AVAINTES
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus
2018–2020
AVAINTES
2018–2020
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus
Avaintyönantajat AVAINTA ry HELSINKI 2018
1. painos
Painetun julkaisun ISBN 978-952-7231-06-7 Verkkojulkaisun ISBN 978-952-7231-07-4 Otavan Kirjapaino Oy
Keuruu 2018
Myynti:
Kuntatalon julkaisumyynti, puh. 09 7711
Tilausnumero 3-0895
4041 0037
Painotuote
Avaintyönantajat AVAINTA ry Toinen linja 14
00530 HELSINKI
Sisällys
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus 2018–2020
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 10
1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen
irtisanominen 10
2 § Yleiskorotukset 10
3 § Paikallinen järjestelyerä 11
4 § Matkakustannusten korvaukset 12
5 § Tuntipalkkaisten palkantarkistukset 2018 12
6 § Työehtosopimusmuutokset 13
7 § Jatkuva neuvottelumenettely 13
8 § Työryhmät 13
9 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen 14
LUKU 1 YLEINEN OSA 15
1 § AVAINTES:n soveltamisala 15
2 § Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevat rajoitukset 15
3 § Paikallinen sopiminen 15
4 § Työnantajan yleiset oikeudet 16
5 § Työsuhde 16
6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet 17
7 § Viittausmääräys 17
8 § Työehtosopimuksen voimassaolo 17
9 § Työrauha 18
LUKU 2 PALKKAUS 19
10 § Palkkauksen osat 19
11 § Palkkaryhmittely, työllistymistyö ja vähimmäispalkka 19
12 § Päiväpalkka ja tuntipalkka 19
A Työntekijän peruspalkka 20
13 § Peruspalkka 20
14 § Pätevyyden puuttuminen 27
15 § Osa-aikatyöntekijän palkka 27
16 § Siirto muuhun työhön 27
17 § Työkyvyn alentumisen vaikutus palkkaukseen 28
B Kokemuslisä ja muut palkanlisät 29
18 § Kokemuslisät 29
19 § Määrävuosilisä 31
20 § Määräaikainen palkanlisä 31
21 § Syrjäseutulisä 32
C Tulospalkkio 32
22 § Tulospalkkio 32
D Erinäiset määräykset 33
23 § Poistettu 33
24 § Palkanmaksu 33
25 § Palkan maksuaika 34
26 § Kuittausoikeus, työnantajan saatava 34
LUKU 3 TYÖAIKA 35
A Kaikissa työaikamuodoissa sovellettavat yhteiset määräykset 35
27 § Työaikalain soveltaminen 35
A1 Työaika ja sen sijoittaminen 36
28 § Työaika 36
29 § Työajan sijoittaminen 39
A2 Lepoajat 39
30 § Viikoittainen ja vuorokautinen vapaa-aika 39
31 § Päivittäinen lepoaika 41
A3 Työaika-asiakirjat 43
32 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa 43
33 § Työvuoroluettelo 43
A4 Epämukavan työajan korvaukset 45
34 § Sunnuntaityö-, lauantaityö- ja aattokorvaus 45
35 § Ilta- ja yötyön korvaaminen 46
36 § Vuorotyö 47
A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo 48
37 § Hätätyö 48
38 § Hälytysluonteinen työ 48
39 § Varallaolo 48
A6 Työaikakorvausten suorittaminen 50
40 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 50
41 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja suorittaminen 51
42 § Työaikakorvausten suorittaminen 52
A7 Säännöllisestä työajasta sopiminen 53
43 § Poikkeavat työaikajärjestelyt 53
A8 Säännölliset työajat 53
44 § Työajan määräytyminen 53
45 § Työaikamuodot 54
46 § Säännöllinen työaika 54
47 § Arkipyhät 55
B Työaikamuotojen yksityiskohtaiset määräykset 58
B1 Yleistyöaika 58
48 § Yleistyöajan soveltaminen 58
49 § Yleistyöaika 58
50 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen 61
51 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa 61
52 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo 64
53 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo 67
54 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen 70
B2 Toimistotyöaika 71
55 § Toimistotyöajan soveltaminen 71
56 § Toimistotyöaika 71
57 § Toimistotyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen 73
58 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa 73
59 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo 75
60 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo 78
61 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen 81
B3 Jaksotyöaika 82
62 § Jaksotyöajan soveltaminen 82
63 § Jaksotyö, täysi työaikajakso, täysi työaika 82
64 § Jaksotyöaika, keskeytynyt jakso 83
65 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys 84
66 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys arkipyhäjaksolla 85
67 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys 85
68 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäjaksolla 86
69 § Jaksotyöaika, lisätyökorvaus 86
70 § Jaksotyöaika, ylityökorvaus 87
71 § Jaksotyöaika, lyhyet työsuhteet 87
LUKU 4 VUOSILOMA 89
A Yleiset määräykset 89
72 § Vuosilomaluvun soveltamisala ja oikeus vuosilomaan 89
73 § Vuosiloman peruskäsitteet 91
74 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi 91
75 § Työssäoloajan veroinen aika 92
B Vuosiloman pituus 93
76 § Vuosiloman pituuden määräytyminen 93
C Vuosilomapäivien kuluminen 99
77 § Vuosilomapäivien kuluminen 99
D Vuosiloman ajankohta ja jakaminen 102
78 § Vuosiloman ajankohta 102
79 § Vuosiloman ajankohdan ilmoittaminen 104
E Vuosiloman säästäminen ja siirtäminen 104
80 § Vuosiloman säästäminen 104
81 § Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta 105
F Vuosilomapalkka työsuhteen jatkuessa 106
82 § Vuosilomapalkka 106
G Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa 109
83 § Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa 109
H Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 112
84 § Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 112
I Oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen 114
85 § Vapaan ansainta 114
J Lomaraha 115
86 § Lomaraha 115
K Maksamisajankohdat 117
87 § Vuosilomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen maksaminen 117
LUKU 5 TYÖLOMA 118
88 § Työ-/sairausloma 118
89 § Sairausloma-ajan palkka 119
90 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko 121
91 § Työtapaturma ja ammattitauti 122
92 § Poistettu 123
93 § Äitiysvapaa 123
94 § Äitiys- ja isyysraha sekä sairauspäiväraha 124
95 § Erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 124
96 § Hoitovapaa 125
97 § Osittainen hoitovapaa 126
98 § Tilapäinen hoitovapaa 126
99 § Xxxxxxxxx perhesyistä 129
100 § Opintovapaalaissa tarkoitettu työloma 129
101 § Täydennyskoulutus 129
102 § Palkalliset työlomat 130
103 § Palkattomat työlomat 131
LUKU 6 HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT 133
104 § Henkilöstön edustajat, yleistä 133
105 § Luottamusmies 133
106 § Luottamusmies, oikeus valita 134
107 § Luottamusmiehen valitseminen 134
108 § Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet 134
109 § Luottamusmies ja pääluottamusmies, tehtävät 135
110 § Luottamusmiehen tietojensaantioikeus ja -antovelvollisuus 135
111 § Luottamusmiehen asema 136
112 § Luottamusmiehen ajankäyttö 136
113 § Luottamusmiehen toimitilat 137
114 § Luottamusmiehen ansionmenetyskorvaus 137
115 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus 137
116 § Luottamusmiehen ja työsuojelunvaltuutetun koulutus 138
117 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun koulutuksen
hyväksyminen 139
LUKU 7 LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 140
118 § Työntekijän lomauttaminen 140
119 § Työsopimuksen päättyminen 140
LUKU 8 NEUVOTTELUMENETTELY 142
A Työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevien
erimielisyyksien ratkaisu 142
120 § Välitön neuvonpito 142
121 § Paikallisneuvottelut 142
122 § Keskusneuvottelut 143
123 § Neuvottelujen päättäminen ja pöytäkirja 143
124 § Kanneoikeuden vanhentuminen 144
125 § Kanteen vireillepano työtuomioistuimessa 144
B Paikallinen sopiminen 144
126 § Paikallinen sopiminen 144
LIITE 1 Kuukausipalkkaisten työntekijöiden palkkaryhmittely 146
1 § Palkkaryhmittelyn soveltaminen 146
2 § Vähimmäispalkka 147
3 § Työllistymistyö 148
Johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävät 149
Toimisto- ja asiakaspalveluhenkilökunta 150
Hoitohenkilöstö 151
Sosiaali- ja terveysyksiköiden ja päivähoidon johtotehtävät 152
Sosiaalityöntekijät 153
Päivähoidon erityistyöntekijät 153
Sosiaalipalvelujen ja päivähoidon vaativat ammattitehtävät 153
Sosiaalipalvelujen muut ammattitehtävät 154
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä päivähoidon peruspalvelutehtävät 154
Ravitsemispalveluhenkilökunta 155
Siivoustoimi 156
Teknisen alan tehtävät 157
Tekstiilihuolto 158
LIITE 2 Matkakustannusten korvaukset 1.1.2018 159
A Yleiset määräykset 159
1 § Yleistä 159
2 § Työmatka 159
3 § Kokonaiskustannukset 159
B Matkustamiskustannusten korvaus 160
4 § Varsinaiset matkustamiskustannukset 160
5 § Matkustamiskustannusten korvausperusteet 160
6 § Matkustamiskustannusten korvaukset 161
C Päiväraha 162
7 § Päivärahan maksamisedellytykset 162
8 § Matkavuorokausi 162
9 § Osa- ja kokopäivärahan tuntirajat 162
10 § Päivärahan suuruus 163
11 § Alennettu päiväraha 163
D Muut korvaukset 163
12 § Ateriakorvaus 163
13 § Majoittumiskorvauksen edellytykset 164
14 § Poistettu 164
15 § Yömatkaraha 164
16 § Oppikurssilaisille maksettavat korvaukset 165
E Ulkomaille tehtyjen työmatkojen kustannusten korvaukset 167
17 § Yleistä 167
18 § Ulkomaan päivärahan ja hotellikorvauksen määrä 167
19 § Päiväraha 167
20 § Alennettu päiväraha ja hotellikorvaus 168
21 § Erinäisten kulujen korvaaminen 168
F Erinäisiä määräyksiä 169
22 § Matkaennakko 169
23 § Matkalasku 169
24 § Matkalaskun esittäminen ja korvausten maksaminen 169
LIITE 3 Keskeytymätön kolmivuorotyö 170
1 § Soveltamisala ja säännöllinen työaika 170
2 § Vuosityöaika 170
3 § Työvuorokauden ja työviikon alkaminen 170
4 § 5-vuorojärjestelmä 171
5 § Työajan veroiset poissaolot 172
6 § Muussa työaikamuodossa työskentelyn vaikutus vuosityöaikaan 172
7 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt 173
8 § Aattokorvaus 173
9 § Yli- ja lisätyön määritelmä ja korvaaminen 173
10 § Työvuoroluettelo 175
11 § Tuntipalkan sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja
niiden suorittamisajankohta 175
12 § Vuosiloma 176
13 § AVAINTES:n työaikaluvun määräysten soveltaminen 176
Avaintyönantajat Avainta ry:n työehtosopimuksen 2018–2020 allekirjoituspöytäkirja
1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen
Tämä työehtosopimus on voimassa 1.2.2018–31.3.2020.
Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.3.2020 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päätty- mistä.
Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kun- nes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
2 § Yleiskorotukset
1 mom. Yleiskorotus 1.5.2018 alkaen
Työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.5.2018 alkaen yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 25 euroa, kuitenkin vähintään 1,25 prosenttia.
2 mom. Yleiskorotus 1.4.2019 alkaen
Työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2019 alkaen yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,2 prosenttia.
3 mom. Palkkaryhmittelyn vähimmäisperuspalkat
Palkkaryhmittelyliitteen (Liite 1) vähimmäisperuspalkkoja korotetaan yleiskorotuksia 1.5.2018 ja 1.4.2019 vastaavasti.
4 mom. Vähimmäispalkka
AVAINTES:n Liitteen 1 2 § 1 momentin mukainen vähimmäis-
peruspalkka on 1.5.2018 alkaen 1 583,92 euroa ja 1.4.2019 alkaen
1 602,93 euroa.
Allekirjoituspöytäkirja
3 § Paikallinen järjestelyerä
1 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 alkaen
Paikallinen järjestelyerä on 1,0 prosenttia jäsenyhteisön tämän työ- ehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden peruspalkkojen palkkasummasta.
2 mom. Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen
Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen sekä paikal- listen palkkausepäkohtien korjaaminen. Paikallinen järjestelyerä käy- tetään työntekijöiden henkilökohtaisten peruspalkkojen korottamiseen.
3 mom. Paikallisen järjestelyerän laskeminen
Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.
4 mom. Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely
Työnantajan edustajat ja henkilöstön edustajat neuvottelevat paikalli- sen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdolli- suuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neu- votteluosapuolia.
Osapuolet neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käytöstä tarkoituk- siin, jotka on mainittu tämän allekirjoituspöytäkirjan 3 § 2 momentissa.
Ennen järjestelyerän jakamista työnantaja ja henkilöstön edustajat neuvottelevat järjestelyerän kohdentamisen perusteista ja menettely- tavoista sekä niiden vaikutuksesta palkkaukseen. Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Työnantaja antaa henkilöstön edustajille neuvottelua varten tarvittavat tiedot. Neuvotteluista pidetään pöytä- kirjaa osapuolten sopimalla tavalla. Pöytäkirjaan kirjataan osapuol- ten näkemykset perusteluineen ja yksimielinen tai erimielinen neu- vottelutulos.
Luottamusmies edustaa henkilöstöä niissä jäsenyhteisössä, joissa luottamusmies on valittu. Niissä jäsenyhteisöissä, joissa ei ole luotta- musmiestä, järjestelyerän kohdentamisen perusteista neuvotellaan henkilöstön valitseman edustajan ja muissa, lähinnä pienissä jäsen- yhteisöissä, suoraan henkilöstön kanssa.
Neuvotteluissa saavutettu yksimielinen neuvottelutulos kirjataan pöytäkirjaan. Xxxxxx neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, työnanta- ja päättää paikallisen järjestelyerän kohdentamisesta peruspalkkojen korotuksiin.
Työnantaja antaa kohdentamisen jälkeen selvityksen luottamus- miehelle/työntekijöiden valitsemalle edustajalle/henkilöstölle päättä- miensä toimenpiteiden perusteista ja niihin liittyneiden palkkaratkai- sujen kustannusten jakautumisesta. Selvitys sisältää tiedon järjeste- lyerän jaettavasta palkkasummasta, saajien lukumäärästä ja keski- määräisestä peruspalkan korotuksesta. Tiedot annetaan siten, ettei yhden henkilön palkkatietoja voida yksilöidä.
Jos neuvottelutulos on pöytäkirjan mukaan yksimielinen, työnantaja ei toimita erillistä selvitystä.
Mikäli neuvottelutulos on erimielinen, työnantajan on annettava hen- kilöstön edustajille yllä tarkoitettu selvitys 14.12.2018 mennessä. Jos selvitystä ei anneta tai neuvottelua ei ole käyty mainittuun päivään mennessä, järjestelyerä jaetaan yleiskorotuksena.
4 § Matkakustannusten korvaukset
Matkakustannusten korvausmääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana sen li- säksi mitä liitteessä 2 on erikseen määrätty, noudattaen soveltuvin osin Vero- hallinnon em. korvausten tarkistuksia koskevia päätöksiä.
5 § Tuntipalkkaisten palkantarkistukset 2018
Niiden Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisöjen työntekijöiden, joihin so- velletaan AVAINTES 2 §:n 3) kohdan perusteella Kunnallista tuntipalkkaisen hen- kilöstön työehtosopimusta (TTES), palkankorotukset toteutetaan TTES määräys- ten mukaisesti.
Yleiskorotus 1.5.2018 lukien
Perustuntipalkkoja ja urakkapalkkoja korotetaan 1.5.2018 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 15 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 1,25 %. Palkantarkistukset toteutetaan siten kuin jäljempänä 4–6 §:ssä todetaan.
Henkilökohtaisia lisiä, työkokemuslisiä ja työolosuhdelisiä ei koroteta.
Yleiskorotus 1.4.2019 lukien
Palkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Palkantarkistuksen toteuttamisesta annetaan tarkemmat tiedot myöhemmin.
Paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 lukien
Paikallinen järjestelyerä on 1,2 prosenttia TTES:n palkkasummasta.
Paikallisten järjestelyerien kohdentaminen
Paikallisia järjestelyeriä kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkaus epäkohtien
Allekirjoituspöytäkirja
korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleen- järjestelyjen tukeminen mahdollisimman tasapuolisesti eri palkkaryhmissä.
Paikalliset järjestelyerät käytetään perustuntipalkkojen, henkilökohtaisten lisien tai urakkapalkkojen korotuksiin.
Kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa sovittua tuloksellisuuteen perustu- vaa kertaerää ei sovelleta AVAINTES jäsenyhteisöjen työntekijöihin.
6 § Työehtosopimusmuutokset
1. AVAINTES:n yleistyöaika- ja toimistotyöaikajärjestelmiä koskevat muutokset ovat liitteenä. Nämä sopimusmuutokset tulevat voimaan 4.6.2018. Sopijaosa- puolet valmistelevat yhteiset soveltamisesimerkit 1.4.2018 mennessä.
2. Työlomia koskevassa luvussa 5 on pidennetty palkallisen isyysvapaan pituus 9 arkipäivään.
Erityismääräys palkan takaisinperinnästä on poistettu tilanteessa, jossa työn- tekijälle on myönnetty määräaikainen kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke.
3. Luottamusmiehiä koskeva luku 6 on nimetty uudelleen henkilöstön edustajia koskevaksi luvuksi, ja luvun sisältöä on muutettu. Luvussa ovat myös mää- räykset työsuojeluvaltuutetuista.
7 § Jatkuva neuvottelumenettely
Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenet- telyn periaatteita osapuolten esille ottamissa työehtosopimusasioissa.
8 § Työryhmät
Asetetaan seuraavat työryhmät:
1. Työhyvinvointityöryhmä
Työryhmä selvittää mahdollisuuksia edistää työhyvinvointia ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä työurien pidentämiseksi ja sairauspoissaolojen hallin- nan parantamiseksi.
2. 0-työsopimusten käyttöä selvittävä työryhmä
Työryhmä selvittää ja kartoittaa 0-työsopimuksiin liittyviä soveltamiskäytäntöjä sekä tarvittaessa arvioi työehtosopimuksen muutostarpeita.
3. Työaikatyöryhmä
Työryhmä selvittää sopimuskauden aikana AVAINTES:n työaikamääräysten soveltamiseen liittyviä kysymyksiä sekä arvioi mahdollisia muutostarpeita
sopimusmääräyksiin. Työryhmä voi arvioida myös muita työaikoihin liittyviä mahdollisia kehitystarpeita.
Työryhmä tulee arvioimaan sopimuskaudella voimaantulevan työaikalain muu- tosten suhdetta työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin, ja valmis- telee tarvittavat muutosesitykset.
9 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen
Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään viiden kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa työnantajissa, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät vii- meistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.
Helsingissä 2. maaliskuuta 2018 AVAINTYÖNANTAJAT AVAINTA RY
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN
Luku 1 Yleinen osa
Luku 1
Yleinen osa
1 § AVAINTES:n soveltamisala
1 mom. Työehtosopimuksen soveltamisala
Tätä työehtosopimusta sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisöjen palveluksessa oleviin työntekijöihin, jollei tässä työ- ehtosopimuksessa ole toisin määrätty.
2 mom. Liitteiden soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen liitteiden soveltamisala käy ilmi ao. liit- teistä.
2 § Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevat rajoitukset
Tätä työehtosopimusta ei sovelleta
1) jäsenyhteisöjen johtoon eikä muihin vastaavassa esimiesasemassa oleviin, jotka edustavat työnantajaa, ellei ao. sopimuskohdassa toisin todeta
2) niiden jäsenyhteisöjen työntekijöihin, joilla on talokohtainen työehtosopimus tai tiettyä ryhmää koskeva erillinen työehtosopimus, ellei niissä ole toisin todettu
Tätä AVAINTES:iä sovelletaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n vähintään 16 kalenteripäivää kestävissä vuokratyösuhteissa, ellei Seure Henkilöstöpalvelut Oy:tä koskevassa talokohtaisessa työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.
3) niihin jäsenyhteisöjen palveluksessa oleviin tuntipalkkaisiin työntekijöihin, joihin sovelletaan kuntien tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehto- sopimusta (TTES).
3 § Paikallinen sopiminen
Tätä työehtosopimusta ei sovelleta siltä osin kuin jäljempänä neuvottelumenette- lyä koskevassa luvussa 8 sovituin tavoin on paikallisella sopimuksella sovittu poi- kettavaksi tämän työehtosopimuksen määräyksistä.
Soveltamisohje
Tämän työehtosopimuksen 8 luvun 126 §:n yleisiä määräyksiä paikallisesta sopi- misesta ei sovelleta niissä tapauksissa, joiden osalta tässä työehtosopimuksessa on sovittu erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällaisia erityismääräyksiä on mm. työehtosopimuksen 43 §:ssä.
4 § Työnantajan yleiset oikeudet
Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työn- tekoa. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lain- säädännön, tämän työehtosopimuksen, työsääntöjen tai niitä vastaavien johto- sääntöjen kanssa.
