Vesihuollon järjestäminen Mallilausekkeet

Vesihuollon järjestäminen. Vesihuollon järjestämisestä kiinteistölle sovitaan erikseen Vuokralaisen ja vesihuoltoliike-laitoksen välillä. Vuokralaisen velvoitteena on sopia vesihuollon järjestämisestä siten, että tässä sopimuksessa tarkoitettu rakentamisvelvoite voidaan täyttää.
Vesihuollon järjestäminen. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen verkostoihin, ellei liittymisvelvollisuudesta ole myönnetty vesihuoltolain mukaista vapautusta.
Vesihuollon järjestäminen. Vesihuollon järjestämisestä Suomessa alueellaan vastaa kunta, varsinaisista vesihuoltopalveluista huolehtii vesihuoltolaitos kunnan hyväksymällä toiminta-alueellaan. Kunta osallistuu alueelliseen ve- sihuollon yleissuunnitteluun. (xxx.xx [c]) Myös muualla Euroopassa vesihuoltopalveluiden järjestä- minen on kuntien, aluehallintojen tai valtion vastuulla. Ainoastaan Englanti ja Wales ovat poikkeuk- sia koska siellä vesihuolto on täysin yksityistetty. (Silfverberg P. 2020, 4) Kunnalla on lisäksi vastuu vesihuollon yleisestä kehittämisestä, ja käytännössä kunta ja vesihuoltolai- tokset laativat yhteistyössä kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman. Kehittämissuunnitelmasta ilmenee, mitkä kunnan alueet ovat tulossa ja millä aikataululla vesihuoltopalvelujen piiriin. Kiinteis- tön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta ja -laitteistosta liittämiskohtaan saakka. Ve- sihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on pääsääntöisesti liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014) Vesihuollon keskeisiä valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kunnan ter- veydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vesihuollon yleisestä oh- jauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Maa- ja metsäta- lousministeriö vastaa vesihuoltolainsäädännön valmistelusta ja ohjaa ELY keskuksien toimintaa. ELY keskuksen tehtävänä on puolestaan valvoa kunnan alueella vesihuollon kehittämistä ja järjestämis- velvollisuutta. Ne edistävät toimialueillaan vedenhankintaa ja sen jakelua, viemäröintiä sekä jäteve- sien käsittelyä. (Vasama ym. 2017, 12–19)
Vesihuollon järjestäminen. Vesihuollolla tarkoitetaan käyttöveden hankintaa ja jäteveden käsittelyä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava rakennuspaikan vesi- huollon järjestyminen ennen hankkeen aloittamista. Vesihuoltolaitoksen vahvistetulle toiminta-alueelle rakennettaessa tulee kiinteistö liittää laitoksen vesi- ja viemäriverkostoon. Toiminta- alueen ul- kopuolisilla alueilla jätevesien käsittelyssä on noudatettava ympäristön- suojelulakia, haja-asutuksen jätevesiasetusta sekä voimassaolevia ym- päristönsuojelumääräyksiä. OHJE: Rakennuksen rakentamista tarkoit- tavaan lupahakemukseen on liitet- tävä selvitys sade-, salaoja- ja pin- tavesien johtamisesta hulevesijär- jestelmään. Merkittävien rakennushankkeiden yhteydessä on esitettävä myös ra- kentamisen aikaisten hulevesien hallintasuunnitelma. Jos tontilla olevia vanhoja avo-ojia halutaan täyttää, on ensin selvitet- tävä, miten ojan täyttäminen vaikut- taa sekä oman tontin että naapuri- tonttien sade- ja pintavesien johta- miseen. Käyttämättömät talousvesikaivot tu- lee täyttää puhtailla kivennäismaa- aineksilla. Toiminta-alueiden ulkopuolelle raken- nettaessa suositellaan, että raken- taja varmistaa talousveden laadun ennen rakennusluvan hakemista.

