivuus. Yhtei- seen johtamisjärjestelmään liitetään myös SYKEen yhdistettyjen Pohjois- Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskusten laboratoriot sekä tutkimusalus Muikun laboratorio. Tavoitteena on, että SYKEn laborato- riotoiminnoilla on yhteinen johtamisjärjestelmä (yksi akkreditointitunnus) vuonna 2011.

Related to Vertailu ja testauslaboratoriotoiminta

  • Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika Tarkasta sopimuksesta tai tilausvahvistuksesta, milloin sopimus tulee voimaan ja onko se voimassa toistaiseksi vai määräajan.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Sopimuksen voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Ennakkoilmoitus työtaisteluista Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluorganisaation osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Pal- velutyönantajat ry:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n välisen yh- teistoimintasopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä, ellei tästä työehtosopimuk- sesta muuta johdu. Työpaikalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta), elleivät liitot toisin sovi. Liitot toteavat, että työsuojeluvaltuutetun vaalin käytännön järjestelyt työsuojelun valvontalain ja asetuksen mukaisesti ovat työntekijöiden asiana. Työnantajan velvolli- suutena on kuitenkin toimittaa luettelot vaalien järjestämisajankohtana työsuhteessa olevista työntekijöistä. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuute- tun tehtävien hoitamiseksi. Näihin tehtäviin käytettävä aika määräytyy työsuojeluval- tuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Lukumäärän lasketaan sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Työsuojeluvaltuutetulle kuukausittain maksettava korvaus määräytyy samoin perus- tein kuin työstä vapautusaika. Jos sama henkilö toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, määräytyy luottamustehtävistä maksettava korvaus enintään luottamusmiessopimuksessa määri- tellyn kokonaan vapautetun luottamusmiehen korvauksen mukaisesti. Työntekijämää- rä Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon käy- tettävä aika neliviikkoisjaksolla euroa / kk 1.4.2018 euroa / kk 1.4.2020 euroa / kk 1.4.2021 Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien johdosta hänelle aiheutuvat pu- helinkulut selvityksen mukaan. Tehtävien hoitamisesta aiheutuneet matkakustannuk- set korvataan tämän työehtosopimuksen mukaan. Työsuojeluvaltuutetun velvollisuus on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työym- päristöön ja työyhteisön tilaan sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee kiinnittää myös edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristön ja työyhteisön tilaan liit- tyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työpaikan työn ja työolojen perusteella työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa ja tekee esityksiä esimie- hille ja tarvittaessa muille työnantajan edustajille.

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Voimaantulomääräys Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2001 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jossa SAK:ta ovat edustaneet osastopäällikkö Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx ja vastaava lakimies Xxxxx Xx- sanen sekä TT:tä varatuomari Xxxxx Xxxxxxxxxx ja varatuomari Xxxx Xxxx. Helsingissä 10. päivänä toukokuuta 2001 TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK Aika 10.5.2001 Paikka TT:n toimisto, Eteläranta 10 Läsnä Xxxxxxxx Xxxxxx TT Xxxxx Xxxxxxxx TT Seppo Riski TT Xxxxx Xxxxxxxxxx TT Xxxxx Xxxxxxxxx SAK Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx SAK Xxxxx Xxxxxxx SAK 1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat allekirjoittavat sen. 2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK irtisanomissuojasopimus ja to- dettiin, että se tulee voimaan 1.6.2001. Todettiin, että allekirjoitetulla irtisanomissuojasopimuksella kumotaan TT:n ja SAK:n välillä 14.6.1991 allekirjoitettu irtisanomissuojaa ja lo- mautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen sekä sopimuk- seen ja sen soveltamisohjeisiin myöhemmin tehdyt muutokset. 3 Todettiin, että sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jä- senliittoja, jotka eivät viimeistään 28.5.2001 ole ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle. 4 Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka työskente- lyyn ovat osallistuneet TT:stä Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxx Xxxx sekä SAK:sta Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx. Vakuudeksi Tarkastettu 1 Sovittiin, että liitteenä olevat sopimusmääräykset työllistymisen ja muutosturvan toimintamallista tulevat voimaan allekirjoittaneiden liitto- jen välillä 16.2.2005. 2 Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät osaltaan toimimaan työl- listymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti 16.2.2005 alkaen. Työllistymisohjelmaa ja koulutustukea koskeva lainsäädäntö on valmisteilla ja on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pi- kaisesti. Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua koulutustukea koske- via sopimusmääräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä koskevan lainsäädännön voimaantulon jälkeen. 3 Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä koskevilla määräyksillä ei muuteta yhteistoimintalain 2 §:n mukaista soveltamisalaa. Helsingissä tammikuun 26 päivänä 2005 PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN LIITTO RY PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO Huolto-osastoilla työskentelevien työntekijäin osalta olemme tarkas- taneet ja allekirjoittaneet tämän sopimuksen. METALLITYÖVÄEN LIITTO RY SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

  • Vuokranantajan ilmoitus maaperän puhtaudesta Vuokranantaja ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei vuokra-alueella aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi ai- heuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Mikäli vuokra-alueella ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen, vuokralainen on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä vuokrananta- jaan (Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu). Vuokranantaja korvaa vuokralaiselle pilaantuneen maaperän puhdistamisesta aiheutu- neet tavanomaisiin maarakennuskustannuksiin nähden ylimääräiset kustannukset, mikäli korvattavista toimenpiteistä ja kustannuksista on sovittu vuokranantajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Sel- vyyden vuoksi todetaan, että alemman ohjearvon alittavista haitta-ai- nepitoisuuksista aiheutuvia toimenpiteitä tai kustannuksia ei pidetä tässä tarkoitettuna pilaantuneen maaperän puhdistamisena. Vuokranantaja ei vastaa maaperän puhdistamisesta aiheutuvasta vii- västymisestä, eikä viivästyksestä johtuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, joita vuokralaisen hankkeelle tai kolmannelle osapuo- lelle saattaa aiheutua. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus pilaantuneesta maaperästä on voimassa siihen asti, kun kaikki vuokra-alueelle raken- nettavat rakennukset ovat asemakaavan nro 12220 ja tämän vuokraso- pimuksen käyttötarkoituksen mukaisesti ensimmäisen kerran viran- omaisen toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi, kuitenkin enintään viisi vuotta vuokrasuhteen alkamisesta lukien. Tämän jälkeen vuokra- lainen vastaa pilaantumisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus ei koske vuokralai- sen tai vuokralaisen lukuun toimineen toiminnasta ennen vuokrasuh- teen alkamista aiheutunutta pilaantumista. Edellä mainittu ei myöskään koske vuokra-aikana aiheutunutta pilaantumista riippumatta sen aiheut- tajasta.