5 § Työsuhde
1 mom. Työsopimuksen muoto
Työsopimus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti ja niin tarkasti, että siitä käyvät ilmi kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat.
Soveltamisohje
Työsopimus voidaan tehdä suullisesti silloin, kun siihen on perusteltua aihetta esimerkiksi työsopimuksen lyhytaikaisuuden vuoksi. Työsopi- muksen muodosta ja kestosta on säädetty työsopimuslain 1 luvun
3 §:ssä ja työnteon keskeisistä ehdoista annettavasta selvityksestä työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä.
2 mom. Koeaika
Työsopimukseen voidaan sisällyttää työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukainen koeaika.
3 mom. Lääkärintodistuksen esittäminen ennen työsuhteen alkamista
Työntekijän on ennen työsuhteen alkamista vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Lääkärintodistusta ei vaadita, mikäli jo ennestään saman työnantajan palveluksessa oleva työntekijä siirtyy saman luonteiseen uuteen tehtävään ja hän on palvelukseen tullessaan esittänyt hyväksyttävän lääkärintodis- tuksen.
4 mom. Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen
Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien katsotaan alkavan siitä lukien, kun työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön. Jos kuitenkin työntekijä työsopimuksen mukaan on otettu palvelukseen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien ja kalenterikuukauden ensimmäinen päivä on sellainen pyhä- tai juhlapäivä tai muu päivä, joka säännön- mukaisesti ei ole työpäivä, kuukausipalkkaisen työntekijän oikeuk- sien katsotaan alkavan sanotun kuukauden alusta, mikäli työhön va- littu on edellä mainittujen päivien jälkeisenä ensimmäisenä säännön- mukaisena työpäivänä ryhtynyt työhön.
Luku 1 Yleinen osa
6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet
1 mom. Siirto toiseen työhön
Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvit- taessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään 8 viikkoa kerrallaan.
Soveltamisohje
Palkkaus tilapäisen siirron ajalta määräytyy tämän työehtosopimuk- sen 16 §:n mukaisesti.
Työntekijä voidaan siirtää toisiin tehtäviin tilapäisesti riippumatta sii- tä, mitä työsopimuksessa on sovittu työntekijän työtehtävistä tai työn suorittamispaikasta.
Jos siirto kestää yli 8 viikkoa ja uudet työtehtävät poikkeavat olennai- sesti työntekijän työsopimuksen mukaisista tehtävistä, työntekijän siir- täminen edellyttää, että hän on suostunut siirtoon tai että työnantajalla on irtisanomisperuste. Työntekijän kanssa tehdään uusi työsopimus muuttuneista tehtävistä.
2 mom. Lääkärintarkastukset työsuhteen kestäessä
Työntekijä on velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tälle teh- tävän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi ja osallistumaan työnantajan määräyk- sestä terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tut- kimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Työntekijälle on ennen määräyksen antamista varat- tava tilaisuus tulla kuulluksi. Näiden tutkimusten kustannuksista vas- taa työnantaja.
7 § Viittausmääräys
Niitä työsopimuslain (TSL), työaikalain (TAL), vuosilomalain (VLL), yhteistoimin- nasta yrityksissä annetun lain (YTL), opintovapaalain (OVL) ja opintovapaa-ase- tuksen taikka muun lain tai asetuksen säännöksiä, joihin tässä työehtosopimuk- sessa viitataan, ei ole otettu sen osaksi.
8 § Työehtosopimuksen voimassaolo
Tämä työehtosopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n mukaisin rajoi- tuksin.
9 § Työrauha
Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy työehtosopimuslain (7.6.1946/436) mukaan.
Luku 2 Palkkaus
Luku 2
Palkkaus
10 § Palkkauksen osat
Työntekijän palkkaus määräytyy tämän työehtosopimuksen mukaan seuraavasti:
1 mom. Varsinainen palkka
Työntekijän varsinaisella palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa ja mah- dollista kokemuslisää tai muuta työnantajan suorittamaa peruspalkan luonteista palkkaa taikka vastaavaa peruspalkan luonteista palkan- lisää:
1) työntekijän peruspalkka (13–14 § ja LIITE 1)
2) kokemuslisä (18 §)
3) mahdollinen määrävuosilisä (19 §)
4) mahdollinen syrjäseutulisä (21 §)
5) mahdollinen luottamusmieskorvaus (115 §)
6) mahdollinen työsuojeluvaltuutetun palkkio (115 §)
7) muut mahdolliset peruspalkan luonteiset lisät.
2 mom. Varsinaiseen palkkaan kuulumattomat mahdolliset palkanosat
8) määräaikainen palkanlisä (20 §)
9) tulospalkkio ja tulospalkkion luonteinen lisä (22 §)
Soveltamisohje
Vuosiloma- ja sairausajan päiväpalkan lisäys sekä työaikakorvaukset eivät kuulu varsinaiseen palkkaan.
11 § Palkkaryhmittely, työllistymistyö ja vähimmäispalkka
Ohjeet työntekijän sijoittamisesta palkkaryhmittelyyn, palkkaryhmittelyä vähim- mäisperuspalkkoineen, vähimmäispalkkaa ja työllistymistyötä koskevat määräyk- set ovat tämän työehtosopimuksen liitteessä 1.
12 § Päiväpalkka ja tuntipalkka
1 mom. Päiväpalkka vajaalta kalenterikuukaudelta
Maksettaessa palkkaa osalta kuukautta lasketaan jokaista vajaaseen kuukauteen sisältyvää kalenteripäivä kohden päiväpalkka, joka saa- daan jakamalla varsinainen kuukausipalkka ko. kuukauden kalenteri- päivien lukumäärällä. Vajaan kuukauden palkka saadaan kertomalla
päiväpalkka kuukauden osaan sisältyvien kalenteripäivien luku- määrällä.
Esimerkki 1
Työntekijän vakinainen työsuhde alkaa 17.1. Tammikuun palkka saa- daan jakamalla varsinainen palkka 31:llä ja kertomalla osamäärä 15:llä.
2 mom. Tuntipalkka
1) Enintään 12 kalenteripäivän työsuhde
Mikäli työsuhde kestää enintään 12 kalenteripäivää, työssäolon ajal- ta maksettava palkka lasketaan tuntipalkan mukaan käyttäen jakaja- na tämän työehtosopimuksen 41 §:n 1 momentissa mainittuja jakaja- lukuja.
2) Kutsuttaessa työhön tulevat
Työntekijälle, joka on toistaiseksi voimassa olevassa tai yli 12 päivää kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa, mutta jonka työaika so- vitaan kunkin työrupeaman osalta erikseen, voidaan peruspalkka maksaa edellä 1) -kohdan mukaan laskettuna tuntipalkkana.
Soveltamisohje
Kutsuttaessa työhön tulevan työntekijän peruspalkka määritellään osa-aikapalkkana, mikäli on mahdollista arvioida hänen keskimääräi- nen viikoittainen työaikansa. Mikäli se ei ole mahdollista, maksetaan peruspalkka tämän momentin mukaisen tuntipalkan mukaan.
Ks. myös jäljempänä 41 §.
A Työntekijän peruspalkka
13 § Peruspalkka
1 mom. Palkkaryhmään sijoittaminen
Työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään siten, kuin palkkaryh- mittelyliitteen (liite 1) 1 §:ssä on tarkemmin määrätty. Kunkin palkka- ryhmän kohdalla on mainittu vain palkkaryhmän vähimmäisperus- palkka, joka työntekijälle on vähintään maksettava.
Luku 2 Palkkaus
Soveltamisohje
Palkkaryhmittelyn ulkopuolisen työntekijän peruspalkka määräytyy tämän pykälän 3 momentin mukaisesti.
Palkkausjärjestelmän tausta Arviointi palkkauksen perusteena
Työntekijälle on maksettava vähintään asianomaisen palkkaryhmän mukaista vähimmäisperuspalkkaa, jos työehtosopimuksella ei ole toi- sin sovittu. Tarkoituksenmukainen palkkaporrastus palkkaryhmän si- sällä tarkoittaa sitä, että työntekijän peruspalkan taso vastaa hänen työtehtäviensä, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa tasoa, joka on saatu esille käyttämällä asianmukaisia kriteereitä. Palkkaryhmän vä- himmäisperuspalkkaa voidaan maksaa työntekijälle, jonka tehtävät, ammattitaito ja suoritustaso ovat palkkaryhmässä tarkoitettua perus- tasoa.
Kussakin palkkaryhmässä noudatetaan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta. Työntekijöiden henkilökohtaiset peruspalkat mää- räytyvät sen mukaan, miten vaativia tehtäviä he suorittavat, miten hyvä ammattitaito heillä on ja minkälainen on heidän työsuorituksen- sa. Oikean peruspalkan määrittäminen työntekijälle edellyttää näiden tekijöiden arviointia työntekijän työssä.
Palkkausjärjestelmässä keskeistä on, että työntekijä voi itse vaikut- taa palkkaukseensa osaamisellaan ja työsuorituksellaan. Olennaista on, että työntekijä tuntee etukäteen ne perusteet, joilla hänen työ- tään arvioidaan. Arvioitavien tekijöiden tulee olla työssä keskeisiä, yhteisön tavoitteiden saavuttamiseen olennaisesti vaikuttavia asioita, koska arviointi ohjaa työntekijää toimimaan yhteisön tavoitteiden suuntaisesti.
Arvioinnissa on olennaista, että peruspalkan määrittelyn kriteereinä palkkaryhmän sisällä käytetään niitä tekijöitä tai ominaisuuksia, jotka ovat tehtävän työn kannalta olennaisimpia ja tärkeimpiä. Siten kritee- rit on harkittava kunkin ammattiryhmän osalta erikseen. Jotkut tehtä- vät edellyttävät omia erityisiä kriteereitään. Esimerkiksi kehittämis- työssä korostuvat innovatiivisuus ja projektien ja hankkeiden läpi- vienti. Tarkkuus ja huolellisuus ovat tekijöitä, jotka voivat olla tärkeitä monissa töissä kuten esimerkiksi sekä kirjanpidossa että potilaan hoidossa, vaikka ne esiintyvät niissä eri tavoin.
Työntekijän peruspalkan lähtötasoon voivat vaikuttaa myös paikka- kunnan ja ammattialan yleinen palkkataso ja työnantajan noudatta- mat palkkapoliittiset periaatteet. Esimerkiksi niillä paikkakunnilla, joil- la tietyn ammattialan työntekijöistä on pulaa, käytössä oleva vähim- mäisperuspalkkataso voi nousta yli palkkaryhmän vähimmäistason. Työnantajan käyttämä palkkauksen lähtötaso voi silloin jo olla
vähimmäisperuspalkkatasoa korkeampi myös kokonaan riippumatta työntekijän omasta panoksesta, mikä on otettava huomioon suh- teutettaessa työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa olemassa olevaan palkkatasoon.
Vaikka kaikki tai useimmat työntekijät asettuisivat arvioinnin perus- teella samalle tasolle, ei se kuitenkaan tarkoita, että näille työnteki- jöille olisi maksettava vähimmäisperuspalkkaa. Jos kaikki työntekijät ovat esimerkiksi arvioitavien tekijöiden suhteen erinomaisia, pitäisi kaikkien työntekijöiden palkkaus myös määräytyä selvästi yli vä- himmäisperuspalkkatason. Tämä tukee myös työnantajan tavoitetta rekrytoida ja pitää palveluksessaan mahdollisimman korkeatasoista henkilöstöä. Porrastus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työntekijöiden välille pitäisi pakolla tehdä palkkaeroja, mikäli tehty arviointi ei sitä osoita ja edellytä.
Arvio tehdään työehtosopimuksen mukaan kokonaisarviona. Kokonaisarviolla tarkoitetaan, että eri tekijöille ei määritellä erillisiä palkanosia. Työtehtävien, ammattitaidon ja suorituksen perusteella tehty kokonaisarvio määrittelee työntekijän sijoittumisen palkka- ryhmässä. Tehdystä kokonaisarviosta on kuitenkin käytävä ilmi, miten eri tekijöitä on arvioitu.
Työntekijästä tehtävä arvio on perusteltava työntekijälle. Hänellä on oikeus saada tieto itseään koskevan arvion sisällöstä ja perusteista sekä sen vaikutuksesta palkkaukseen.
Uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotto onnistuu sitä paremmin, mitä keskeisemmin henkilöstö tai sen edustajat osallistuvat järjestel- män rakentamiseen ja kehittämiseen ja mitä paremmin koko henkilös- tölle tiedotetaan järjestelmän perusteista ja menetelmistä. Tämä edes- auttaa järjestelmän läpinäkyvyyttä ja siten sen hyväksymistä.
2 mom. Työntekijän peruspalkan määräytyminen
Kussakin palkkaryhmässä noudatetaan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta. Työntekijän peruspalkan tasoon palkkaryhmässä vaikuttavat hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työ- suorituksensa. Työntekijän henkilökohtainen peruspalkka on sitä korkeampi, mitä ylemmälle tasolle hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa on arvioitu. Nämä arvioidaan kokonaisarviona.
Soveltamisohje
Palkkaryhmän vähimmäisperuspalkkaan sisältyvät ammatin perus- tason työtehtävät, perusammattitaito ja suorituksen perustaso.
Perustason ylittävät tekijät vaikuttavat työntekijän peruspalkan tasoa korottavasti. Tilapäisiä tai lyhytkestoisia muutoksia ei oteta huomioon arvioissa ja siten henkilökohtaisessa peruspalkassa. Arvioinnissa
Luku 2 Palkkaus
huomioon otettavien tekijöiden on oltava suhteellisen pysyviä. Tila- päisissä tehtävien tai olosuhteiden muutoksissa käytetään tarvittaes- sa tämän työehtosopimuksen 20 §:n mukaista määräaikaista palkan- lisää tai 16 §:n mukaista palkkaa työnantajan siirtäessä työntekijän enintään 8 viikoksi muuhun työhön.
Työntekijän peruspalkan tasoon vaikuttaa edellä mainittujen tekijöi- den lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso tai työvoiman saannin turvaaminen.
Kaikilla organisaatiotasoilla ja kaikissa palkkaryhmissä on työntekijöi- tä, joiden työtehtävät eroavat vaativuudeltaan muiden samaan palkkaryhmään sijoitettujen työntekijöiden tehtävistä ja jotka omassa työssään osoittavat parempaa ammattitaitoa ja työsuoritusta. Arvioin- tia ei siten voi rajata vain joihinkin henkilöstö- tai palkkaryhmiin. Jos työntekijöiden välille ei muodostu eroa arvioinnissa, ei tämä tarkoita, että palkkaus olisi vähimmäisperuspalkan mukainen. Työyksikön kaikkien työntekijöiden tehtävät, työntekijöiden ammattitaito ja työ- suoritukset voivat olla perustason ylittäviä.
Arvioinnin sisältö
Kussakin työssä arvioitavaksi otettavat tekijät valitaan sen mukaan, mitkä ovat tärkeimpiä kyseessä olevassa ammatissa. Arviointi suori- tetaan palkkaryhmän sisällä. Palkkaryhmän sisällä tapahtuvan tar- kastelun lisäksi on huolehdittava siitä, että esimiehen ja työntekijän peruspalkat ovat oikeassa suhteessa toisiinsa. Esimiesasemassa olevan peruspalkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisen- sa, ellei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä.
Arviointijärjestelmän tulee olla objektiivinen, selkeä ja oikeuden- mukainen. Käytettävien kriteerien, mahdollisten pisteytysten ja/tai painotusten on oltava etukäteen kaikkien työntekijöiden tiedossa.
1) Työntekijän työtehtäviä tarkastellaan suhteessa muiden samaan palkkaryhmään kuuluvien työntekijöiden työtehtäviin. Mikäli muita samaan ryhmään kuuluvia työntekijöitä ei ole, tarkastelu tehdään suhteessa ammattiin yleensä kuuluviin työtehtäviin. Työtehtäviä voidaan arvioida mm. sen perusteella, miten laajoja tai monipuoli- sia työtehtävät ovat, kuuluuko niihin esimerkiksi lisätehtäviä, ylei- sestä poikkeavaa vastuuta, päätöksentekoa tai esimiestehtäviä. Työtehtävissä voidaan myös arvioida poikkeuksellista fyysistä tai henkistä rasittavuutta, työn kuormittavuutta tai jatkuvasti epä- mukavampia työoloja.
Esimiestehtäviä arvioitaessa vaikuttaa johdettavan yksikön koko sekä vastuun ja toimialueen laajuus.
2) Työntekijän ammattitaitoa tarkastellaan suhteessa ammatissa edellytettävään perustasoon. Ammattitaidossa arvioidaan sekä ammatillista osaamista että ammatillisia valmiuksia.
Ammatillisessa osaamisessa perustason ylittävinä tekijöinä arvioi- daan esimerkiksi erityistä taitoa suoriutua työhön liittyvistä työmene- telmää ja työskentelytapaa koskevista valintatilanteista, monitai- toisuutta tai erityisosaamista jollakin ammatin osa-alueella. Sovel- tuvampi koulutus ja työntekijän ammattitaidon tasoa nostavat lisä-, täydennys- tai jatkokoulutus on tällaisia tekijöitä silloin, kun ne lisäävät työntekijän osaamista hänelle kuuluvissa työtehtävissä.
Kokemuslisässä huomioidun työkokemuksen lisäksi voidaan sel- lainen työkokemus, jolla on merkittävä vaikutus työntekijän am- mattitaidon lisääntymiselle ottaa huomioon työntekijän ammatillis- ta osaamista arvioitaessa.
Ammatillisina valmiuksina arvioidaan ammatista ja työtehtävistä riippuen esimerkiksi huolellisuutta, luotettavuutta, joustavuutta, yhteistyökykyä, sosiaalisia taitoja, kirjallista tai suullista kommuni- kaatiotaitoa, esimiestaitoja, aloitteellisuutta, kehittämis- ja kehitty- miskykyä, organisointikykyä, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja ongelmanratkaisuun, luovuutta sekä halukkuutta uusien tietojen ja taitojen hankintaan ja soveltamiseen.
3) Työntekijän työsuoritusta tarkastellaan suhteessa vaadittavaan suorituksen perustasoon sekä suhteessa jäsenyhteisön tavoittei- den ja tehtävien perusteella ennalta asetettuihin työntekijän suoritustavoitteisiin. Työsuorituksen arvioinnin tarkoituksena on arvioida, miten työntekijä käyttää ammattitaitoaan ja ammatillisia valmiuksiaan työn tuloksen aikaan saamiseen. Suoritustasoa ar- vioidaan työtehtävistä ja ammatin ominaispiirteistä riippuen esi- merkiksi tehokkuutena, työlle asetettujen laadullisten tai määräl- listen taikka muiden tavoitteiden saavuttamisena.
Arviointijärjestelmän laatiminen
Kussakin työyhteisössä on laadittava arviointijärjestelmä, jonka perusteella työntekijän henkilökohtainen peruspalkka määritellään. Kriteerit, joiden mukaan arvio palkkaryhmän sisällä tehdään, vaihte- levat palkkaryhmästä toiseen. Jos samaan palkkaryhmään kuuluu toisistaan huomattavasti poikkeavia työtehtäviä, saattavat kriteerit vaihdella myös palkkaryhmän sisällä.
Työn edellyttämät kriteerit muuttuvat ajan ja tehtävien mukana. Arviointijärjestelmä olisi pidettävä ajan tasalla. Työnantajan ja työn- tekijöiden edustajien tulisi vuosittain ennen kehityskeskustelujen tai vastaavien arviointitilaisuuksien alkamista keskustella myös arviointi- järjestelmän kehittämistarpeesta. Arviointimenetelmää uudistettaes- sa käytetään samaa menettelyä kuin sitä luotaessa.
Luku 2 Palkkaus
Menettelyt Neuvotteluvelvoite
Ennen arviointijärjestelmän käyttöönottoa työnantaja ja henkilöstön edustaja neuvottelevat arvioinnin perusteista, kuten tavoitteista, me- nettelytavoista, arviointikriteereistä ja niiden vaikutuksesta palkkauk- seen. Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Työnantaja antaa henkilöstön edustajalle neuvottelua varten tarvittavat tiedot. Neuvot- teluista pidetään pöytäkirjaa osapuolten sopimalla tavalla. Samaa menettelyä käytetään järjestelmää muutettaessa.
Henkilöstön edustajat
Luottamusmies edustaa henkilöstöä niissä jäsenyhteisössä, joissa luottamusmies on valittu. Niissä jäsenyhteisöissä, joissa ei ole luot- tamusmiestä, arvioinnin perusteista neuvotellaan henkilöstön valitse- man edustajan ja muissa, lähinnä pienissä jäsenyhteisöissä, suo- raan henkilöstön kanssa.
Arvioinnin suorittaminen
Työntekijän arviointi tapahtuu vähintään kerran vuodessa, useim- miten kehityskeskustelun tai vastaavan yhteydessä. Uuden työnteki- jän palkkaus määräytyy tehtävän työsopimuksen mukaisesti. Jos työntekijä tehdyn työsopimuksen mukaan siirtyy vakinaisesti toiseen palkkaryhmään, sovitaan työntekijän peruspalkan tasosta työsopi- muksella käyttäen soveltuvin osin, mitä arvioinnista on todettu.