Related to Vesihuollon järjestäminen

  • HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Vesihuolto Vesihuollolla tarkoitetaan vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimitta- mista talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä (viemä- röintiä) siinä laajuudessa kuin siitä laitoksen ja asiakkaan kesken sovitaan.

  • Liittämiskohdan yksilöiminen Liittämiskohta yksilöidään sopimuksessa sanallisesti tai laitos merkitsee sen raken- nuslupa-asiakirjoihin ja sopimuksen liitteenä olevaan karttaan. Jos merkinnät poik- keavat toisistaan, sovelletaan sopimuksessa olevaa merkintää.

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat: 1. Lainhuutotodistus 2. Rasitustodistus

  • Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitos on vesihuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettu laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

  • Henkilötietojen käsittelyn päättyminen 9.1. Sopimuksen voimassaoloaikana Palveluntuottaja ei saa poistaa Xxxxxxxx lukuun käsittelemiään henkilötietoja ilman Tilaajan nimenomaista pyyntöä. 9.2. Sopimuksen päättyessä tai purkautuessa Palveluntuottaja palauttaa Tilaajalle kaikki Tilaajan puolesta käsitellyt henkilötiedot sekä hävittää omilta taltioiltaan mahdolliset kopiot henkilötiedoista, ellei muuta ole sovittu. Tietoja ei saa poistaa, jos lainsäädännössä tai viranomaisen määräyksellä on edellytetty, että Palveluntuottaja säilyttää henkilötiedot.

  • Sopimuksen voimassaolo ja päättyminen 18.1 Sopimus tulee voimaan 3.1 kohdan mukaisesti ja on voimassa erikseen sovitun ajan tai kunnes se näiden yleisten sopimusehtojen mukaisesti irtisanotaan tai pu- retaan. Sopimus on kuitenkin aina vähintään voimassa 4.2 kohdan tai 5.5 kohdan mukaisen reklamaatioajan päättymiseen saakka. 18.2 Kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa sopimuksen kokonaan tai osittain käyttäen yhden kuukauden irti- sanomisaikaa. Sopimus on irtisanottava kirjallisesti tai muuten todisteellisesti. 18.3 Lisäksi Teosto voi irtisanoa sopimuksen välittömin vaikutuksin ilmoittamalla tästä kirjallisesti tai muuten todisteellisesti Asiakkaalle, mikäli: a) annetun käyttöluvan perusteella laskutettua tekijän- oikeuskorvausta ei ole suoritettu 14 päivän kuluessa laskun eräpäivästä; b) Teosto on edellyttänyt hinnaston mukaisen tekijän- oikeuskorvauksen suorittamista etukäteen 12.1 kohdan mukaisesti ja Asiakas ei ole suorittanut ko. ennakko- maksua eräpäivään mennessä; c) Asiakas joutuu konkurssiin, asetetaan selvitystilaan tai muuten todetaan varattomaksi; d) Asiakas ilmoittaa tai vahvistaa sopimuksen edellyt- tämät tiedot totuudenvastaisina tai oleellisesti virheel- lisinä taikka laiminlyö tällaisten tietojen ilmoittamisen; e) Asiakas muuten oleellisesti rikkoo sopimusta, eikä korjaa rikkomustaan 14 päivän kuluessa kirjallisesta huomautuksesta; tai f) Asiakas on toistuvasti rikkonut sopimusta tai laimin- lyönyt sopimuksen mukaiset velvollisuutensa. 18.4 Teostolla on lisäksi oikeus irtisanoa sopimus vä- littömästi, mikäli 1.1 kohdassa tarkoitetut valtuudet olennaisesti tai äkillisesti supistuvat, vähenevät tai lakkaavat. Mikäli Teosto irtisanoo sopimuksen osittain, Asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus kokonaan välit- tömin vaikutuksin. 18.5 Teoston irtisanoessa sopimuksen edellä mainit- tujen kohtien 18.3–18.4 perusteella, annettu käyttölupa raukeaa välittömin oikeusvaikutuksin.

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.