Viikoittainen vapaa. 1. Toimihenkilölle annetaan työaikalain mukainen viikoittainen vapaa kunakin työviikkona laista ilmenevin poikkeuksin.
2. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisen vapaan aikana tekemästään työstä korvaus lyhentämällä vas- taavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään seuraa- van kalenterikuukauden aikana tai maksamalla hänelle kuu- kausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka viikoittaisen va- paan aikana tehdyiltä tunneilta mahdollisten ylityö- ja sunnun- taityökorotusten lisäksi.
Viikoittainen vapaa. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vä- hintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuoro- kauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Tarvittaessa työvuoroluetteloon merkittyä viikoittaista vapaa-aikaa voidaan muuttaa. Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman, yllättävän sairausloman tai muun työloman vuoksi siten, että vapaa on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään tässä mo- mentissa mainitun ajan (35 tuntia tai 24 tuntia), katsotaan viikoittai- nen vapaa-aika annetuksi. Keskimääräinen viikoittainen vapaa-aika tulee antaa siten, että kahden viikon ajanjakson molemmilla viikoilla on keskeytymätöntä vapaa-aikaa. Yhden viikon vapaa-ajan pituus on vähintään 24 tuntia ja kahden vii- kon vapaa-ajan yhteispituus 70 tuntia. Siten, jos yhdellä viikolla viikoit- taista vapaa-aikaa on annettu vähimmäismäärä eli 24 tuntia, toisella viikolla yhtenäisen vapaa-ajan tulee tällaisella ajanjaksolla olla vähin- tään 46 tuntia (24 + 46 = 70). Vastaavasti jos toisella viikolla annetun vapaa-ajan pituus on ollut esimerkiksi 30 tuntia, on toisella viikolla oltava vähintään 40 tunnin keskeytymätön vapaa.
Viikoittainen vapaa tarkoittaa sitä, että viranhaltijalle annetaan kalenteriviikon aikana 35 tunnin/keskimäärin 35 tunnin yhtä- jaksoinen vapaa, jona aikana hän ei ole tehnyt työtä (esim. säännöllistä työaikaa tai vapaamuotoisen päivystyksen aikana aktiivityötä tai puhelinkonsultaatiota). Viikoittainen vapaa voi- daan järjestää joko siten, että jokaiseen kalenteriviikkoon si- sällytetään vähintään 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa tai että em. vapaa annetaan keskimääräisenä kahden viikon ajanjak- sossa siten, että yhtäjaksoinen vapaa on kummallakin viikolla vähintään 24 tuntia, ja toisen viikon vapaan pituus on ensim- mäisen viikon vapaan pituus vähennettynä 70 tunnista, esim. 1 viikolla 24 tuntia ja 2 viikolla 46 tuntia tai 1 viikolla 30 tuntia ja 2 viikolla 40 tuntia (yhteensä vapaa on siis 70 tuntia). Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden piiriin kuuluu, kumpaa järjestelmää viikoittaisen vapaan antamisesta nouda- tetaan. Vapaan antaminen keskimääräisenä ei edellytä sään- nönmukaisuutta eikä pysyvyyttä, vaan vapaa voidaan antaa keskimääräisenä myös tilapäisesti. Selvyyden vuoksi on va- paan antamista koskevat yleiset periaatteet, mm. kumpaa jär- jestelmää lähtökohtaisesti noudatetaan, syytä sisällyttää työ- vuoroluetteloiden laatimista koskeviin yleisohjeisiin. Viikoittaisen vapaan tulee olla viranhaltijan tiedossa etukä- teen, mutta työvuoroluetteloon sitä ei tarvitse merkitä erik- seen, vaan se ilmenee välillisesti työvuorojen alkamisesta ja päättymisestä. Viikoittainen vapaa voi sisältyä osaksi edelli- seen ja osaksi seuraavaan kalenteriviikkoon, jolloin vapaa katsotaan sen kalenteriviikon vapaaksi, johon enin osa va- paasta kohdistuu. Työnantajalla on oikeus tarvittaessa yksipuolisesti muuttaa suunnitellun viikoittaisen vapaan antamisajankohtaa. Tämä voi tulla kyseeseen esim. silloin, kun viranhaltija joutuu suun- nitellun vapaansa tai päivystyksen aikana työhön. Viikoittai- seksi vapaaksi tai sen osaksi katsotaan tällöin pisin saatu yh- tenäinen vapaa-aika. Mikäli viranhaltija ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosi- loman, sairausloman, muun virkavapaan tai työaikakorvaus- vapaiden vuoksi siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoi- sesti vähintään 35/keskimäärin 35 tuntia, katsotaan viikoittai- nen vapaa-aika annetuksi.
Viikoittainen vapaa. Hoitajan työ pyritään järjestämään 5-päiväisiksi työviikoiksi KVTES:n III luvun 26 §:n 1 ja 5 momenteissa todetulla tavalla, mikäli tämä on mahdollista perhepäivähoidon toiminnan ja lasten hoidon tarpeen kannalta. Jos hoitaja joutuu lasten hoidon takia työskentelemään vii- koittaisen vapaan aikana, hänelle ei makseta tästä eri korvausta mahdollisia työaikakorvauksia lukuun ottamatta.
Viikoittainen vapaa. Viikoittaisesta vapaa-ajasta on säädetty työaikalain 31 §:ssä.