Työntekijän tiedonsaantioikeus
Työntekijällä on oikeus saada jäljennös häntä koskevasta kirjallises- ta arviosta.
Henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeus
Työnantaja antaa vuosittain selvityksen luottamusmiehelle/työnteki- jöiden valitsemalle edustajalle/henkilöstölle tehtyjen arviointien pe- rusteista ja niihin liittyneiden palkkaratkaisujen kustannusten jakau- tumisesta.
Selvitys sisältää tiedon jaettavasta palkkasummasta, saajien luku- määrästä ja keskimääräisestä peruspalkan korotuksesta. Tiedot an- netaan palkkaryhmittäin niistä palkkaryhmistä, joissa on vähintään 5 työntekijää. Alle 5 hengen palkkaryhmät yhdistetään ja niistä anne- taan yhdessä vastaavat tiedot siten, ettei yhden henkilön palkkatieto- ja voida yksilöidä.
Salassapitovelvollisuus
Työntekijää koskevat arviointitiedot voidaan luovuttaa häntä edusta- valle luottamusmiehelle/työntekijöiden valitsemalle edustajalle työn- tekijän kutakin kertaa varten antaman yksilöidyn suostumuksen pe- rusteella.
Työnantaja ja luottamusmies/henkilöstön edustaja on velvollinen pitä- mään salassa asiat, jotka hän saa tietoonsa työntekijästä arviointien yhteydessä (Henkilötietolaki 523/1999, 33 §).
3 mom. Rinnastuspalkkaryhmä ja palkkaryhmittelyn ulkopuoliset
Mikäli ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työn- tekijän peruspalkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Mikäli rinnastusnimikettä ei ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulko- puolinen ja peruspalkasta sovitaan työsopimuksella.
Soveltamisohje
Rinnastuspalkkaryhmää käytettäessä noudatetaan edellä 2 momentin mukaista arviointimenettelyä työntekijän peruspalkkaa määritettäessä. Myös palkkaryhmittelyn ulkopuolisten työntekijöiden osalta noudate- taan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta ja soveltuvin osin edellä mainittua arviointimenettelyä.
4 mom. Kokonaispalkka
Työntekijälle, jonka palkkaa ei ole määrätty palkkaryhmittelyliitteessä ja jolle ei löydy myöskään edellä 3 momentissa mainittua rinnastus- palkkaryhmää, voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös tämän työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset koke- muslisät.
Soveltamisohje
Kokemuslisään oikeuttava aika on kuitenkin vahvistettava vuosi- lomaoikeuden toteamista varten. Työntekijän työsopimuksessa on syytä todeta, mitkä palkanosat sisältyvät kokonaispalkkaan.
Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset lasketaan kokonais- palkkaan silloin, kun kokemuslisien osuutta palkasta ei ole työsopi- muksessa eroteltu.
5 mom. Työntekijän peruspalkka yhdistelmätehtävässä
Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaan tekee eri palkkaryhmiin kuuluvia tehtäviä, hänen peruspalkkansa määräytyy sen palkka- ryhmän mukaan, mitä työtä hän tekee pääasiallisesti.
Luku 2 Palkkaus
Soveltamisohje
Jos ns. yhdistelmätehtävässä pääasiallinen tehtävä kuuluu alemmin tai korkeammin palkattuun palkkaryhmään, otetaan muussa palkka- ryhmässä suoritettavat tehtävät huomioon arvioitaessa 13 §:n 2 mo- mentin mukaisesti työntekijän tehtävien vaativuustasoa.
14 § Pätevyyden puuttuminen
Mikäli työntekijällä ei ole palkkaryhmässä edellytettyä koulutusta tai muuta päte- vyyttä, hänen peruspalkkansa on enintään 15 prosenttia alempi kuin palkka- ryhmän ao. palkkamääräys edellyttää. Erityisestä syystä alennus voidaan jättää tekemättä.
Soveltamisohje
Tässä momentissa tarkoitettua alennusta voidaan käyttää vain niissä palkkaryh- missä, joissa palkkamääräyksissä edellytetään tiettyä koulutusta tai koulutustasoa. Mikäli työntekijä saavuttaa tehtävässään noudatettavassa palkkaryhmäkohdassa edellytetyn pätevyyden, työntekijän peruspalkka tarkistetaan palkkausmääräyksen edellyttämälle tasolle seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun hän on esittä- nyt selvityksen pätevyyden saavuttamisesta.
15 § Osa-aikatyöntekijän palkka
Työehtosopimuksen mukaista täyttä työaikaa lyhyempää säännöllistä työaikaa tekevän varsinainen palkka on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyö on työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi (osa-aika- prosentti).
Soveltamisohje
Jos kokoaikatyö muuttuu osa-aikatyöksi tai päinvastoin, varsinainen palkka luot- tamusmieskorvausta lukuun ottamatta muuttuu samassa suhteessa, ellei työ- sopimuksella ole toisin sovittu.
Esimerkki 2
Työntekijän säännöllinen työaika on 20 tuntia viikossa täyden työajan ollessa
38 tuntia 45 minuuttia viikossa. Työntekijän palkka on osa-aikaprosentin mukaisesti 51,61 % täyden työajan varsinaisesta palkasta.
16 § Siirto muuhun työhön
1 mom. Siirto korkeammin palkattuihin tehtäviin
Mikäli työnantaja siirtää työntekijän tämän työehtosopimuksen 6 §:n 1 momentin perusteella tilapäisesti, vähintään 6 työpäivän ja enintään
8 viikon ajaksi kerrallaan toiseen palkkaryhmään kuuluvaan työhön, joka on korkeammin palkattua, työntekijälle maksetaan siirron alusta lukien sen palkkaryhmän mukainen peruspalkka tarvittaessa edellä 14 §:ssä tarkoitetuin tavoin alennettuna. Työntekijän tulee kuitenkin saada vähintään entistä työtään vastaavaa peruspalkkaa.
Soveltamisohje
Määräys koskee työnantajan tekemää tilapäistä, enintään 8 viikkoa kestävää siirtoa toisiin tehtäviin. Alle 6 työpäivää kestävän siirron ajalta palkka maksetaan entisen työn mukaisena.
Yli 8 viikkoa kestävästä työtehtävien olennaisesta muuttamisesta so- vitaan työsopimuksella työntekijän kanssa.
Kun työnantaja ja työntekijä sopivat työsopimuksen ehtojen olennai- sesta muuttamisesta määräajaksi tai pysyvästi, sovitaan työsopimuk- sessa myös tehtävästä maksettavasta palkasta. Työntekijän perus- palkka uudessa tehtävässä määräytyy käyttäen soveltuvin osin edellä 13 §:n 2 momentin määräyksiä henkilökohtaisen peruspalkan määräy- tymisestä.
2 mom. Siirto alemmin palkattuihin tehtäviin
Jos työntekijä siirretään tilapäisesti enintään 8 viikon ajaksi alemmin palkattuun työhön, hänen peruspalkkansa määräytyy tältä ajalta en- tistä työtä vastaavan peruspalkan mukaan.
17 § Työkyvyn alentumisen vaikutus palkkaukseen
1 mom. Työtapaturma tai ammattitauti
Työntekijälle, joka hänelle tähän työehtosopimukseen sidotun työn- antajan työssä sattuneen työtapaturman tai siinä saadun ammatti- taudin vuoksi on tullut kykenemättömäksi entiseen työhönsä ja joka tämän vuoksi siirretään lääkärin lausunnon perusteella työkykyään vastaavaan olennaisesti alempipalkkaiseen työhön, maksetaan tästä työstä hänen aikaisemman ansionsa mukainen palkka vähennettynä työnantajan kustantaman elinkoron täydennyskorkoa tai tapaturma- eläkettä vastaavalla määrällä.
2 mom. Työkyvyn aleneminen
Mikäli kysymyksessä on muu kuin edellä 1 momentissa tarkoitettu työntekijä, jonka työkyky on olennaisesti alentunut, työntekijän palk- ka määräytyy siten, että työkyvyn vajauksen johdosta hänen perus- palkkansa tulee olla vastaavassa suhteessa alempi, jollei työntekijän kanssa ole työsopimuksella sovittu muusta palkkausperusteesta.
Luku 2 Palkkaus
B Kokemuslisä ja muut palkanlisät
18 § Kokemuslisät
1 mom. Kokemuslisän kertyminen
Työntekijälle maksetaan kokemuslisää 5 ja 10 kokemuslisään oikeut- tavan palvelusvuoden jälkeen. Kumpikin kokemuslisä on 5 prosenttia työntekijän peruspalkasta.
Esimerkki 3
Kokemuslisällä korotettu palkka saadaan kertomalla henkilökohtainen peruspalkka luvulla 1.05, kun kyseessä on 1. kokemuslisä ja luvulla 1.10, kun kyseessä on 2. kokemuslisä.
2 mom. Kokemuslisän maksaminen
Kokemuslisä maksetaan kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.
3 mom. Kokemuslisän hakeminen ja selvitys muun työnantajan palvelusta
Kokemuslisää ei tarvitse hakea. Muun kuin oman työnantajan palve- lusta on kuitenkin esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Jos työn- antaja pyytää työsopimusta tehtäessä työntekijän toimittavan todis- tuksen muun työnantajan palvelusta sovittuun kohtuulliseen määrä- aikaan mennessä eikä työntekijä tätä noudata, maksetaan kokemus- lisä vasta siitä lukien, kun selvitys on esitetty. Jos määräaikaa ei ole asetettu ja selvitys muun työnantajan palvelusta esitetään jälki- käteen, tähän palvelukseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan enintään 2 vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.
Soveltamisohje
Luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan yleensä työtodistusta tai muuta muun työnantajan antamaa kirjallista selvitystä työsuhteen kestosta.
4 mom. Kokemuslisään oikeuttava palvelusaika
Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa on kaikki oman työnanta- jan palvelu ja sellainen muun työnantajan palvelu, josta on olennais- ta hyötyä nykyisessä tehtävässä. Samalla ammattialalla palvelusta on katsottava aina olevan olennaista hyötyä.
Soveltamisohje
Kyseessä tulee olla työsopimukseen perustuva työsuhde. Esimerkik- si pelkkä omistussuhde yhtiöön tai sen osakkuus ei riitä eikä toimimi- nen yksityisenä elinkeinonharjoittajana.
Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Työnantaja ratkai- see tapauskohtaisesti, milloin aiemmasta palvelusta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä. Samankaltaisissa tapauksissa työn- antajan tulee pyrkiä mahdollisimman yhtenäiseen käytäntöön.
Kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan yhdenkin päivän kestä- nyt työsuhde. Kokemuslisään oikeuttavat ja sitä vähentävät kalen- teripäivät muunnetaan tarvittaessa kuukausiksi käyttämällä jakajana 30 ja vuosiksi käyttämällä jakajana 365.
Työntekijän samana ajankohtana suorittamista kokemuslisään sinän- sä oikeuttavista eri palveluksista otetaan ainoastaan yksi työsuhde huomioon palvelusaikaa laskettaessa.
Osa-aikatyö kerryttää kokemuslisää samoin kuin kokoaikatyö.
5 mom. Kokemuslisä, palvelusajasta tehtävät vähennykset
Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina työssäolo on ollut keskeytyneenä tai jona työssäolo, henkilön palvelukseen ottamisen tapahduttua, ei vielä ole alkanut.
Soveltamisohje
Työssäolo voi keskeytyä esimerkiksi sairausloman, muun työloman tai opintovapaan vuoksi. Ajat, jotka eivät vähennä palvelusaikaa, katso jäljempänä 18 § 6 momentti.
Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähennettävä aika siirtää kokemuslisään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähennettävä aika on esimerkiksi 2 päivää, kokemuslisään oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy 2 päivällä. Vähennys suoritetaan laskemalla eri työsuhteista vähennettävät päivät yhteen.
Esimerkki 4
▪ Työntekijän kokemuslisään oikeuttava palvelusaika oli 8 vuotta 11 kuukautta ja 2 päivää palvelussuhteen alkaessa 1.8.2009. Hänel- le maksettiin palvelussuhteen alkaessa ensimmäinen kokemus- lisä 5 kokemuslisään oikeuttavan palvelusvuoden perusteella.
▪ Toiseen kokemuslisään oikeuttava 10 vuoden palvelusaika olisi täyttynyt 1.9.2010. Työntekijä oli kuitenkin saman kalenterivuoden aikana ensin palkattomalla työlomalla 1.6.–30.6.2010 yhteensä 30 kalenteripäivää ja sairauslomalla 25.11.–30.12.2010 yhteensä 36 kalenteripäivää.
▪ Kokemuslisäaikaa ei vähentänyt 18 §:n 6 momentin 5 kohdan mukaan enintään 30 kalenteripäivän palkaton työloma eikä 18 §:n 6 momentin 4 kohdan mukaan 30 kalenteripäivän sairausloma. Sen sijaan kokemuslisään oikeuttavan sairausloman enimmäis-
30 | B Kokemuslisä ja muut palkanlisät
Luku 2 Palkkaus
määrän (30) ylittävät 6 sairauslomapäivää vähensivät kokemus- lisään oikeuttavaa aikaa, koska 5 kohdassa mainittu 30 kalenteri- päivän enimmäismäärä työlomaa kalenterivuoden aikana oli jo täyttynyt palkattoman työloman yhteydessä. Toiseen kokemusli- sään oikeuttava 10 vuoden palvelu täyttyi 6 päivää myöhemmin eli 4.9.2010 ja sen maksaminen aloitettiin täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta 1.10.2010 lukien.
6 mom. Kokemuslisä, palvelusaikaa eivät vähennä
Palvelusaikaa eivät kuitenkaan vähennä
1) vuosiloma-aika
2) palkallinen äitiysvapaa-aika
3) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa-aika, jos työntekijä on saanut äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa
4) yhteensä enintään 30 kalenteripäivän sairausloma-aika kalenterivuodessa
5) enintään 30 kalenteripäivän pituinen muu työloma tai luvallinen poissaolo kalenterivuodessa.
Tämän kohdan mukaiseksi muuksi työlomaksi tai luvalliseksi poissaoloksi katsotaan myös edellä kohdassa 4 (sairausloma-aika) tarkoitetun ajan ylittävä poissaoloaika.
19 § Määrävuosilisä
Määrävuosilisää maksetaan edelleen niille, jotka ovat 31.12.1999 olleet siihen oikeutettuja Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen 2000 19 §:n 6 momentin perusteella sen suuruisena, kuin lisä oli 31.12.1999.
Soveltamisohje
Uusia määrävuosilisiä ei ole myönnetty 31.12.1999 jälkeen. Lisää maksetaan työn- tekijälle niin kauan kuin työsuhde lisän myöntäneeseen työnantajaan jatkuu kes- keytymättä.
20 § Määräaikainen palkanlisä
Työntekijälle voidaan maksaa erillistä määräaikaista palkanlisää, jossa perustee- na on tilapäinen työtehtävien tai olosuhteiden muutos.
Soveltamisohje
Työntekijälle voidaan maksaa määräaikaista palkanlisää sellaisesta tehtävien muu- toksesta, jota ei tilapäisenä oteta huomioon peruspalkassa. Sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi työntekijän tehtävien muuttuessa vaativammiksi tilapäisesti tai määräajaksi, kannustettaessa työntekijää hankkimaan uusia valmiuksia, aloitet- taessa uutta toimintaa tai toimintaa kehitettäessä (esimerkiksi projekti). Pysyvät muutokset henkilön tehtävissä, ammattitaidossa ja suorituksessa otetaan huo- mioon arvioitaessa työntekijän peruspalkan tasoa.
21 § Syrjäseutulisä
Työntekijälle, jolle on 30.4.1995 maksettu Kunnallisen yleisen virka- ja työehto- sopimuksen mukaista syrjäseutulisää tai toimiehtosopimuksen mukaista kylmän alueen lisää, maksetaan edelleen aikaisempaa markkamääräistä lisää vastaavaa euromääräistä lisää niin kauan, kuin työntekijän työsuhde ko. työnantajaan jatkuu keskeytymättä. Työnantaja voi harkintansa mukaan maksaa työntekijälle vastaa- vaa euromääräistä lisää.
C Tulospalkkio
22 § Tulospalkkio
1 mom. Tulospalkkioon oikeutetut
Työntekijälle tai työntekijäryhmälle voidaan maksaa tulospalkkiota työnantajan päättämällä tavalla, mikäli asetetut tulostavoitteet saavu- tetaan.
2 mom. Tulostavoitteet
Tulostavoitteet asetetaan yhdessä työnantajan ja työntekijän tai työntekijäryhmän taikka työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa.
Tulostavoitteita seurataan palkkiojakson aikana ja tavoitteiden toteu- tuminen todetaan palkkiojakson päättyessä.
3 mom. Tulospalkkion määrä
Tulospalkkio sidotaan tuloksen saavuttamiseen. Se on työnantajan päättämä osuus tuottavuuden lisääntymisestä, kannattavuuden kas- vusta tai saavutetusta säästöstä.
4 mom. Tulospalkkion maksaminen
Tulospalkkio ei ole 10 §:ssä tarkoitettua varsinaista palkkaa ja se maksetaan erillään varsinaisesta kuukausipalkasta.
Luku 2 Palkkaus
5 mom. Tulospalkkion luonteinen lisä
Työnantaja voi niin harkitessaan maksaa tulospalkkion luonteista li- sää myös muilla kuin edellä 1–3 momenteissa esitetyillä perusteilla.
D Erinäiset määräykset
23 § Poistettu
24 § Palkanmaksu
1 mom. Palkanmaksu työsuhteen alkaessa
Jäsenyhteisön palvelukseen otetulla työntekijällä on oikeus saada palkka siitä lukien, kun hän on ryhtynyt hoitamaan tehtäviään.
Soveltamisohje
Ks. AVAINTES 5 § 4 momentti.
2 mom. Palkanmaksu pätevän poissaolosyyn puuttuessa
Jos työntekijä on ilman pätevää syytä ollut poissa työstä, hänelle ei makseta palkkaa tältä ajalta.
3 mom. Palkan vähentäminen, satunnainen poissaolo
Kuukausipalkasta vähennetään jäljempänä 41 §:n 1 momentissa tar- koitettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta, jos työpäivä työnteki- jän pyynnöstä tai muutoin hänestä johtuvasta syystä jää satunnai- sesti vajaaksi eikä vajausta ole tehty takaisin muuna aikana. Koko- naisen työpäivän kestävästä vastaavasta poissaolosta vähennetään 12 §:n 1 momentin mukainen päiväpalkka kultakin poissaoloon sisäl- tyvältä kalenteripäivältä.
4 mom. Palkanmaksu työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan, jollei tästä työehtosopi- muksesta muuta johdu,
1) työsuhteen päättymispäivään asti, mainittu päivä mukaan luettuna.
2) työntekijän kuolinpäivään asti, mainittu päivä mukaan luettuna, jolloin mahdollisesti etukäteen maksettua kuukausipalkkaa kuu- kauden jäljellä olevalta osalta ei peritä takaisin.
25 § Palkan maksuaika
1 mom. Palkanmaksupäivä
Työntekijälle maksetaan palkka kultakin kalenterikuukaudelta vii- meistään sen viimeisenä päivänä, jollei tässä työehtosopimuksessa ole toisin määrätty tai palkan suoritusperusteista muuta johdu.
Jos palkan maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä tai työajan täyttymisen seurantaa, palkka maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.
Soveltamisohje
Työsuhteen päättyessä palkka tulee maksaa työsopimuslain mukai- sesti päättymispäivänä, ellei työntekijän kanssa ole toisin sovittu.
Seurauksena palkanmaksun viivästymisestä saattaa seurata työn- antajalle velvollisuus maksaa odotuspäiviltä työsopimuslain 2 luvun 14 §:n mukaista odotuspäivien palkkaa. Rahapalkan erääntymisessä pyhä- ja eräinä muina päivinä sovelletaan, mitä työsopimuslain 2 lu- vun 15 §:ssä on määrätty.
2 mom. Palkan maksaminen pankkiin
Työntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen, Suomessa si- jaitsevan rahalaitoksen pankkitilille, josta on säädetty työsopimuslain 2 luvun 16 §:ssä.
3 mom. Palkkalaskelma
Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskelma ja tarvittaessa selvitys palkan suuruudesta ja palkanpidätyksestä eri tarkoituksiin.
26 § Kuittausoikeus, työnantajan saatava
Työnantajan oikeudesta kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan on säädetty työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä.
Soveltamisohje
Kuittaamisoikeutta rajoittavat säännökset palkasta ulosmitattavan määrän suoja- osuudesta on ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 48 §:ssä.
Oikeusministeriö julkaisee oikeuslaitoksen nettisivuilla xxx.xxxxxx.xx ohjeet palkas- ta, eläkkeestä ja muusta toistuvaistulosta ulosmittauksen yhteydessä laskettavasta velallisen suojaosuuden laskentatavasta ja määrästä. Suojaosuudet tarkistetaan oikeusministeriön asetuksella vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä annetus- sa laissa (456/2001) säädetään.
Luku 3 Työaika
Luku 3
Työaika
A Kaikissa työaikamuodoissa sovellettavat yhteiset määräykset
27 § Työaikalain soveltaminen
1 mom. Työaikalain alaiset työntekijät
Työaikalain (605/1996) alaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän lu- vun määräysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, jollei niistä ole sovittu toisin tässä työehtosopimuksessa tai sen liitteessä 3.
– 8 § (moottoriajoneuvon kuljettajan työaika)
– 9 § 2 mom. (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika)
– 13 § (liukuva työaika)
– 14 § 1 ja 3 mom. (poikkeuksellinen säännöllinen työaika)
– 15 § (lyhennetty työaika)
– 18 § (työntekijän suostumus tehdä lisä- ja ylityötä)
– 19 § (ylityön enimmäismäärät)
– 20 § (aloittamis- ja lopettamistyö)
– 21 § (hätätyö)
– 24 § (työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson)
– 26 § (yötyö)
– 27 § (vuorotyö ja yövuorot jaksotyössä)
– 28 § 3 mom. (moottoriajoneuvon kuljettajalle annettava tauko)
– 29 § (vuorokausilepo)
– 30 § (moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilepo)
– 33 § 1 mom. (sunnuntaityön teettäminen)
– 34 § (työajan tasoittumisjärjestelmä)
– 36 § (poikkeuslupa)
– 37 § (työaikakirjanpito)
– 37a § (ajopäiväkirja)
– 8 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, säännösten pakottavuus, rangaistussäännökset, ym.).
2 mom. Nuoret työntekijät
Alle 18-vuotiaaseen työntekijään sovelletaan nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) säännöksiä.
A1 Työaika ja sen sijoittaminen
28 § Työaika
1 mom. Työajaksi luettava aika, määritelmä
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.
2 mom. Lepoajan lukeminen työaikaan
Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta.
3 mom. Matkaan käytetty aika, luetaan työaikaan
Matkaan käytetty aika luetaan kuitenkin työaikaan, jos
1) matkaa on samalla pidettävä työsuorituksena, tai
2) kyseessä on työpäivän kuluessa työntekopaikasta toiseen matkustaminen, tai
3) kyseessä on kulkeminen tai kuljetus esimiehen määräämästä läh- töpaikasta työtehtävän suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan.
Mikäli matka-aika luetaan työajaksi, otetaan matkustukseen kulunut aika huomioon säännöllisen työajan täyttymisessä sekä lisä- ja yli- työn muodostumisessa.
Esimerkki 5
Potilaan saatto- ja paluumatkasta saattaminen luetaan saattajaksi määrätyn työajaksi, koska se on työtehtävien suorittamista, mutta paluumatkaa ei lueta työaikaan. Mikäli paluumatka on tapahtunut säännöllisenä työaikana, työaika saa jäädä tältä osin vajaaksi, eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.
Esimerkki 6
Jos työntekijä saapuu työpäivän alkaessa työnantajan määräämään lähtöpaikkaan A, josta on yhteiskuljetus työntekemispaikkaan B, luetaan matka-aika A:sta B:hen ja takaisin B:stä A:han työajaksi.
4 mom. Matkaan käytetty aika, ei lueta työaikaan
Työtehtävien edellyttämiin matkoihin käytettyä aikaa ei lueta työ- ajaksi ellei 3 momentista toisin johdu.
Soveltamisohje
Työmatkoja asunnosta työpaikalle tai toimipisteeseen ja takaisin sekä työtehtävien edellyttämän matkan matka-aikoja ei lueta työ- ajaksi.
Luku 3 Työaika
Mikäli työntekijä on käyttänyt työaikaansa työtehtävien edellyttämään matkustamiseen, ei matka-aikaa lueta työajaksi, mutta hänen päivit- täistä työaikaansa ei tämän vuoksi pidennetä. Säännöllinen työaika saa matkustukseen kuluneelta ajalta jäädä vajaaksi eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.
Esimerkki 7
Työntekijä lähtee aamulla asunnoltaan työmatkalle toiseen kaupunkiin osallistuakseen siellä työtehtävien edellyttämään asiakastapaamiseen. Xxxxxx asunnolta asiakastapaamiseen ja takaisin asunnolle ei lueta työaikaan. Säännöllinen työaika saa kuitenkin matkustukseen kuluneel- ta osin jäädä vajaaksi eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.
5 mom. Koulutusajan lukeminen työaikaan
Koulutukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei kysymyksessä ole
– työnantajan itsensä järjestämä
– välittömästi työntekijän työtehtäviin liittyvä sekä
– työtehtävien hoidon kannalta välttämätön
– työnopastukseen rinnastettava koulutus, josta
– työntekijä ei voi työvelvollisuuksiaan laiminlyömättä kieltäytyä.
Soveltamisohje
Koulutus luetaan työajaksi vain, jos kaikki tässä momentissa asete- tut ehdot täyttyvät samanaikaisesti. Riippuen koulutustilaisuuden luonteesta työntekijä voi osallistua koulutukseen työaikanaan tai hä- nelle myönnetään palkallista tai palkatonta työlomaa koulutukseen osallistumista varten. Kun koulutus ei tapahdu työaikana työpaikalla kyseessä on keskeytyspäivä, jonka osalta ei työvuoroluetteloon mer- kitä työaikaa. Jaksotyössä käytetään keskeytyneen jakson taulukkoa. Säännöllinen työaika voi tällöin jäädä vajaaksi.
Täydennyskoulutus, ks. jäljempänä 101 §.
6 mom. Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin kuluneen ajan lukeminen työaikaan, työnantajan määräämät
Työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkas- tuksiin tai työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin kulunut aika luetaan työajaksi silloinkin, kun se tapahtuu vapaa-aikana. Niihin liit- tyvää mahdollista matka-aikaa ei lueta työajaksi. Mikäli matka-aika ajoittuu työntekijän säännölliseen työaikaan, työaika saa jäädä tältä osin vajaaksi eikä työaikaa tästä syystä teetetä takaisin.
Soveltamisohje
Työntekijän pitää tarvittaessa esittää tutkimuksen tai tarkastuksen suorittaneen henkilön tai laitoksen antama todistus varsinaiseen tutkimukseen tai tarkastukseen kuluneesta ajasta.
A1 Työaika ja sen sijoittaminen | 37
7 mom. Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin osallistuminen työaikana, lääkärin määräämät
Työntekijä saa osallistua työaikana lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimuk- seen, mikäli tutkimusta ei voida järjestää työajan ulkopuolella. Tutki- mukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi. Sama koskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tällainen tutkimus on suoritettava työaikana. Mikäli tutkimus matka-aikoineen ajoittuu työn- tekijän säännölliseen työaikaan, työaika saa tältä osin jäädä vajaaksi eikä työaikaa tästä syystä teetetä takaisin.
Soveltamisohje
Tutkimus on ensisijaisesti järjestettävä työajan ulkopuolelle. Mikäli se ei ole mahdollista esimerkiksi sen vuoksi, että tutkimuksia suorite- taan vain määrättyinä aikoina tai että kysymyksessä on äkillinen tut- kimustarve, voidaan tutkimukseen antaa em. perusteilla lupa osallis- tua työaikana.
Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkä- rissä ja hoidossa käyntejä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tut- kimuksia eikä tutkimuksia, jotka on suoritettu työntekijän oma-aloit- teisen lääkärissä käynnin yhteydessä. Jos työntekijälle annetaan lupa tällaiseen käyntiin työaikana, työnantajan tulee tällöin harkita kussakin tapauksessa erikseen, myönnetäänkö työntekijälle tutki- muksessa tai hoidossa käynnin ajaksi palkatonta vapaata vai teete- täänkö vapautukseen käytetty työaika takaisin.
Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta tai tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelli- seen selvitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka sikiön terveydentilasta.
Mikäli raskaana olevan työntekijän on käytävä tutkimuksissa työaika- na, tästä tulee ilmoittaa työnantajalle niin pian, kuin se on mahdollis- ta. Työnantaja voi tällöin osoittaa työntekijälle toisen ajankohdan tut- kimuksia varten ottaen huomioon tutkimuksen kiireellisyys ja ajan- kohta, jolloin tutkimuksia tehdään. Hyvissä ajoin tapahtuva ilmoitta- minen mahdollistaa myös sen, että työvuorojärjestelyjä tehtäessä voidaan etukäteen ottaa huomioon tutkimuksissa käynnin tarve siten, että se voi tapahtua pääsääntöisesti työajan ulkopuolella. Työnteki- jän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liitty- misestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana. Tutkimuksissa käynti tulee suorittaa tarpeetonta työajan menetystä välttäen.
Ks. myös jäljempänä 88 §:n 3 momentin soveltamisohje: Sairaus- loman myöntäminen äkillisen hammassairauden johdosta.
Luku 3 Työaika
29 § Työajan sijoittaminen
1 mom. Vuorokauden, työviikon ja työaikajakson alkaminen
Vuorokauden katsotaan alkavan kello 00.00 ja työviikon ja työjakson sunnuntai- ja maanantaivuorokauden vaihteesta, jollei vuorokautta ole paikallisesti määrätty alkavaksi työvuoron alkamisaikana.
2 mom. Työpäivän yhtäjaksoisuus ja työvuoron pituus
Työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta pidetään ylei- sesti tavoiteltavana käytäntönä paitsi niissä töissä, joissa on erityi- nen syy järjestää työvuoro toisin. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule työ- paikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä.
3 mom. Työvuoron pituus jaksotyössä
Jaksotyössä työvuoro pyritään järjestämään siten, että sen pituus päivävuorossa on enintään 10 tuntia ja yövuorossa enintään 12 tuntia.
4 mom. 5-päiväinen työviikko
Xxxxxx toimintojen luonne muuta vaadi, työntekijän säännöllinen työ- aika sijoitetaan 5 työpäivälle viikossa. Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle pyritään antamaan 2 peräkkäistä vapaapäivää vii- kon aikana.
Soveltamisohje
Työvuorot suunnitellaan siten, että sunnuntai ja lauantai ovat mah- dollisuuksien mukaan vapaapäiviä.
Jaksotyössä tulisi kussakin työpisteessä pyrkiä antamaan työntekijöille sama määrä vapaapäiviä viikonloppuna tietyn ajanjakson kuluessa.
A2 Lepoajat
30 § Viikoittainen ja vuorokautinen vapaa-aika
1 mom. Viikoittainen vapaa
Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vä- hintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuoro- kauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
Soveltamisohje
Tarvittaessa työvuoroluetteloon merkittyä viikoittaista vapaa-aikaa voidaan muuttaa. Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman, yllättävän sairausloman tai muun työloman vuoksi siten, että vapaa on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään tässä mo- mentissa mainitun ajan (35 tuntia tai 24 tuntia), katsotaan viikoittai- nen vapaa-aika annetuksi.
Keskimääräinen viikoittainen vapaa-aika tulee antaa siten, että kahden viikon ajanjakson molemmilla viikoilla on keskeytymätöntä vapaa-aikaa.
Esimerkki 8
Yhden viikon vapaa-ajan pituus on vähintään 24 tuntia ja kahden vii- kon vapaa-ajan yhteispituus 70 tuntia. Siten, jos yhdellä viikolla viikoit- taista vapaa-aikaa on annettu vähimmäismäärä eli 24 tuntia, toisella viikolla yhtenäisen vapaa-ajan tulee tällaisella ajanjaksolla olla vähin- tään 46 tuntia (24 + 46 = 70). Vastaavasti jos toisella viikolla annetun vapaa-ajan pituus on ollut esimerkiksi 30 tuntia, on toisella viikolla oltava vähintään 40 tunnin keskeytymätön vapaa.
2 mom. Poikkeukset viikoittaisen vapaa-ajan antamisesta
Viikoittainen vapaa-aika voidaan jättää antamatta, jos
– työntekijän säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia
– työntekijä on työaikalain 21 §:ssä tarkoitetussa hätätyössä
– työn tekninen laatu ei salli työntekijän täydellistä vapauttamista työstä
– työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työpaikalla suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi
– työntekijä suostuu varallaoloon viikoittaisen vapaa-ajan aikana.
3 mom. Korvaus viikoittaisen vapaan menettämisestä
Xxxxxxx työaikalain alaista työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hä- nen vapaa-aikanaan tai varallaoloaikana taikka viikoittaisen vapaan- sa aikana, työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään yhtä pitkällä ajalla, kuin hän ei ole saanut 1 ja 2 momentissa määrättyä viikoittais- ta vapaa-aikaa viimeistään 3 kuukauden kuluessa työn tekemisestä, tai työntekijän suostumuksella tilapäisestä työstä maksetaan työhön käytetyltä ajalta yksinkertainen tuntipalkka.
Soveltamisohje
Muille kuin työaikalain alaisille ei tarvitse korvata mahdollisesti saa- matta jäänyttä viikoittaista vapaa-aikaa.
Luku 3 Työaika
Esimerkki 9
Työntekijällä on työvuoroluetteloon merkittyä vapaa-aikaa lauantais- ta kello 18.00:sta maanantaihin kello 8.00:aan. Hän joutuu työhön sunnuntaina kello 12.00–18.00. Korvaus saamatta jääneeltä viikoit- taiselta vapaa-ajalta maksetaan niiltä tunneilta, jotka on työskennelty sunnuntaina, eli 6 tunnilta.
Esimerkki 10
Jos viikoittainen vapaa-aika jää lyhyemmäksi kuin työaikalain mukai- nen viikoittainen vapaa-aika, maksetaan korvaus siltä osin kuin työ- aikalain mukainen viikoittainen vapaa-aika on jäänyt saamatta. Jos suunniteltu vapaa-aika olisi ollut 37 tuntia, mutta ylimääräisen työ- vuoron takia se olisikin vain 33 tuntia, maksetaan korvaus niiltä 2 tun- nilta, jotka jäävät vajaaksi 35 tunnista.
4 mom. Lepoajat keskeytymättömässä vuorotyössä
Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden ja työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla ta- valla, jos siihen on työntekijän suostumus.
5 mom. Vuorokausilepo
Vuorokausilevon antamisesta on säädetty työaikalain 29 §:ssä.
Soveltamisohje
Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, vuorokausilevon antamisesta voidaan sopia toisin tämän työehtosopimuksen 43 §:n mukaisesti.
31 § Päivittäinen lepoaika
1 mom. Päivittäinen lepoaika (ruokatauko)
Jos vuorokautinen työaika on 6 tuntia pitempi eikä työntekijän työ- paikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokatauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta. Lepoaika voidaan työntekijän pyynnöstä antaa edellä mainittua lyhyemmissäkin työvuoroissa, ellei tehtävien järjestely ole esteenä. Lepoaikaa ei saa sijoittaa
välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää vuoro- kaudessa 10 tuntia, työntekijällä on niin halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä työaikaan kuulumaton lepoaika 8 tun- nin työskentelyn jälkeen.
Soveltamisohje
Lepoaikaa ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kellon- aikana, vaan voidaan menetellä esimerkiksi siten, että lepoaika pide- tään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin, kun se on työtehtä- vien kannalta tarkoituksenmukaisinta, jolloin tarkan ajankohdan mää- rää asianomainen esimies tai työntekijä itse. Lepoaika tulee aina an- taa, ellei kysymys ole 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta poikkeuksesta.
2 mom. Poikkeusmääräys aterioinnista
Jollei lepoaikaa voida työtehtävien laadun vuoksi järjestää 1 momen- tin mukaisesti, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla.
Soveltamisohje
Päivittäisen lepotauon tarkoituksena on suojata työntekijää kohtuutto- man pitkiltä yhdenmittaisilta työskentelyjaksoilta. Poikkeusmääräys työaikana ruokailusta tuleekin sovellettavaksi vain niissä tapauksissa, joissa työtehtävät edellyttävät tauotonta paikalla oloa eikä lepotauon järjestäminen ole työtehtävien laadun vuoksi mahdollista. Tällaisessa tapauksessa ruokailu tapahtuu työn lomassa poistumatta työskentely- paikalta.
3 mom. Päivittäinen lepotauko jaksotyössä eräissä laitoksissa
Sairaaloissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa on jaksotyötä tekeville työntekijöille annettava 1 momentissa tarkoitettu lepotauko tai työn- tekijän niin halutessa tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työ- paikalla tai työnantajan osoittamassa laitoksen ruokalassa tai vas- taavassa ruokailupaikassa edellyttäen, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluille ja että ruokailusta aiheutuvaa poissaolo työstä kestää enintään 15–20 minuuttia.
4 mom. Tauko (kahvitauko)
Työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suori- tettaville palveluille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron/työpäivän alkuun tai loppuun.
Luku 3 Työaika
A3 Työaika-asiakirjat
32 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa
1 mom. Työajan tasoittuminen
Jos säännöllinen työaika tasoittuu keskimääräiseksi työaikajakson aikana, on työaikajaksoa varten ennakolta laadittava työvuoroluettelo.
Soveltamisohje
Työajan tasoittumisjärjestelmästä säädetään työaikalain 34 §:ssä. Tasoittumisjärjestelmä on työajan järjestämistä koskeva suunnitelma. Työaikajaksoa varten laaditaan työvuoroluettelo, josta on tarkemmat määräykset jäljempänä 33 §:ssä.
2 mom. Työaikajakson muuttaminen
Käytössä olevan työaikajakson pituutta muutettaessa on pyydettäes- sä kuultava niitä työntekijöitä, joita muutos koskee tai heitä edusta- vaa luottamusmiestä. Muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvis- sä ajoin ennen työaikajakson alkamista.
33 § Työvuoroluettelo
1 mom. Työvuoroluettelon laatiminen
Työaikalain alaisia töitä varten on työnantajan laadittava työvuoro- luettelo, josta käy ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsään- nöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava koko työaikajaksolle kerrallaan. Työvuoroluetteloa laadit- taessa työnantajan on työntekijän vaatimuksesta varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä.
Soveltamisohje
Työaikalain 35 §:n mukaisesti jokaiselle työpaikalle on laadittava työ- vuoroluettelo.
Työaika suunnitellaan työvuoroluetteloon pääsääntöisesti säännöl- liseen työaikaan eli lisä- tai ylityörajaan (suunnitteluraja). Vain poikkeustapauksessa työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloon suunnitellaan ylityötä. Silloin ylityön ajankohta ja määrä on erikseen merkittävä työvuoroluetteloon. Sen sijaan työvuoroluettelon tunti- määrä voidaan suunnitella vajaaksi aina silloin, kun siihen suunnitel- laan vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta (esimerkiksi yötyön aikahyvitys).
A3 Työaika-asiakirjat | 43
Työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat tulee ilmoittaa täsmällisin kellonajoin. Yleis- ja toimistotyöajassa on kuitenkin mahdollista sopia työaikalain 13 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta, jossa työntekijä tietyissä rajoissa saa itse määrätä em. ajankohdat. Päivittäinen lepotauko voidaan merkitä myös, että se pidetään esimerkiksi kello 11.00 ja 13.00 välisenä aikana.
Asiakkaille järjestettävien virkistysmatkojen, leirien yms. ajaksi on mukana oleville työntekijöille laadittava työvuoroluettelot. Työajaksi luetaan vain sellainen aika, jonka työntekijä matkan tai leirin aikana määrätään suorittamaan työtehtäviä. Myös varallaoloaika suunnitel- laan työvuoroluetteloon.
2 mom. Työvuoroluettelon tiedoksi antaminen
Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hy- vissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun työaikajakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työn- tekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoro- luettelon työtuntien alittuminen ei yksistään ole tässä tarkoitettu pai- nava syy.
Soveltamisohje
Työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluette- loon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat laitoksen toiminnan kannal- ta välttämättömiä. Painavan syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen.
Painavana syynä työvuoroluettelon muuttamiseen voidaan pitää mm. sellaisia työpaikan tuotanto-, palvelu- tai muun toiminnan järjestämi- seen liittyviä toiminnallisia syitä, jotka eivät ole olleet tiedossa työ- vuoroluetteloa laadittaessa, esimerkiksi työvoiman vajausta, jollaista usein muodostuu mm. työntekijöiden sairastumisten ja muiden en- nalta arvaamattomien poissaolojen vuoksi.
Jos työvuoroja joudutaan työntekijän sairastumisen vuoksi muutta- maan, saattaa olla perusteltua, että myös työvuorojen uudelleen- järjestelyn aiheuttaneen työntekijän työvuoroluetteloa sairausloman tai muun poissaolon jälkeen muutetaan. Työvuoroluettelo on tällöin muutettava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sairauslomasta on saatu tieto.
Painava syy työvuoroluettelon muuttamiseen on mm. silloin, kun työntekijä ei sairastumisen tms. syyn vuoksi tee yövuoroja, joista aikahyvitys on suunniteltu annettavaksi. Työvuoroluettelon muutos on tällöin tehtävä viimeistään sen jakson aikana, johon aikahyvitys on suunniteltu.
44 | A3 Työaika-asiakirjat
Luku 3 Työaika
Painava syy työvuoroluettelon muuttamiseen on aina silloin, kun luet- telo on laadittu virheellisesti. Muutoksesta on kaikissa tapauksissa il- moitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee.
A4 Epämukavan työajan korvaukset
34 § Sunnuntaityö-, lauantaityö- ja aattokorvaus
1 mom. Sunnuntaityökorvaus
Sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannus- päivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, joulupäivänä ja tapa- ninpäivänä sekä kello 18.00–24.00 lauantaina ja vastaavalta ajalta edellä lueteltujen juhlapäivien aattona tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työ- tunnilta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työ- aikana.
Soveltamisohje
Tuntipalkka lasketaan siten, kuin tämän työehtosopimuksen 41 §:ssä on määrätty. Jos työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava yli- työkorvaus, joka lasketaan korottamattomasta tuntipalkasta.
2 mom. Lauantaityökorvaus
Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sattuvaa jouluaattoa, kello 6.00–18.00 tehdystä työstä
– jaksotyössä maksetaan 20 prosentin suuruinen rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.
– muissa työaikamuodoissa 20 prosentin suuruinen lauantaityö- korvaus maksetaan vain säännölliseen työaikaan kuuluvilta työ- tunneilta.
Soveltamisohje
Työvuoroluetteloa suunniteltaessa säännöllistä työaikaa on aika, jonka työntekijä on velvollinen tekemään ilman lisä- tai ylityökorvausta (säännöllisen työajan määritelmä, ks. jäljempänä 46 §). Lauantaityö- korvausta ei makseta lauantaina tehdystä lisä- tai ylityöstä yleistyö- ajassa tai toimistotyöajassa.
Esimerkki 11
Työvuoroluetteloon suunniteltiin yleistyöajassa tavallisesti viisi- päiväistä työviikkoa (ma–pe) tekevässä työpisteessä säännölliseen työaikaan kuuluva työvuoro lauantaiksi siten, että muut viikon työ- päivät olivat vastaavasti lyhyempiä. Koska lauantaina tehty työ oli osa viikon säännöllistä työaikaa, maksettiin ko. ajalta 20 prosentin lauantaikorvaus tämän momentin mukaisesti.
Vastaavasti toimittaisiin toimistotyöajassa. Jos lauantain tehty työ olisi tehty säännöllisen työajan lisäksi (lisä- tai ylityönä), ei lauantaityö- korvausta maksettaisi toimisto- ja yleistyöajassa.
3 mom. Aattokorvaus
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sun- nuntaiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00–18.00 tehdyiltä työ- tunneilta maksetaan aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.
35 § Ilta- ja yötyön korvaaminen
1 mom. Iltatyökorvaus
Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18.00–22.00 tehtyä työtä. Iltatyöstä mak- setaan 15 prosentin rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.
2 mom. Yötyökorvaus
Yötyöllä tarkoitetaan kello 22.00–7.00 tehtyä työtä. Yötyöstä makse- taan 30 prosentin rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana. Jaksotyössä vapaa-aika- korvaus on 20 minuuttia yötyötunnilta tai rahakorvaus 40 prosenttia.
Soveltamisohje
Yötyön teettämisestä on säädetty työaikalain 26 §:ssä.
3 mom. Yötyön vapaa-aikakorvaus
Yötyön vapaa-aikakorvaus annetaan aikaisintaan yötyön suorittamis- ta seuraavalla työaikajaksolla ja viimeistään tämän työehtosopimuk- sen 42 §:n mukaisessa määräajassa.
Soveltamisohje
Jos työaikajaksossa on suunniteltu annettavaksi kahdeksan tuntia edellisillä jaksoilla ansaittua yötyön aikahyvitystä ja jaksolla tuleekin tehtäväksi neljä todellista työtuntia lisää, suunnitellusta yötyön aika- hyvityksestä on saamatta jäänyt neljä tuntia aikahyvitystä siirrettävä annettavaksi myöhemmin tai niistä maksetaan rahakorvaus.
46 | A4 Epämukavan työajan korvaukset
Luku 3 Työaika
36 § Vuorotyö
1 mom. Vuorotyön määritelmä
Vuorotyöllä tarkoitetaan työaikalain 27 §:n mukaisesti järjestettyä kaksivuorotyötä tai tämän sopimuksen liitteen 3 mukaista kolmi- vuorotyötä.
2 mom. Vuorojen vaihtuminen
Vuorotyössä vuorojen tulee säännöllisesti vaihtua ja muuttua enna- kolta määrätyin ajanjaksoin ja työntekijöiden tulee suorittaa saman- kaltaista työtä. Tilapäisesti työntekijää voidaan, jos työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen kanssa niin sovitaan, pitää sa- massa vuorossakin.
Soveltamisohje
Työvuorojen vaihtuminen tarkoittaa sitä, että ensimmäisen vuoron päätyttyä toinen alkaa ja vastaavasti kolmivuorotyössä toisen vuoron päätyttyä kolmas alkaa. Vuorot eivät saa mennä osittainkaan pääl- lekkäin, eikä vuorojen väliin saa jäädä taukoa, lukuun ottamatta lii- kuntapaikkoja sekä jätteenkäsittelylaitoksia tai vastaavia, joissa vuorot voivat mennä osittain päällekkäin enintään tunnin ajan, mikäli toiminta sitä edellyttää. Vuorojen muuttuminen tarkoittaa sitä, ettei ketään jatkuvasti pidetä samassa vuorossa, vaan aamuvuorolaiset siirtyvät iltavuoroon tai yövuoroon jne.
Mikäli työ on järjestetty siten, että se esimerkiksi viitenä päivänä vii- kossa (ma–pe) on järjestetty em. edellytykset täyttäväksi vuorotyöksi ja laitoksen käyttöajoista johtuen viikonloppuna (la–su) yksivuoro- eli päivätyöksi, 3 momentin mukaiset vuorotyölisät maksetaan vain niiltä päiviltä, jolloin vuorotyötä suoritetaan (ma–pe).
3 mom. Vuorotyölisä
Kaksivuorotyössä sekä liitteessä 3 tarkoitetussa kolmivuorotyössä suoritetaan iltavuorossa 15 prosentin ja yövuorossa 30 prosentin suuruinen rahakorvaus.
Soveltamisohje
Vuorotyölisää ja ilta- tai yötyökorvausta ei suoriteta samanaikaisesti. Iltavuorolisän tai yövuorolisän suorittaminen ei ole sidottu tiettyihin kellonaikoihin, kuten ilta- ja yötyökorvaukset, vaan lisä maksetaan kaikilta ilta- ja yövuoron tunneilta. Vuorotyölisää ei suoriteta jakso- työssä.
A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo
37 § Hätätyö
Työaikalain 21 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa ja edellytyksin saadaan säännölli- siä työaikoja pidentää. Ylityönä tehty hätätyö korvataan tämän sopimuksen yli- työkorvausmääräysten mukaisesti.
38 § Hälytysluonteinen työ
1 mom. Hälytysluonteisen työn määritelmä
Hälytysluonteinen työ on työtä, johon työntekijä kutsutaan (hälytetään) vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hänet on määrätty tällöin olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoi- tettu tällaisesta työstä. Xxxxxx pitää edellyttää välitöntä tai lyhyen määräajan (enintään 5 tuntia) kuluessa tapahtuvaa työhön saapu- mista. Mikäli työhön kutsu tapahtuu enintään tuntia aikaisemmin kuin työvuoroluettelo edellyttää, ei kyseessä ole hälytysluonteinen työ.
Soveltamisohje
Työntekijälle suoritetaan tehdystä työajasta palkka mahdollisine ylityö- korvauksineen ja muine työajasta johtuvine korvauksineen. Hälytys- luonteinen työ voi olla myös työaikalain 21 §:ssä tarkoitettua hätätyötä.
2 mom. Hälytysraha ja matkakustannusten korvaus
Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan varsinaiseen palkkaan kuuluma- ton 7,60 euron hälytysraha. Työntekijälle, jolle varalla ollessa tai hälytysluonteisessa työhön saapumisessa aiheutuu kustannuksia työpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan vä- himmäiskustannuksista korvaus.
Soveltamisohje
Hälytysrahan maksaminen edellyttää, että työhön kutsuminen suorite- taan työnantajan toimesta tai suostumuksella (eikä esimerkiksi asiak- kaan). Mikäli työntekijä jää työvuoroon, ei paluumatkasta suoriteta matkakustannusten korvausta.
39 § Varallaolo
1 mom. Varallaolon määritelmä
Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijän kanssa on työnantajan aloitteesta sovittu varallaolosta asunnossa (asuntovarallaolo) tai muualla (vapaamuotoinen varallaolo) tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloksi ei katsota velvolli-
48 | A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo
Luku 3 Työaika
suutta olla työpaikalla työvalmiudessa paitsi silloin, kun työntekijälle on annettu lupa olla varalla valintansa mukaan joko työpaikalla tai määrätyin ehdoin sen ulkopuolella. Varallaoloaikaa ei lueta työ- aikaan. Varallaolon pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Asunnolla tarkoite- taan työntekijän varsinaista asuntoa ja kotia.
Soveltamisohje
Työnantajan tulee päättää, onko työntekijä velvollinen olemaan asuntovarallaolossa vai vapaamuotoisessa varallaolossa. Vapaa- muotoisesta varallaolosta tulee antaa sellaiset kirjalliset ohjeet, että työntekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet (esi- merkiksi missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava).
Mikäli työntekijä kutsutaan varallaolosta työhön, työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi eikä tältä ajalta suoriteta varallaolokorvausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi.
Jos työnantaja on järjestänyt asunnon, jota ei voida pitää työntekijän varsinaisena asuntona, mutta jossa työnantaja on velvoittanut hänet olemaan varalla, tällaisessa asunnossa oleskeluvelvollisuus luetaan työajaksi eikä kyseessä ole varallaolo.
2 mom. Varallaolokorvaus, asuntovarallaolo
Kultakin asuntovarallaolotunnilta maksetaan rahakorvauksena
50 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaa- vasti korotettu vapaa-aika.
Soveltamisohje
Asuntovarallaolokorvaus suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan joko kokonaan aikakorvauksena tai kokonaan rahakorvauksena tai si- ten, että osa siitä korvataan vastaavasti korotettuna vapaana säännöl- lisenä työaikana ja osa rahassa.
3 mom. Varallaolokorvaus, vapaamuotoinen
Kultakin varallaolotunnilta, jona työntekijä on velvoitettu olemaan va- ralla muualla kuin asunnossaan, maksetaan rahakorvauksena 20–30 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset työntekijälle, kuten esimerkiksi liikkumisalueen laajuus ja työpaikalle saapumisen enimmäisaika.
4 mom. Varallaolokorvauksen edellytykset ja maksaminen
Varallaolokorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut varalla työnantajan määräajaksi antaman kirjallisen mää- räyksen tai laatiman työvuoroluettelon nojalla.
A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo | 49
5 mom. Varallaolo, matkakustannusten korvaaminen
Työntekijälle, jolle varalla ollessa aiheutuu kustannuksia työpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan vähimmäiskustan- nuksista korvaus.
Soveltamisohje
Mikäli työntekijä jää työvuoroon, paluumatkasta ei suoriteta matka- kustannusten korvausta.
A6 Työaikakorvausten suorittaminen
40 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset
1 mom. Yleiset suorittamisedellytykset
Lisä-, yli-, lauantai-, sunnuntaityökorvauksen ja aattokorvauksen sekä ilta- ja yötyökorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että
1) työ on tehty työpaikalla tai erityisestä syystä esimiehen määräämällä muulla paikalla
2) työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitetty
3) työ on suoritettu työnantajan antaman kirjallisen määräyksen perusteella paitsi silloin, kun kysymyksessä on säännöllinen vuorotyö tai jaksotyö.
Soveltamisohje
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu ylityötä, ei erillistä ylityö- määräystä tarvita.
Jos työntekijä tekee kotona ylityötä, ylityön korvaaminen edellyttää kir- jallisen ylityömääräyksen lisäksi esimiehen lupaa. Ylityön tekeminen kotona tulee kysymykseen vain poikkeustapauksessa.
2 mom. Työaikakorvausten suorittaminen työaikalain ulkopuoliselle, johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle
Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja vuorotyön sekä varalla- olon korvaamista koskevia tämän sopimuksen määräyksiä sovelle- taan työaikalain ulkopuolisiin johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleviin, jos niiden maksamisesta on erikseen sovittu ko. työntekijän työsopimuksessa tai siitä sovitaan työsuhteen aikana erikseen jonkin tilanteen osalta.
Luku 3 Työaika
Soveltamisohje
Ks. TAL 2 §:n 1 momentti 1 kohta ja AVAINTES 2 §:n 1 kohta.
3 mom. Vapaa-aikakorvauksen siirtyminen
Jos työntekijän vahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty työaika- korvauksia annettavaksi vapaana ja työntekijä on sairaana vapaan aikana, siirtyy sairausloman ajalle merkitty vapaa-aikakorvaus annet- tavaksi myöhemmin tämän työehtosopimuksen 42 §:n mukaisesti tai siitä suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan vastaava raha-korvaus.
41 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja suorittaminen
1 mom. Tuntipalkan laskeminen täydessä työajassa
Täyttä työaikaa tekevän työntekijän lisä-, yli-, sunnuntai-, lauantai-, aatto-, ilta-, yö- ja vuorotyön sekä varallaolon rahakorvauksen laske- miseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla
– 163 yleistyöajassa, jaksotyöajassa (viikkotyöaika keskimäärin 38 h 45 min)
– 158 keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (viikkotyöaika keskimäärin 36 h)
– 152 toimistotyöajassa, mikäli viikkotyöaika on 36 h 45 min tai sitä lyhyempi.
2 mom. Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyöajassa
Tuntipalkka osa-aikatyössä saadaan, kun osa-aikatyötä vastaavan kokoaikatyön varsinainen palkka jaetaan edellä 1 momentissa mää- rätyllä noudatettavan työaikajärjestelmän jakajaluvulla.
Esimerkki 12
▪ Työntekijä tekee osa-aikatyötä, jossa yleistyöajassa olevan kokoaikaisen työntekijän varsinainen palkka on 2 700 euroa kuukaudessa.
▪ Tuntipalkka tässä työssä saadaan jakamalla 2 700 euroa yleis- työajan tuntipalkkajakajalla 163, eli tuntipalkka on 16,56 euroa tunnissa.
▪ Varsinaiseen palkkaan kuuluvat palkanosat, ks. tämän työehto-
sopimuksen 10 §.
3 mom. Yli- ja sunnuntaityön tuntipalkan laskeminen vuorotyössä
Mikäli yli- ja sunnuntaityötä suoritetaan sellaiselta ajalta, jolta makse- taan tämän työehtosopimuksen 36 §:n 3 momentin mukaista vuoro- työlisää, lasketaan vuorotyölisä mukaan siihen tuntipalkkaan, jota korotetaan 50 tai 100 prosentilla.
Soveltamisohje
Tähän tuntipalkkaan ei oteta mukaan muita työaikakorvauksia, mm. ilta- ja yötyökorvausta, lauantaityökorvausta eikä aattokorvausta.
42 § Työaikakorvausten suorittaminen
1 mom. Työaikakorvausten suorittamisajankohta
Rahakorvaus on maksettava ja vapaa-aikakorvaus annettava vii- meistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalen- terikuukauden aikana paitsi, jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päätty- mistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Työntekijän kanssa sovittaessa voidaan vapaa-aikakorvaus kuitenkin antaa vielä 4 seu- raavan kalenterikuukauden aikana. Samoin saadaan rahakorvaus maksaa edellä mainittua myöhemmin, milloin edellä tarkoitettua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu työnteon keskeytyksen vuoksi antaa edellä määrättynä aikana.
Soveltamisohje
Korvausmuodosta (raha tai vapaa) päättää työnantaja.
Määräykset kolmivuorotyössä pitämättä olevilta vuorovapailta makset- tavan rahakorvauksen suorittamisesta ovat liitteessä 3.
2 mom. Työaikapankki
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 1 momentista poiketen 4 kuu- kautta pidemmästä ajanjaksosta, jonka kuluessa vapaa-aikakorvauk- sia kertyy ja niitä annetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voidaan irtisanoa 43 §:n 2 momentin mukaisesti.
Soveltamisohje
Tämän määräyksen perusteella työnantaja ja työntekijä voivat sopia työaikakorvausten säästämisestä pidemmiksi yhdenjaksoisiksi va- paiksi (työaikapankki). Tehdystä kirjallisesta sopimuksesta on käytä- vä ilmi ne periaatteet, joiden mukaan vapaa-aikakorvauksia sääste- tään ja niitä käytetään. Vapaat pyritään antamaan kokonaisina työ- päivinä.
Vuosiloman säästövapaata koskevat määräykset ovat jäljempänä 80 §:ssä.
Luku 3 Työaika
A7 Säännöllisestä työajasta sopiminen
43 § Poikkeavat työaikajärjestelyt
1 mom. Työaikajärjestelyistä sopiminen
Jos säännöllinen työaika on tarpeen järjestää tässä sopimuksessa määrätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti, asiasta on sovittava etukäteen työnantajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamus- miehen kanssa. Poikkeavassa työaikajärjestelyssä säännöllisen työajan pituuden tulee tasoittua keskimäärin tämän sopimuksen mu- kaiseksi enintään vuoden aikana. Jos järjestelyn tarkoituksena on jonkin työpäivän sisään tekeminen muuna aikana, voidaan sopia, että sisään tekoajalta ei makseta mahdollisia työaikakorvauksia.
Soveltamisohje
Sopimus tehdään kirjallisesti ja siinä on sovittava kaikista niistä työ- ehtosopimuksen määräyksistä, josta järjestelyn johdosta poiketaan. Sopimuksessa voi tulla sovittavaksi esimerkiksi vuorokautisen työ- ajan pituus ja ylityöraja, viikoittainen ylityöraja, muutokset työaika- korvauksissa ja muutokset työajan tasoittumisjaksossa.
Ks. myös edellä 32 §: työajan tasoittuminen työaikajaksossa, jäljem- pänä 46 §: säännöllinen työaika ja 126 §: paikallinen sopiminen.
2 mom. Työaikajärjestelysopimuksen päättyminen
Työaikajärjestelyistä voidaan sopia poikkeavasti joko määräajaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi tehty tässä pykälässä tarkoitettu sopimus poikkeavasta työaikajärjestelystä voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään 3 kuukauden kuluttua, minkä jälkeen noudatetaan tä- män työehtosopimuksen määräyksiä. Määräajaksi tehty sopimus päättyy määräajan päättyessä.
A8 Säännölliset työajat
44 § Työajan määräytyminen
Työntekijän työaikojen pituudet määräytyvät työtehtävien laadun ja määrän mukaan tässä työehtosopimuksessa mainitulla tavalla sekä sen mukaan, mitä työsopimusta tehtäessä on sovittu.
45 § Työaikamuodot
1 mom. Yleistyöaika, toimistotyöaika, jaksotyöaika, keskeytymätön kolmivuorotyö
Työntekijän säännöllinen työaika määräytyy häneen sovellettavan työaikamuodon mukaan siten, kuin tässä työaikaluvussa tai liitteiden erityismääräyksissä on tarkemmin määrätty. Tämän työehtosopimuk- sen mukaiset työaikamuodot ovat
1) yleistyöaika
2) toimistotyöaika
3) jaksotyöaika
4) keskeytymätön kolmivuorotyö (liite 3).
Soveltamisohje
Myös osa-aikaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän luvun työaika- määräyksiä sellaisenaan, jollei jäljempänä toisin määrätä.
2 mom. Liukuva työaika
Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa työaika voidaan järjestää liuku- vaksi siten kuin työaikalaissa on säädetty.
46 § Säännöllinen työaika
1 mom. Säännöllinen täysi työaika
Säännöllisellä täydellä työajalla tarkoitetaan tässä työehtosopimuk- sessa ko. työhön sovellettavaa, tämän sopimuksen mukaisen työ- aikamuodon täyttä työaikaa.
Soveltamisohje
Täysi työaika yleistyöajassa ja jaksotyöajassa on 38 tuntia 45 mi- nuuttia viikossa tai keskimäärin tämä tuntimäärä työaikajaksossa. Täysi työaika toimistotyöajassa on 36 tuntia 45 minuuttia viikossa tai keskimäärin tämä tuntimäärä työaikajaksossa. Keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä ovat määräykset liitteessä 3.
Työvuoroluetteloa suunniteltaessa säännöllistä työaikaa on aika, jonka työntekijä on työehtosopimuksen mukaan velvollinen tekemään työtä ilman eri korvausta (lisä- tai ylityöraja).
2 mom. Säännöllinen osa-aikatyöaika
Säännöllinen osa-aikatyöaika on työntekijän työhön sovellettavan työaikamuodon täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika, joka määritellään viikoittaisena tai keskimääräisenä viikoittaisena työ- aikana.
Luku 3 Työaika
Esimerkki 13
Työntekijän keskimääräinen viikoittainen työaika on 20 tuntia viikossa (51,61 prosenttia) ko. työhön sovellettavan täyden säännöllisen työ- ajan ollessa 38 tuntia 45 minuuttia viikossa. Työssä noudatetaan
3 viikon työaikajaksoa. Tällaisessa 3 viikon jaksossa säännöllinen osa-aikatyöaika on 60 tuntia (suunnitteluraja, lisätyöraja) ja ylityöraja sama kuin täydessä työajassa.
3 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -jaksossa
Arkipyhäviikon tai -jakson säännöllinen työaika on täysi säännöllinen työaika tai säännöllinen osa-aikatyöaika lyhennettynä seuraavassa pykälässä (47 §) tarkoitetulla arkipyhälyhennyksellä.
Soveltamisohje
Arkipyhäviikon tai -jakson lyhennetty työaika osoittaa lisätyörajan (suunnitteluraja). Lisätyörajan ylittävä aika on lisätyötä täyden työajan ylityörajaan saakka.
47 § Arkipyhät
1 mom. Arkipyhämääritelmä
Arkipyhiä ovat
– pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto
– muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi osuva uuden- vuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- aatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.
2 mom. Arkipyhälyhennys
Edellä mainitut arkipyhäpäivät ovat ylimääräisiä vapaapäiviä. Jos edellä mainittuja arkipyhäpäiviä ei ole mahdollista antaa vapaana, lyhennetään viikoittaista tai työaikajakson säännöllistä työaikaa kuta- kin arkipyhää kohden yhdellä viidenneksellä kulloinkin noudatetta- vasta säännöllisestä viikoittaisesta täydestä tai osa-aikatyöajasta.
Lyhennys pyöristetään lähimpään viiteen (5) minuuttiin. Tätä lyhen- nystä ei tehdä, jos työsuhde ei kestä yhtään kokonaista käytössä olevaa työaikajaksoa.
Soveltamisohje
Arkipyhälyhennys tehdään sillä viikolla tai työaikajaksolla, jolle arki- pyhä sattuu.
Lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä eivät lyhennä työaikaa.
Osa-aikatyön työaikajärjestelyssä, jossa osa viikoista on työviikkoja ja osa vapaaviikkoja, arkipyhälyhennys alentaa työaikaa riippumatta siitä, sattuuko se työ- vai vapaaviikolle.
Osa-aikatyön arkipyhälyhennys on samassa suhteessa lyhyempi kuin säännöllinen osa-aikatyö on täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.
Jos arkipyhä on vuosiloman tai työloman sisällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä.
Esimerkki 14
▪ Yleistyöaika, täysi työaika, 1 arkipyhä
▪ Arkipyhäviikon työaika on täydessä 38 h 45 min työajassa
yhtä arkipyhää kohden 7 h 45 min lyhyempi.
▪ Lisätyöraja on 31 h (38 h 45 min – 7 h 45 min = 31 h).
▪ Ylityöraja ei muutu arkipyhäviikolla ja on 38 h 45 min.
▪ Mikäli työtä tehtäisiin yli lisätyörajan 31 h, olisi se lisätyötä
ylityörajaan 38 h 45 min saakka ja sen jälkeen ylityötä.
Esimerkki 15
▪ Yleistyöaika, osa-aikatyö, 1 arkipyhä
▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esim. 21 h viikossa, on arkipyhälyhennys pyöristettynä 4 h 10 min yhtä arkipyhää kohden (21 h : 5 = 4,2 h = 4 h 12 min).
▪ Lisätyöraja on 16 h 50 min (21 h – 4 h 10min = 16 h 50 min).
▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä yleistyöajassa, eli 38 h 45 min.
▪ Mikäli työtä tehtäisiin yli 16 h 50 min, olisi se lisätyötä ylityörajaan 38 h 45 min saakka ja sen jälkeen ylityötä: ylityöraja on sama kuin täydessä yleistyöajassa.
Esimerkki 16
▪ Toimistotyöaika, täysi työaika, 1 arkipyhä
▪ Arkipyhäviikon työaika on täydessä 36 h 45 min työajassa
yhtä arkipyhää kohden 7 h 20 min lyhyempi
(36 h 45 min : 5 = 7,35 h ≈ 7 h 20 min).
▪ Lisätyöraja on 29 h 25 min (36 h 45 min – 7 h 20 min =
29 h 25 min).
▪ Ylityöraja on 38 h 45 min.
Esimerkki 17
▪ Toimistotyöaika, osa-aikatyö, 1 arkipyhä
▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esimerkiksi
18 h viikossa, on arkipyhälyhennys pyöristettynä 3 h 35 min
yhtä arkipyhää kohden (18 h : 5 = 3,6 h ≈ 3 h 35 min).
▪ Lisätyöraja on 14 h 25 min (18 h – 3 h 35 min).
▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä toimistotyöajassa,
eli 38 h 45 min.
Luku 3 Työaika
Esimerkki 18
▪ Jaksotyöaika, täysi työaika, 3 viikon työaikajakso, 4 arkipyhää
▪ 3 viikon työaikajaksoon (3 x 38 h 45 min = 116 h 15 min), johon sisältyy 4 työaikaa lyhentävää arkipyhää (jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uudenvuodenpäivä), säännöllistä täyttä työaikaa lyhennetään 31 h (4 x 7 h 45 min = 31 h).
▪ Lisätyöraja on 85 h 15 min (116 h 15 min - 31 h).
▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli 85 h 15 min, olisi se lisätyötä
ylityörajaan 116 h 15 min saakka ja sen jälkeen ylityötä.
Esimerkki 19
▪ Jaksotyöaika, osa-aikatyö, 3 viikon työaikajakso, 4 arkipyhää
▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esimerkiksi 19 h viikossa (täysi työaika 38 h 45 min), arkipyhälyhennys on pyöristettynä 3 h 50 min yhtä arkipyhää kohden
(19 h : 5 = 3,8 h ≈ 3 h 50 min).
▪ 3 viikon työaikajaksoon (3 x 19 h = 57 h), johon sisältyy 4 työ- aikaa lyhentävää arkipyhää (jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uudenvuodenpäivä), säännöllistä osa-aikatyöaikaa lyhenne- tään 15 h 10 min (4 x 3 h 50 min).
▪ Lisätyöraja on 41 h 50 min.
▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli 41 h 50 min, olisi se
lisätyötä ylityörajaan 116 h 15 min saakka ja sen jälkeen ylityötä.
▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä jaksotyöajassa.
B Työaikamuotojen yksityiskohtaiset määräykset
B1 Yleistyöaika
48 § Yleistyöajan soveltaminen
Yleistyöaikaa sovelletaan kaikkiin niihin työntekijöihin, joihin ei sovelleta toimisto- työaikaa, jaksotyöaikaa taikka keskeytymätöntä kolmivuorotyöaikaa.
49 § Yleistyöaika
1 mom. Säännöllinen työaika
Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuoro- kaudessa ja enintään 38 tuntia 45 minuuttia viikossa (täysi säännölli- nen työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös si- ten, että se on keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttia enintään 6 viikon työaikajaksossa.
Soveltamisohje
Viikkoa pitempää työaikajaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tällöinkin 2–4 viikon jakso on yleensä riittävä. Työvuoroluettelo on laadittava koko työaikajaksoksi ja sitä on noudatettava siten, kuin edellä 33 §:ssä on tarkemmin määrätty.
Osa-aikatyön työaikajärjestelyissä voidaan käyttää myös pidempää, kuitenkin enintään 12 viikon tasoittumisjaksoa.
Arkipyhäviikolla tai -jaksossa työaikaa lyhennetään 2 momentin mu- kaisella tavalla (suunnitteluraja, lisätyöraja). Jos viikolla tai työaika- jaksolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, säännöllinen työaika määräytyy 3 momentin mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä
Päiväkodin kasvatushenkilöstöä koskevat erityismääräykset
Päiväkodin johtajana, lastentarhanopettajana tai erityislastentarhan- opettajana toimivan, kelpoisuusehdot täyttävän työntekijän työaika määräytyy tämän pykälän mukaisesti ja lisäksi noudatetaan seuraa- via erityismääräyksiä:
1) Tästä työajasta käytetään edelleen riittävä aika asianomaisen päiväkodin ohjeiden mukaan työpaikalla vanhempainiltoihin, van- hempien tapaamisiin ja toiminnan yhteiseen suunnitteluun sekä työpaikan ulkopuolella mm. muuhun toiminnan suunnitteluun ja
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
valmisteluun sekä kotikäynteihin. Yleisesti on katsottu, että noin 13 prosenttia kasvatushenkilöstön työajasta kuluu varhaiskasva- tuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, ar- viointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatus- suunnitelmien laatimiseen, mikä otetaan huomioon työajan käyt- töä ja työvuoroluetteloa päiväkodissa suunniteltaessa.
2) Työntekijälle annetaan vuosittain 5 ylimääräistä vapaapäivää. Mikäli työsuhde ei ole kestänyt koko vuotta tai työssäolo on ao. vuonna ollut keskeytyneenä, annetaan kutakin tämän työehto- sopimuksen 74 §:ssä tarkoitettua 2 täyttä lomanmääräytymiskuu- kautta kohti 1 ylimääräinen vapaapäivä, kuitenkin enintään 5 päi- vää. Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään tällöin myös vuosilomapäiviä.
Soveltamisohje
Määräystä ei sovelleta sijaisiin, jotka eivät täytä kelpoisuusehtoja.
2 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla
Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu arkipyhä, säännöllinen työaika lyhenee 47 § mukaisesti (lisätyöraja).
Soveltamisohje
Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoroluetteloon. Jos arkipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon sisällä, sen osalta ei tehdä arki- pyhälyhennystä.
Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 51 §, 52 § tai 53 §:n mukaan.
Esimerkki 20
▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajaksolla on yksi arkipyhä. Arkipyhälyhennys on
7 h 45 min.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä (38 h 45 min + 38 h 45 min + 38 h 45 min) – 7 h 45 min = 108 h 30 min.
3 mom. Ennalta tiedossa olevan poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan
Poissaololla tarkoitetaan vuosilomaa, työlomaa ja lomautusta.
Jos poissaolo on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, suunnitel- laan työaika työvuoroluetteloon tämän momentin mukaisesti. Mikäli poissaolo tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja tiedoksiannon (33 §) jälkeen, mutta viimeistään 7 päivää ennen viikon tai työaika- jakson alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo tämän
momentin mukaiseksi. Jos poissaolo tulee tietoon tämän jälkeen, on kyseessä yllättävä poissaolo (53 §).
Täydessä työajassa sellaiselta viikolta, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, suunnitellaan viikolle tai työaikajaksolle sään- nöllistä työaikaa seuraavasti:
Poissaolopäiviä viikossa | Viikolle / työaikajaksolle työaikaa ko. viikolta |
1 | 31 h |
2 | 23 h 15 min |
3 | 15 h 30 min |
4 | 7 h 45 min |
5–7 | – |
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on ennal- ta tiedossa oleva poissaolo, taulukon mukainen työaika on samassa suhteessa lyhyempi kuin osa-aikatyön säännöllinen työaika on sään- nöllistä täyttä työaikaa lyhyempi.
Soveltamisohje
Muut kuin määräyksessä mainitut poissaolot eivät lyhennä säännöl- listä työaikaa. Myöskään työsuhteen alkaminen tai päättyminen kes- ken viikon ei ole tässä tarkoitettu poissaolo. Työajan tasauspäivät, työaikakorvauksista muodostuva vapaapäivä, lakko ja luvaton poissaolo eivät ole tässä tarkoitettuja poissaolopäiviä.
Poissaolo on joko ennalta tiedossa oleva tai yllättävä. Jos poissaolo tulee tietoon myöhemmin kuin 7 päivää ennen viikon tai työaika- jakson alkua, on kyseessä yllättävä poissaolo. Silloin noudatetaan tiedoksi annettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 53 §:ssä on määrätty.
Esimerkki 21
▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on kolme poissaolopäivää. Tältä viikolta tulee taulukon mukaan työaikajaksolle säännöllistä työaikaa suunniteltavaksi 15 h 30 min.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä
38 h 45 min + 15 h 30 min + 38 h 45 min = 93 h.
Esimerkki 22
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on keskimäärin 30 h viikossa,
eli 77,42 % täydestä työajasta. Käytössä on 4 viikon työaikajakso.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on neljä poissaolopäivää. Taulukon
mukaan 2. viikolta tulee työaikajaksolle säännöllistä työaikaa
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
suunniteltavaksi täydessä työajassa 7 tuntia 45 minuuttia. Osa- aikaisen työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolta työaika- jaksolle on 77,42 % 7 tunnista 45 minuutista = 6 h.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä
30 h + 6 h + 30 h + 30 h = 96 h.
50 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen
1 mom. Lisätyön määritelmä
Lisätyötä on työnantajan aloitteesta työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.
Soveltamisohje
Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä yleistyöajassa muodostua vain arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla. Lisätyötä voi muodostua täyttä työaikaa tekevälle sillä viikolla tai työaikajakson viikoilla, joilla arki- pyhälyhennys on annettu. Arkipyhälyhennys, ks. edellä 47 §.
Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityörajan välinen aika.
2 mom. Lisätyön korvaaminen
Lisätyö korvataan työntekijälle rahakorvauksena maksamalla korot- tamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden.
51 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa
1 mom. Ylityön määritelmä, täysi työaika, ei poissaoloa
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat yli- työrajat:
Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunni- teltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 45 minuuttia tai työaikajaksossa työvuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viikkotyöaika.
Soveltamisohje
Yleistyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Ylityö korvataan joko vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä, mutta ei molempina. Kalenteriviikon aikana tehdystä kokonaistyöajasta vähennetään ensin vuorokautisena ylityönä korvattavat työtunnit.
Jos jäljelle jäävät työtunnit vielä ylittävät viikkoylityörajan, ylimenevä työaika korvataan viikoittaisena ylityötä.
Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-aika- na annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti va- jaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja teh- dään työnantajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, vapaa- aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus 42 § 1 mom. mukaisesti. Siirtynyttä vapaa-aikakorvausta vastaava työaika on tällöin säännöllistä työ- aikaa.
Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunniteltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka vii- koittainen ylityöraja ei ylittyisi.
Jos viikolle tai työaikajaksolle sisältyy poissaolo, viikoittainen ylityö- raja määräytyy 52 § tai 53 § mukaisesti.
Esimerkki 23
▪ Viikolla on muodostunut sekä vuorokautista että viikoittaista ylityötä.
▪ Työvuoroluettelo sisältää puolen tunnin ruokatauon.
Kalenteri- viikko | ma | ti | ke | to | pe | la | su | yht. |
Vahvistettu työaika | 8–17.30 9 h | 8–15.30 7 h | 8–15.45 7 h 15 | 8–16.30 8 h | 8–16.00 7 h 30 | – | – | 38 h 45 |
Tehty työaika | 12 h | 7 h | 7 h 15 | 8 h | 7 h 30 | 11 h | – | 52 h 45 |
Vuoro- kautista ylityötä | 3 h | – | – | – | – | 3 h | – | 6 h |
Korvaus | 2x50 % ja 1x100 % | 2x50 % ja 1x100 % | ||||||
Viikoittaista ylityötä | 52 h 45 - 6 h - 38 h 45 = 8 h | |||||||
Korvaus | 5x50 % ja 3x100 % | |||||||
2 mom. Ylityön määritelmä, osa-aikatyö, ei poissaoloa
Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunni- teltu korkeampi työaika, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 45 minuuttia viikossa tai työaika- jaksoa käytettäessä 38 tuntia 45 minuuttia kerrottuna työaikajakson viikkojen lukumäärällä.
Soveltamisohje
Työaikajaksoa käytettäessä osa-aikatyössä ei ole viikoittaista ylityö- rajaa, vaan ainoastaan tässä momentissa mainittu työaikajakson yli- työraja. Myös arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla ylityöraja on tämän mukainen.
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-aika- na annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti va- jaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja teh- dään työnantajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, vapaa- aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus 42 § 1 mom. mukaisesti. Siirtynyttä vapaa- aikakorvausta vastaava työaika on tällöin säännöllistä työaikaa.
Esimerkki 24
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on keskimäärin 30 h viikossa,
käytössä on 4 viikon työaikajakso.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä 4 x 30 h = 120 h. Tämä osoittaa lisätyörajan.
▪ Ylityöraja on 4 x 38 h 45 min = 155 h.
Esimerkki 25
▪ Työntekijän säännöllinen osa-aikatyöaika on keskimäärin 20 h viikossa. Työ on järjestetty 4 viikon työaikajaksossa siten, että hän tekee työtä kahtena viikkona 80 h ja on kaksi viikkoa vapaana.
▪ Työaikajaksolla ei ole poissaoloja.
▪ Ensimmäiselle työviikolle on suunniteltu työtä 43 h ja toiselle
viikolle 37 h.
▪ Ylityöraja on 155 h (4 x 38 h 45 min = 155 h).
1. viikolla (43 h) suunnitellut työpäivät ovat | 8 | 8 | 9 | 9 | 9 tuntia, |
mitkä osoittavat vuorokautisen ylityön rajat | |||||
2. viikolla (37 h) työpäivät ovat | 8 | 8 | 7 | 7 | 7 tuntia, |
joiden vuorokautisen ylityön rajat ovat | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 tuntia |
▪ Jos työntekijä tekee toisella viikolla työtä kaikkina päivinä 8 tuntia, ei synny vuorokautista ylityötä, koska työaika ei minään päivänä ylitä 8 tuntia. Sen sijaan syntyy 3 tuntia lisätyötä, joka korvataan maksamalla yksinkertainen tuntipalkka tai antamalla vastaava va- paa-aika säännöllisenä työaikana.
▪ Jos työntekijä tekee työtä myös vapaaviikoillaan, työ on lisätyötä säännöllisen osa-aikatyön (80 h) ylittävältä ajalta 155 tuntiin saakka työaikajaksolla ja sen jälkeen ylityötä
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ei poissaoloa
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tar- koitettua arkipyhälyhennystä, viikoittainen ylityöraja on työvuoroluet- teloon merkitty viikkotyöaika (lisätyöraja) lisättynä annetun arkipyhä- lyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä 47 § mukainen arkipyhälyhennys alentaa viikon tai työaikajakson säännöllistä työaikaa (lisätyöraja). Ylityöraja ei alene.
Soveltamisohje
Lisätyörajan (suunniteltu työaika) ja ylityörajan välinen työaika on lisätyötä.
Esimerkki 26
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on 30 h viikossa, ei työaika-
jaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikolla on 1 arkipyhä.
▪ Arkipyhälyhennys on 30:5= 6 h. Viikolle suunnitellaan säännöllistä
työaikaa 30 h – 6 h = 24 h. Tämä osoittaa lisätyörajan.
▪ Ylityöraja on 38 h 45 min.
▪ Jos viikolla tehtäisiin enemmän kuin 24 tuntia työaikaa, se korva- taan lisätyönä ylityörajaan saakka, siltä osin kuin ei ole kyse vuoro- kautisesta ylityöstä.
52 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo
1 mom. Ylityö, täysi työaika, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, viikoittainen ylityöraja on 49 § 3 momentin taulukon mukai- nen tuntimäärä. Jos käytössä on työaikajakso, viikoittainen ylityöraja on kullekin viikolle työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, viikoittainen ylityöraja on 49 § 3 momentin taulukon mukainen tuntimäärä. Jos käytössä on työaikajakso, viikoittainen yli- työraja on työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty työaika lisätty- nä ko. viikolle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä.
Esimerkki 27
▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissa- olopäivä. 49 § taulukon mukaan tältä viikolta tulee työaikajaksolle säännöllistä työaikaa suunniteltavaksi 31 tuntia.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä
38 h 45 min + 31 h + 38 h 45 min = 108 h 30 min.
▪ Kullekin viikolle suunniteltu työaika osoittaa ko. viikon viikoittaisen
ylityörajan.
Esimerkki 28
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolopäivä. Viikolle on
lisäksi suunniteltu 4 tuntia vapaa-aikakorvausta.
▪ 49 § taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika ja ylityöraja on 31 tuntia. Työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikaa 27 h ja 4 tuntia vapaa-aikakorvausta.
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
▪ Jos ko. viikolla tehtäisiin työtä yli 27 tuntia, 4 ensimmäistä tuntia olisi säännöllistä työaikaa ja vastaava määrä vapaa-aikakorvausta siirtyy myöhemmin annettavaksi. Vasta 31 tuntia ylittävä työ on vii- koittaisena ylityönä korvattavaa, siltä osin kuin kyse ei ole vuoro- kautisesta ylityöstä.
2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, 49 § 3 momentin mukaisesti laskettu
osa-aikaisen työntekijän työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on 49 § 3 momentin mukainen täyden työajan tuntimäärä.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, lisä- ja ylityöraja eivät muutu.
Esimerkki 29
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on 30 h viikossa eli 77,42 %
täydestä työajasta. Käytössä ei ole työaikajaksoa.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan viikkokohtaisesti.
▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolopäivä.
▪ 49 § taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika ja ylityöraja täydessä työajassa on 31 tuntia. Osa-aikaisen työntekijän sään- nöllinen työaika viikolla on 77,42 % 31 tunnista = 24 h, joka osoit- taa lisätyörajan.
▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä työajassa, eli 31 h.
▪ Mikäli työtunteja tehdään viikolla yli 24 h, on kyseessä lisätyö yli- työrajaan 31 h saakka, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Täydessä työajassa arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, jolla on en- nalta tiedossa oleva poissaolo, viikoittainen ylityöraja on 1 momentin mukainen. Lisätyöraja on viikoittainen ylityöraja vähennettynä viikolle suunnitellun arkipyhälyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, ylityöraja on 49 § 3 momentin mukainen täyden työajan tuntimäärä. Lisätyöraja on 49 § 3 momentin taulukos- ta osa-aikaprosentin perusteella laskettu tuntimäärä vähennettynä arkipyhälyhennyksellä.
Täydessä työajassa arkipyhäviikolla, jolla on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on en- nalta tiedossa oleva poissaolo, viikoittainen ylityöraja on 49 § 3 mo- mentin taulukon mukainen tuntimäärä. Jos käytössä on työaikajakso, viikoittainen ylityöraja on työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty
työaika lisättynä ko. viikolle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen mää- rällä ja arkipyhälyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, jolla on työ- vuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaika- korvausta ja jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty työaika lisättynä suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä. Ylityöraja ei alene.
Esimerkki 30
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikolla on yksi arkipyhä ja yksi ennalta tiedossa oleva poissaolo- päivä.
▪ 49 § taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika ja ylityöraja on 31 tuntia. Arkipyhälyhennys on 7 h 45 min. Säännöllinen työaika on 31 h – 7 h 45 min = 23 h 15 min, joka osoittaa lisätyörajan.
▪ Ylityöraja on 31 h.
▪ Mikäli työtunteja tehdään viikolla yli 23 h 15 min, on kyseessä lisätyö ylityörajaan 31 h saakka, siltä osin kuin ei ole kyse vuoro- kautisesta ylityöstä.
Esimerkki 31
▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissa- olopäivä. Työaikajakson 3. viikolla on yksi arkipyhä.
▪ Arkipyhälyhennys on 7 h 45 min.
▪ 49 § taulukon mukaan 2. viikolta tulee työaikajaksolle säännöllistä
työaikaa suunniteltavaksi 31 tuntia.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä
(38 h 45 min + 31 h + 38 h 45 min) – 7 h 45 min = 100 h 45 min.
▪ Lisätyötä voi syntyä sillä viikolla tai viikoilla, joilla arkipyhälyhen- nys on annettu. Tällaisella viikolla työvuoroluetteloon suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on työvuoroluetteloon suunniteltu työaika lisättynä arkipyhälyhennyksen määrällä.
▪ Sellaisilla työaikajakson viikoilla, joilla ei ole annettu arkipyhä- lyhennystä, viikolle suunniteltu työaika osoittaa ko. viikon viikoit- taisen ylityörajan.
Esimerkki 32
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on keskimäärin 30 h viikossa,
eli 77,42 %. Käytössä on 4 viikon työaikajakso.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on kaksi ennalta tiedossa olevaa poissa- olopäivää. Työaikajakson 3. viikolla on yksi arkipyhä. Arkipyhä- lyhennys on 30:5 = 6 h.
▪ 49 § taulukon mukaan 2. viikolta tulee työaikajaksolle säännöllistä työaikaa suunniteltavaksi täydessä työajassa 23 h 15 minuuttia. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolta on 77,42 % 23 tunnista 15 minuutista = 18 h.
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä
(30 h + 18 h + 30 h + 30 h) – 6 h = 102 h. Tämä osoittaa työaika- jakson lisätyörajan.
▪ Työaikajakson ylityöraja on 38 h 45 min + 23 h 15 min + 38 h 45 min
+ 38 h 45 min = 139 h 30 min.
▪ Mikäli työtunteja tehdään työaikajaksolla yli 102 h, on kyseessä lisätyö ylityörajaan 139 h 30 min saakka, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.
53 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo
1 mom. Ylityö, täysi työaika, yllättävä poissaolo
Jos poissaolo ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeistään 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, on kyseessä yllättävä poissaolo. Tällöin noudatetaan poissaolon sattuessa viikolle tai työaikajaksolle vahvistettua työvuoroluetteloa siten, että kullakin viikolla poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa ko. vii- kon viikoittaisen ylityörajan täydessä työajassa.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työ- aika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakor- vauksen määrällä.
Esimerkki 33
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikolle tulee yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle.
▪ Viikolle oli suunniteltu säännöllistä työaikaa 38 h 45 min. Poissaolopäivien ajalle jää suunniteltua säännöllistä työaikaa yhteensä 16 h.
▪ Ko. viikon viikoittainen ylityöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika (38 h 45 min – 16 h = 22 h 45 min). Jos viikol- la tehtäisiin enemmän kuin 22 h 45 min työaikaa, syntyy viikoit- taista ylityötä siltä osin kuin kyse ei ole vuorokautisesta ylityöstä.
Esimerkki 34
▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 1. viikolle tulee yllättävä poissaolo kahden päivän
ajalle.
▪ Työaikajakson 1. viikolle oli suunniteltu säännöllistä työaikaa yhteensä 40 tuntia. Poissaolopäivien ajalle jää suunniteltua säännöllistä työaikaa yhteensä 16 h.
▪ Ko. viikon viikoittainen ylityöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika (40 h – 16 h = 24 h). Jos viikolla tehtäisiin enemmän kuin 24 tuntia työaikaa, syntyy viikoittaista ylityötä siltä osin kuin kyse ei ole vuorokautisesta ylityöstä.
Esimerkki 35
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu)
▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolo. Viikolle on
suunniteltu säännöllistä työaikaa 31 h.
▪ Viikolle tulee lisäksi yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle.
Poissaolon ajalle jää 15 h suunniteltua työaikaa.
▪ Ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika
31 h – 15 h = 16 h.
2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, yllättävä poissaolo
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on yllättä- vä poissaolo, poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on täyden työajan täyden viikon tai työaika- jakson ylityöraja vähennettynä poissaolon ajalle suunniteltujen työ- tuntien määrällä.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aika- korvauksen määrällä.
Esimerkki 36
▪ Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika on 30 tuntia.
Käytössä ei ole työaikajaksoa.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan viikkokohtaisesti.
▪ Työvuoroluetteloon on viikolle suunniteltu 30 h säännöllistä työ- aikaa, joka osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on täyden työajan ylityöraja 38 h 45 min.
▪ Viikolle tulee yllättävä poissaolo yhdelle päivälle. Poissaolopäivän
ajalle jää suunniteltua säännöllistä työaikaa 6 tuntia.
▪ Lisätyöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika
(30 h – 6 h = 24 h).
▪ Ylityöraja on 38 h 45 min – 6 h = 32 h 45 min.
Esimerkki 37
▪ Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika on keskimäärin
30 tuntia viikossa. Käytössä on 4 viikon työaikajakso.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.
▪ Työvuoroluetteloon on suunniteltu säännöllistä työaikaa
4 x 30 h = 120 h. Tämä osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on täyden työajan ylityöraja 4 x 38 h 45 min = 155 h.
▪ Työaikajaksolle tulee yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle.
Poissaoloajan ajalle jää yhteensä 14 tuntia säännöllistä työaikaa.
▪ Lisätyöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika
(120 h – 14 h = 106 h).
▪ Ylityöraja on 155 h – 14 h = 141 h.
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, yllättävä poissaolo
Täydessä työajassa arkipyhäviikolla tai -jaksolla, jolla on yllättävä poissaolo, poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisä- työrajan sellaisella viikolla, jolla oli suunniteltu arkipyhälyhennystä annettavaksi. Viikoittainen ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyörajaan suunnitellun arkipyhälyhennyksen määrä.
Osa-aikatyössä poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunnitellun säännöl- lisen työajan verran.
Täydessä työajassa arkipyhäviikolla tai -jaksolla, jolla on työvuoro- luetteloon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on yllättävä poissaolo, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä. Tällaisen viikon ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulko- puolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä ja arkipyhä- lyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla tai -jaksolla, jolla on työvuoroluette- loon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on yllättävä poissaolo, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suun- niteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa- aikakorvauksen määrällä. Ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunni- tellun säännöllisen työajan verran.
Esimerkki 38
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikoittainen ylityöraja on 38 h 45 min.
▪ Viikolla on 1 arkipyhä. Arkipyhälyhennys on 7 h 45 min.
Säännöllistä työaikaa suunnitellaan viikolle
38 h 45 min – 7 h 45 min = 31 h, joka osoittaa lisätyörajan.
▪ Viikolle tulee yllättävä poissaolo yhdelle päivälle.
▪ Ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä
arkipyhälyhennyksen määrällä.
▪ Poissaolon ulkopuolelle jäi suunniteltua työaikaa 25 tuntia.
Ylityöraja on 25 h + 7 h 45 min = 32 h 45 min.
▪ Jos viikolla tehdään työtunteja yli 25 h, tämän ylittävä työ on lisä- työtä 32 h 45 min saakka, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokauti- sesta ylityöstä.
Esimerkki 39
▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 1. viikolla on 1 arkipyhä. Arkipyhälyhennys alentaa työaikajakson säännöllistä työaikaa 7 h 45 min. Työaikajaksolle suunnitellaan työaikaa 116 h 15 min – 7 h 45 min = 108 h 30 min.
▪ Lisätyötä voi syntyä sillä viikolla tai viikoilla, joilla arkipyhälyhen- nys on annettu.
▪ Arkipyhälyhennys oli suunniteltu annettavaksi kokonaisuudes- saan työaikajakson 3. viikon eri päivinä. Lisätyötä voi syntyä vain työaikajakson 3. viikolla enintään arkipyhälyhennyksen verran.
▪ Työaikajakson 3. viikolle tulee yllättävä poissaolo yhdelle päivälle. Ko. viikon ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä arkipyhälyhennyksen määrällä.
▪ Viikolla 3 poissaolon ulkopuolelle jää tunteja 24 h. Ylityöraja on si- ten 24 h + 7 h 45 min = 31 h 45 min. Mikäli työtunteja tehdään yli 24 h, se on lisätyötä enintään arkipyhälyhennyksen verran, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.
Esimerkki 40
▪ Osa-aikainen, säännöllinen työaika on keskimäärin 30 h viikossa,
käytössä on 4 viikon työaikajakso.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.
▪ Työaikajakson 1. viikolla on 1 arkipyhä. Arkipyhälyhennys on
30 : 5 = 6 h. Työaikajaksolle suunnitellaan työaikaa 120 h – 6 h = 114 h, joka osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on 4 x 38 h 45 min = 155 h.
▪ Jaksolle tulee yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle. Poissaolo- ajan ajalle jää yhteensä 14 tuntia suunniteltua säännöllistä työ- aikaa. Poissaolon ulkopuolelle jää suunniteltua säännöllistä työ- aikaa 114 h – 14 h = 100 h.
▪ Lisätyöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika 100 h.
▪ Ylityöraja on 155 h – 14 h = 141 h.
▪ 100 h ylittävä työ on lisätyötä ylityörajaan 141 h saakka siltä osin
kuin kyse ei ole vuorokautisesta ylityöstä.
▪ Koska lisä- ja ylityötä tarkastellaan jaksokohtaisesti, suunnitellun arkipyhälyhennyksen sijoittelulla työvuoroluetteloon ei ole merkitys- tä lisä- ja ylityön tarkastelussa.
54 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen
Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena
– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka 2 ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityö- tunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuoro- kautiselta ylityötunnilta
– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ylityötunnilta
tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.
Luku 3 Työaika | Toimistotyöaika
B2 Toimistotyöaika
55 § Toimistotyöajan soveltaminen
Toimistotyöaikaa sovelletaan pääasiallisesti hallinto- ja toimistotyössä työskente- leviin työntekijöihin.
Soveltamisohje
Toimistotyöaikamuodon soveltamisedellytyksiä harkittaessa ratkaisevaa ei ole, miten suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa, vaan työtehtävien luonne ja laatu. Toimistotyöaikaa sovelletaan varsinaisen toimistotyön lisäksi esimerkiksi hallinnollisissa, suunnittelu- ja laskentatehtävissä.
56 § Toimistotyöaika
1 mom. Säännöllinen työaika
Toimistotyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuoro- kaudessa ja 36 tuntia 45 minuuttia viikossa (täysi säännöllinen työ- aika) tai keskimäärin tämä aika enintään 6 viikon työaikajaksossa.
Pöytäkirjamerkintä
Jäsenyhteisössä voidaan noudattaa edelleen ennen 1.5.1995 käytös- sä ollutta toimistotyöaikaa, jolloin ei noudateta tämän työehtosopimuk- sen toimistotyöaikaa koskevia määräyksiä.
2 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla
Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu arkipyhä, säännöllinen työaika lyhenee 47 § mukaisesti (lisätyöraja).
Soveltamisohje
Arkipyhäviikon työaika toimistotyössä, katso edellä 47 § ja sen sovel- tamisohje. Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoroluetteloon. Jos arkipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon sisällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä.
Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 58 §, 59 § tai 60 §:n mukaan.
3 mom. Ennalta tiedossa olevan poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan
Poissaololla tarkoitetaan vuosilomaa, työlomaa ja lomautusta.
Jos poissaolo on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, suunnitel- laan työaika työvuoroluetteloon tämän momentin mukaisesti. Mikäli
poissaolo tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja tiedoksiannon (33 §) jälkeen, mutta viimeistään 7 päivää ennen viikon tai työaika- jakson alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo tämän momen- tin mukaiseksi. Jos poissaolo tulee tietoon tämän jälkeen, on kysees- sä yllättävä poissaolo (60 §).
Täydessä työajassa sellaiselta viikolta, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, suunnitellaan viikolle tai työaikajaksolle sään- nöllistä työaikaa seuraavasti:
Poissaolopäiviä viikossa | Viikolle / työaikajaksolle työaikaa ko. viikolta |
1 | 29 h 24 min |
2 | 22 h 03 min |
3 | 14 h 42 min |
4 | 7 h 21 min |
5–7 | – |
Osa-aikatyössä työaika on samassa suhteessa lyhyempi, kuin osa-aikatyön säännöllinen työaika on säännöllistä täyttä työaikaa lyhyempi.
Soveltamisohje
Muut kuin määräyksessä mainitut poissaolot eivät lyhennä säännöl- listä työaikaa. Myöskään työsuhteen alkaminen tai päättyminen kes- ken viikon ei ole tässä tarkoitettu poissaolo. Työajan tasauspäivät, työaikakorvauksista muodostuva vapaapäivä, lakko ja luvaton poissaolo eivät ole tässä tarkoitettuja poissaolopäiviä.
Poissaolo on joko ennalta tiedossa oleva tai yllättävä. Jos poissaolo tulee tietoon myöhemmin kuin 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, on kyseessä yllättävä poissaolo. Silloin noudatetaan tiedoksi annettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 60 §:ssä on mää- rätty.
Esimerkki 41
▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on kolme poissaolopäivää. Tältä viikolta tulee taulukon mukaan työaikajaksolle säännöllistä työaikaa suunniteltavaksi 14 h 42 min.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä
36 h 45 min + 14 h 42 min + 36 h 45 min = 88 h 12 min.
Esimerkki 42
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on keskimäärin 30 h viikossa,
eli 81,63 % täydestä työajasta. Käytössä ei ole työaikajaksoa.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on neljä poissaolopäivää. Taulukon
mukaan 2. viikolta tulee työaikajaksolle säännöllistä työaikaa
Luku 3 Työaika | Toimistotyöaika
suunniteltavaksi täydessä työajassa 7 tuntia 21 minuuttia. Osa- aikaisen työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolta työaika- jaksolle on 81,63 % 7 tunnista 21 minuutista = 6 h.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä
30 h + 6 h + 30 h + 30 h = 96 h.
57 § Toimistotyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen
1 mom. Lisätyön määritelmä
Lisätyötä on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.
Soveltamisohje
Toimistotyöajassa lisätyötä voi muodostua täydessä työajassa enin- tään kaksi tuntia viikossa. Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyöajan ja ylityörajan välinen työaika. Jos viikolla tai työaika- jaksolla on annettu 47 §:ssä tarkoitettua arkipyhälyhennystä, lisä- työtä voi lisäksi syntyä enintään arkipyhälyhennyksen verran.
Jos täyttä työaikaa tekevän lisätyöraja alittaa työntekijän säännöllisen osa-aikatyöajan, on myös osa-aikatyöntekijän lisätyöraja sama kuin täyttä työaikaa tekevän lisätyöraja.
2 mom. Lisätyön korvaaminen
Lisätyö korvataan työntekijälle rahakorvauksena maksamalla korot- tamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden.
58 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa
1 mom. Ylityön määritelmä, täysi työaika, ei poissaoloa
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat yli- työrajat:
Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunni- teltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 45 minuuttia tai työaikajaksossa työvuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viikkotyöaika lisättynä 2 tunnilla.
Soveltamisohje
Toimistotyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Viikossa tehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuoro- kautinen ylityö. Jos viikkoylityöraja tämän jälkeenkin ylittyy, ylimenevä
aika on viikoittaista ylityötä. Viikoittaista ylityötä muodostuu yleensä silloin, kun työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa. Sään- nöllinen täysi työaika on 36 tuntia 45 minuuttia ja ylityöraja on 38 tun- tia 45 minuuttia. Säännöllisen viikkotyöajan ylittävä aika, 2 tuntia vii- kossa, on lisätyötä.
Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-aika- na annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti vajaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja tehdään työnantajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, vapaa-aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus 42 § 1 mom. mukaisesti. Siirtynyttä vapaa-aikakorvausta vastaava työaika on tällöin säännöllistä työ- aikaa.
Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunniteltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka vii- koittainen lisä- tai ylityöraja ei ylittyisi.
Jos viikolle tai työaikajaksolle sisältyy poissaolo, lisätyöraja ja viikoit- tainen ylityöraja määräytyvät 59 § tai 60 § mukaisesti.
2 mom. Ylityön määritelmä, osa-aikatyö, ei poissaoloa
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat yli- työrajat:
Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunni- teltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 45 minuuttia viikossa tai työaika- jaksoa käytettäessä 38 tuntia 45 minuuttia kerrottuna työaikajakson viikkojen lukumäärällä.
Soveltamisohje
Toimistotyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Viikossa tehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuoro- kautinen ylityö.
Työaikajaksoa käytettäessä osa-aikatyössä ei ole viikoittaista ylityö- rajaa, vaan ainoastaan tässä momentissa mainittu työaikajakson yli- työraja. Myös arkipyhätyöaikajaksolla ylityöraja on tämän mukainen.
Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-aika- na annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti va- jaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja teh- dään työnantajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, vapaa- aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus 42 § 1 mom. mukaisesti. Siirtynyttä vapaa- aikakorvausta vastaava työaika on tällöin säännöllistä työaikaa.
Luku 3 Työaika | Toimistotyöaika
Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunniteltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka vii- kon tai työaikajakson lisä- tai ylityöraja ei ylittyisi.
Jos viikolle tai työaikajaksolle sisältyy poissaolo, lisä- ja ylityöraja määräytyvät 59 § tai 60 § mukaisesti.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ei poissaoloa
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tarkoitettua arkipyhälyhennystä, viikoittainen ylityöraja on työvuoro- luetteloon merkitty viikkotyöaika (lisätyöraja) lisättynä 2 tunnilla sekä annetun arkipyhälyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu arki- pyhä, lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty viikkotyöaika. Viikoit- tainen ylityöraja on 38 tuntia 45 minuuttia. Jos on käytössä työaika- jakso, lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti. Lisätyö- raja on työvuoroluetteloon merkitty työaikajakson työaika. Ylityöraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja.
Esimerkki 43
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikolla on yksi arkipyhä, jonka perusteella työaikaa on lyhennetty
7 h 20 min.
▪ Työvuoroluetteloon on merkitty työaikaa ko. viikolle 29 h 25 min.
Tämä tuntimäärä osoittaa lisätyörajan.
▪ Ylityöraja on 38 h 45 min (29 h 25 min + 2 h + 7 h 20 min =
38 h 45 min).
Esimerkki 44
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika keskimäärin 30 h viikossa,
käytössä on 4 viikon työaikajakso.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.
▪ Työaikajaksolla on 2 arkipyhää. Arkipyhälyhennys on 30 : 5 = 6 h arkipyhää kohden, eli 2 x 6 h = 12 h.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa
4 x 30 h – 12 h = 108 h, joka osoittaa työaikajakson lisätyörajan.
▪ Työaikajakson ylityöraja on 155 h (4 x 38 h 45 min).
59 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo
1 mom. Lisä- ja ylityö, täysi työaika, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on ennalta tiedossa ole- va poissaolo, 56 § 3 momentin taulukon mukainen tuntimäärä osoit- taa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 mi- nuutilla kutakin työpäivää kohden. Jos käytössä on työaikajakso,
kullekin viikolle työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyö- aika osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisätty- nä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, 56 § 3 momentin taulukon mukainen työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuu- tilla kutakin työpäivää kohden. Jos käytössä on työaikajakso, lisätyö- raja on työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty työaika lisättynä ko. viikolle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä. Viikoittai- nen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden.
Soveltamisohje
24 minuutin lisäys tehdään vain sellaisilta työpäiviltä, joihin sisältyy säännöllistä työaikaa. Ylityörajaa laskettaessa työpäiväksi katsotaan myös arkipyhä, vapaa-aikakorvauspäivä ja työajantasauspäivä riip- pumatta siitä, sisältävätkö ne säännöllistä työaikaa.
Esimerkki 45
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolopäivä ja neljä
työpäivää.
▪ 56 § 3 momentin taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika on
29 h 24 min. Tämä osoittaa lisätyörajan.
▪ Jokaiselta viikon työpäivältä (4 kpl) huomioidaan ylityörajan laskennassa 24 minuuttia, eli 4 x 24 min = 1 h 36 min
▪ Ylityöraja on 29 h 24 min + 1 h 36min = 31 h.
▪ Mikäli työtunteja tehdään viikolla yli 31 h, on kyseessä viikoittai- nen ylityö, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.
Esimerkki 46
▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissa- olopäivä. 56 § 3 momentin taulukon mukaan 2. viikolta tulee työ- aikajaksolle säännöllistä työaikaa suunniteltavaksi 29 h 24 min.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä 36 h
45 min + 29 h 24 min + 36 h 45 min = 102 h 54 min.
▪ Sillä viikolla, jolla on poissaolo (jakson 2. viikko), viikolle suunni- teltu työaika lisättynä 24 minuutilla työpäivää kohden osoittaa ko. viikon viikoittaisen ylityörajan.
▪ Muilla jakson viikoilla (1. ja 3. viikko) suunniteltu työaika lisättynä
2 tunnilla osoittaa ko. viikon viikoittaisen ylityörajan
Esimerkki 47
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolopäivä ja 4 työ- päivää. Viikolle on lisäksi suunniteltu 5 tuntia vapaa-aikakorvausta.
Luku 3 Työaika | Toimistotyöaika
▪ 56 § taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika on 29 h 24 min.
Tämä osoittaa lisätyörajan.
▪ Jokaiselta viikon työpäivältä (4 kpl) huomioidaan ylityörajan laskennassa 24 minuuttia, eli 4 x 24 min = 1 h 36 min
▪ Ylityöraja on 29 h 24 min + 1 h 36 min = 31 h.
▪ Työvuoroluetteloon suunnitellaan 24 h 24 min työaikaa ja 5 tuntia
vapaa-aikakorvausta.
▪ Jos ko. viikolla tehtäisiin työtä yli 24 h 24 min, 5 ensimmäistä tuntia olisi säännöllistä työaikaa ja vastaava määrä vapaa-aikakorvausta siirtyy myöhemmin annettavaksi. 29 h 24 minuuttia ylittävä työ on lisätyötä ylityörajaan 31 h saakka. Vasta 31 h ylittävä työ on viikoit- taisena ylityönä korvattavaa, siltä osin kuin kyse ei ole vuorokauti- sesta ylityöstä.
2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, 56 § 3 momentin taulukon mukaisesti laskettu osa-aikai- sen työntekijän työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on 56 § 3 mo- mentin mukainen täyden työajan tuntimäärä lisättynä 24 minuutilla työpäivää kohden.
Jos osa-aikatyössä on käytössä työaikajakso ja työaikajaksolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo:
▪ työaikajakson lisätyöraja lasketaan seuraavasti:
– poissaolon sisältävän viikon osalta 56 § 3 momentin taulukon mukaisesti laskettu osa-aikaisen työntekijän viikon työaika
– lisättynä jakson muille viikoille suunnitellulla säännöllisellä työajalla.
▪ työaikajakson ylityöraja lasketaan seuraavasti:
– poissaolon sisältävän viikon täyden työajan mukainen työaika 56 § 3 momentin taulukosta
– lisättynä 24 minuutilla kutakin poissaolon sisältävän viikon työpäivää kohden
– lisättynä 38 tunnilla 45 minuutilla kutakin jakson sellaista viikkoa kohden, jolla ei ole poissaoloa.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, lisä- ja ylityöraja eivät muutu.
Esimerkki 48
▪ Osa-aikainen, säännöllinen työaika keskimäärin 30 h viikossa,
käytössä on 4 viikon työaikajakso. Osa-aikaprosentti on 81,63 %.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissa- olopäivä ja 4 työpäivää
▪ 56 § taulukon mukaan 2. viikolta säännöllinen työaika täydessä työajassa on 29 h 24 min. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika viikolta on 81,63 % 29 tunnista 24 minuutista = 24 h.
▪ Lisätyöraja on työaikajaksolle suunniteltu työaika,
eli 30 h + 24 h + 30 h + 30 h = 114 h.
▪ Jokaiselta työaikajakson 2. viikon työpäivältä (4 kpl) huomioidaan ylityörajan laskennassa 24 minuuttia, eli 4 x 24 min = 1 h 36 min.
▪ Ylityöraja on 29 h 24 min + 1 h 36 min + 3 x 38 h 45 min =
147 h 15 min.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tar- koitettua arkipyhälyhennystä ja jolla on ennalta tiedossa oleva pois- saolo, lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä. Viikoit- tainen ylityöraja on tällaisella viikolla työvuoroluetteloon merkitty työ- aika lisättynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden ja lisättynä an- netun arkipyhälyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, lisätyöraja on 56 § 3 momentin taulukon mukaisesti las- kettu osa-aikaisen työntekijän työaika vähennettynä arkipyhälyhen- nyksellä. Viikoittainen ylityöraja on 56 § 3 momentin taulukon mukai- nen täyden työajan tuntimäärä lisättynä 24 minuutilla kutakin viikon työpäivää kohden.
Jos osa-aikatyössä on käytössä työaikajakso, työaikajakson lisä- työraja on työvuoroluetteloon merkitty työaikajakson työaika.
Työaikajakson ylityöraja lasketaan seuraavasti arkipyhäjaksolla:
▪ poissaolon sisältävän viikon täyden työajan mukainen työaika
56 § taulukosta
▪ lisättynä 24 minuutilla kutakin poissaolon sisältävän viikon työ- päivää kohden
▪ lisättynä 38 tunnilla 45 minuutilla kutakin jakson sellaista viikkoa
kohden, jolla ei ole poissaoloa.
60 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo
1 mom. Lisä- ja ylityö, täysi työaika, yllättävä poissaolo
Jos poissaolo ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeistään 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, on ky- seessä yllättävä poissaolo. Tällöin noudatetaan poissaolon sattues- sa viikolle tai työaikajaksolle vahvistettua työvuoroluetteloa siten, että kullakin viikolla poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin viikon työpäivää kohden.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu
Luku 3 Työaika | Toimistotyöaika
työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aika- korvauksen määrällä. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin viikon työpäivää kohden.
Soveltamisohje
24 minuutin lisäys tehdään vain sellaisilta työpäiviltä, joihin sisältyy säännöllistä työaikaa. Ylityörajaa laskettaessa työpäiväksi katsotaan myös arkipyhä, vapaa-aikakorvauspäivä ja työajantasauspäivä riip- pumatta siitä, sisältävätkö ne säännöllistä työaikaa.
Esimerkki 49
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu)
▪ Viikolle tulee yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle ja poissa- olon ulkopuolelle jää kolme (3) työpäivää.
▪ Viikolle oli suunniteltu säännöllistä työaikaa 36 h 45 min. Poissaolopäivien ajalle jää suunniteltua säännöllistä työaikaa yhteensä 16 h.
▪ Lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika
(36 h 45 min – 16 h = 20 h 45 min).
▪ Jokaiselta viikon työpäivältä (3 kpl) huomioidaan ylityörajan laskennassa 24 minuuttia, eli 3 x 24 min = 1 h 12 min
▪ Viikon ylityörajaksi muodostuu 20 h 45 min + 1 h 12 min =
21 h 57 min.
▪ Jos viikolla tehtäisiin enemmän kuin 20 h 45 min työaikaa, se on lisätyönä korvattavaa ylityörajaan 21 h 57 min saakka, siltä osin kuin kyse ei ole vuorokautisesta ylityöstä.
Esimerkki 50
▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 1. viikolle tulee yllättävä poissaolo kahden päivän
ajalle ja poissaolon ulkopuolelle jää kolme (3) työpäivää.
▪ Työaikajakson 1. viikolle oli suunniteltu säännöllistä työaikaa yh- teensä 40 h. Poissaolopäivien ajalle jää suunniteltua säännöllistä työaikaa yhteensä 16 h.
▪ Ko. viikon lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työ- aika (40 h – 16 h = 24 h).
▪ Ko. viikon viikoittainen ylityöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä 24 minuutilla kutakin viikon työpäivää kohden.
▪ Jokaiselta viikon työpäivältä (3 kpl) huomioidaan ylityörajan las- kennassa 24 minuuttia, eli 3 x 24 min = 1 h 12 min.
▪ Ylityöraja on 24 h + 1 h 12 min = 25 h 12 min.
▪ Jos viikolla tehtäisiin enemmän kuin 24 tuntia työaikaa, se on lisä- työnä korvattavaa ylityörajaan 25 h 12 min saakka, siltä osin kuin kyse ei ole vuorokautisesta ylityöstä.
2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, yllättävä poissaolo
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla, jolla on yllättävä poissaolo, pois- saoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Yli- työraja on täyden työajan ylityöraja vähennettynä poissaolon ajalle suunniteltujen työtuntien määrällä ja 24 minuutilla kutakin viikon työ- päivää kohden.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työ- aika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakor- vauksen määrällä. Ylityöraja ei muutu vapaa-aikakorvauksen vuoksi.
Esimerkki 51
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on 30 h viikossa. Käytössä ei
ole työaikajaksoa.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan viikkokohtaisesti.
▪ Työvuoroluetteloon on viikolle suunniteltu 30 h säännöllistä työ- aikaa. Ylityöraja on täyden työajan ylityöraja 38 h 45 min.
▪ Viikolle tulee yllättävä poissaolo yhdelle päivälle. Poissaolopäivän ajalle on suunniteltu säännöllistä työaikaa 6 tuntia. Poissaolon ulkopuolelle jää neljä (4) työpäivää.
▪ Lisätyöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika
(30 h – 6 h = 24 h).
▪ Viikon poissaolopäivältä (1 kpl) vähennetään ylityörajan lasken- nassa 24 minuuttia
▪ Ylityöraja on 38 h 45 min – 6 h – 24 min = 32 h 21 min.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, yllättävä poissaolo
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tar- koitettua arkipyhälyhennystä ja jolla on yllättävä poissaolo, poissa- olon ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittai- nen ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien määräl- lä ja 24 minuutilla kutakin yllättävää poissaolopäivää kohden.
Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla, jolla on yllättävä poissaolo, poissa- oloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoit- tainen ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen työtuntien määrällä ja 24 minuutilla kutakin yllättävää poissaolopäivää kohden.
Jos osa-aikatyössä on käytössä työaikajakso, työaikajakson lisä- työraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaikajakson työaika. Ylityöraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja, joka alenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien määrällä ja 24 minuu- tilla kutakin yllättävää poissaolopäivää kohden.
Luku 3 Työaika | Toimistotyöaika
61 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen
Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena
– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka 2 ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityö- tunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuoro- kautiselta ylityötunnilta
– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta ja 100 prosentilla korotettu palkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ylityötunnilta
tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.
B3 Jaksotyöaika
62 § Jaksotyöajan soveltaminen
Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa työaikalain 7 §:ssä maini- tuissa töissä ja toimintayksiköissä sekä satamissa ja pesuloissa.
Soveltamisohje
Työaikalain 7 §:n mukaisia töitä ja toimintayksiköitä ovat mm. sairaalat, huolto- laitokset, koko vuorokauden toimivat lasten päiväkodit, koko vuorokauden toimi- vat vammaisten asuntolat sekä vanhusten palvelutalot ja vastaavat.
Jos sinänsä työaikalain 7 §:n soveltamisalaan kuuluvassa työssä ei ole tarpeen teettää yötyötä, voidaan työnantajan harkinnan mukaan käyttää joko yleis- tai jaksotyöaikaa. Työnantaja valitsee sen työaikajärjestelmän, joka toiminnan ja työ- tehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaisin. Sopimuksen mukaises- ta työaikajärjestelmästä toiseen siirryttäessä on kuultava ennen päätöksen teke- mistä niitä työntekijöitä, joita muutos koskee.
63 § Jaksotyö, täysi työaikajakso, täysi työaika
Kun työntekijän työaika on järjestetty työaikalain 7 §:n mukaiseksi jaksotyöksi, määräytyy säännöllinen täysi työaika eripituisissa työaikajaksoissa seuraavasti:
Työaikajakson pituus, viikkoa | Säännöllinen täysi työaika työaikajaksossa |
2 | 77 h 30 min |
3 | 116 h 15 min |
4 | 155 h |
5 | 193 h 45 min |
6 | 232 h 30 min |
Soveltamisohje
Arkipyhän vaikutus jaksotyön työaikaan, katso edellä 47 § ja sen esimerkit.
Työantaja valitsee käytettävän työaikajakson pituuden. Työvuoroluettelo on laadittava koko työaikajaksoksi ja annettava tiedoksi ennen jakson alkua tämän luvun 33 §:n mukaisesti.
Jaksotyössä ei ole määrätty viikoittaisen ja vuorokautisen työajan pituutta, mutta työaikaa järjestettäessä on otettava huomioon työaikalain säännökset vuoro- kausilevosta (TAL 29 §) ja tämän työehtosopimuksen määräykset viikoittaisesta vapaa-ajasta ja sen vaikutuksesta työvuorojen suunnitteluun (30 §).
Luku 3 Työaika | Jaksotyöaika
Järjestettäessä osa-aikatyöntekijän työaikaa voidaan jaksotyössä käyttää enintään 12 viikon tasoittumisjaksoa. Silloinkin työvuoro- luettelo on pääsääntöisesti laadittava koko tasoittumisjakson ajaksi.
Esimerkki 52
Työntekijän kanssa on sovittu, että hänen keskimääräinen viikoittainen työaikansa on 20 h viikossa (51,61 %) täyden säännöllisen työajan ol- lessa 38 h 45 min viikossa. Jos työssä noudatetaan esimerkiksi kol- men viikon työaikajaksoa, on hänen säännöllinen osa-aikatyöaikansa 60 h (suunnitteluraja, lisätyöraja) työaika-jaksossa.
64 § Jaksotyöaika, keskeytynyt jakso
1 mom. Jaksotyöaika, työaikajakson keskeytyminen
Mikäli työaikajakso keskeytyy työsuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, työloman tai lomautuksen johdosta, sovelletaan näitä keskeytyneen työaikajakson lisä- ja ylityömääräyksiä.
2 mom. Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva ja yllättävä keskeytys
Jos työvuoroluetteloa laadittaessa on tiedossa tässä momentissa tarkoitettu keskeytys, suunnitellaan työaika työvuoroluetteloon tämän työehtosopimuksen 65 §:n mukaisesti (suunnitteluraja, ylityöraja).
Mikäli keskeytys tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja tiedoksi- annon (33 §) jälkeen, mutta viimeistään 5 päivää ennen työaika- jakson alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo 65 §:n mukai- seksi. Jos keskeytys tulee tietoon tämän jälkeen, on kyseessä yllät- tävä keskeytys.
Soveltamisohje
Keskeytys on joko ennalta tiedossa oleva, jolloin noudatetaan tämän työehtosopimuksen 65 §:n määräyksiä tai yllättävä, jolloin noudate- taan 67 §:n määräyksiä.
Jos keskeytys tulee tietoon myöhemmin kuin 5 päivää ennen työ- jakson alkua, on kyseessä yllättävä keskeytys. Silloin noudatetaan tiedoksi annettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 67 ja 68
§:ssä on määrätty.
Työajan tasauspäivät eivät ole tässä tarkoitettuja keskeytyspäiviä.
65 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys
1 mom. Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys, säännöllinen täysi työaika
Jos työaikajaksoon sisältyvällä työviikolla on edellä 64 §:ssä määri- telty ennalta tiedossa oleva keskeytys, suunnitellaan siltä viikolta työaikaa työaikajaksolle seuraavasti:
Keskeytyspäiviä viikossa | Jaksolle työaikaa ko. viikolta |
1 | 32 h 24 min |
2 | 24 h 18 min |
3 | 16 h 12 min |
4 | 8 h 6 min |
5–7 | – |
Esimerkki 53
▪ Työntekijälle vahvistetaan vuosilomaa 2 päivää kolmen viikon työ- aikajakson yhdelle viikolle. Siltä viikolta työaikajaksolle merkitään työaikaa 24 h 18 min.
▪ Kahdelta muulta viikolta työaikaa tulee 77 h 30 min (2 x 38 h 45 min = 77 h 30 min).
▪ Koko työaikajakson työaika on siten 101 h 48 min. (77 h 30 min + 24 h 18 min = 101 h 48 min), mikä osoittaa myös jakson ylityö- rajan.
▪ Harkinnanvaraisen työloman myöntämisestä on määräykset
102 §:n 3 momentissa.
2 mom. Jaksotyöaika, osa-aikatyön ennalta tiedossa oleva keskeytys
Osa-aikatyössä keskeytyneen jakson työaika on samassa suhteessa 1 momentissa mainittuun työaikaan, kuin säännöllinen osa-aika-
työ-aika on täyteen työaikaan.
Esimerkki 54
▪ Työntekijän säännöllinen osa-aikatyöaika on keskimäärin 20 h
viikossa eli 51,61 prosenttia täydestä työajasta.
▪ Hänen työaikansa viikolla, jolla on 3 keskeytyspäivää, on 51,61
prosenttia 16 tunnista 12 minuutista = 8 h 22 min.
▪ Jos työntekijä tekee työtä 3 viikon jaksossa, on hänen työaikansa
näin keskeytyneellä jaksolla 48 tuntia 22 minuuttia
(2 x 20 h + 8 h 22 min = 48 h 22 min).
Luku 3 Työaika | Jaksotyöaika
66 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys arkipyhäjaksolla
Jos työaikajaksoon sisältyy edellä 47 §:ssä tarkoitettu työaikaa lyhentävä arki- pyhä, tämän luvun 65 §:n 1 momentin mukaista keskeytyneen jakson työaikaa lyhennetään arkipyhälyhennyksellä silloin, kun arkipyhä ei ole keskeytyksen aikana. Osa-aikatyöaikaa lyhennetään vastaavasti samoin edellytyksin.
Työaikakorvaukset, ks. edellä 34 §.
67 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys
1 mom. Jaksotyöaika, ylityöraja
Jos keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeistään 5 päivää ennen työaikajakson alkua, noudatetaan kes- keytyksen sattuessa työaikajaksolle vahvistettua työvuoroluetteloa, jolloin keskeytysajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa täyden työajan ylityörajan. Myös osa-aikatyössä ylityöraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja.
Esimerkki 55
▪ Osa-aikatyössä, jota tehdään 4 viikon työaikajaksossa, ylityöraja on myös yllättäen keskeytyneellä jaksolla 155 tuntia (4 x 38 h 45 min = 155 h).
▪ Työvuoroluetteloon suunnitellun työajan ja ylityörajan välinen aika
on lisätyötä.
2 mom. Jaksotyöaika, vajaaksi suunniteltu työaika täydessä työajassa
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta työaikajaksolla, joka keskeytyy yllättäen, ylityöraja on työvuoroluetteloon keskeytyksen ulkopuolelle merkitty työaika lisätty- nä suunnitellun vapaan määrällä. Osa-aikatyössä se osoittaa lisätyö- rajan.
Esimerkki 56
▪ Työntekijälle on suunniteltu annettavaksi 8 tuntia vapaa-aika-
korvausta työaikajaksolla.
▪ Työaikajakso keskeytyy yllättäen, jolloin ylityörajan osoittaa kes- keytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä 8 tunnilla.
▪ Työntekijä tekeekin työaikajakson aikana yhden ylimääräisen 10 tunnin työpäivän. Tästä työajasta on 2 tuntia ylityötä (ylittää laske- tun ylityörajan), mikä korvataan 50 prosentilla korotettuna. Vapaa- aikahyvitys (8 h) jää saamatta ja vastaava vapaa annetaan seuraa- valla työaikajaksolla tai korvataan rahana tämän työehtosopimuk- sen 42 §:n mukaisesti.
68 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäjaksolla
1 mom. Jaksotyöaika, lisätyöraja ja ylityöraja täydessä työajassa
Täyden säännöllisen työajan keskeytyessä yllättäen arkipyhäjaksolla keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyörajaan arkipyhälyhennyksen määrä 7 tuntia 45 minuuttia kutakin arkipyhää kohden.
Myös osa-aikatyössä keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan.
Soveltamisohje
Ylityöraja on sama kuin täyden työajan täyden työaikajakson ylityö- raja.
Esimerkki 57
▪ Täydessä työajassa 3 viikon työaikajakso, johon sisältyy yksi arki- pyhä, keskeytyy yllättäen 3 päiväksi.
▪ Muulle kuin keskeytysajalle on suunniteltu työaikaa 92 h.
▪ Suunniteltu työaika, 92 h, osoittaa lisätyörajan; ylityöraja on
99 h 45 minuuttia (92 h + 7 h 45 min = 99 h 45 min).
2 mom. Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäviikolla, työvuoroluettelo suunniteltu vajaaksi, lisä- ja ylityöraja
Jos työvuoroluettelon työajassa on suunniteltu vapaa-aikana annet- tavaa työaikakorvausta, lisätyörajan osoittaa työvuoroluetteloon muulle kuin keskeytysajalle suunniteltu työaika lisättynä suunnitellul- la työaikahyvityksen määrällä. Ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyö- rajaan arkipyhälyhennyksen määrä, 7 tuntia 45 minuuttia, kutakin työaikajaksolla keskeytyksen ulkopuolella olevaa arkipyhää kohden. Saamatta jäänyt vapaa-aikakorvaus maksetaan tämän työehtosopi- muksen 40 §:n 3 momentin mukaisesti.
69 § Jaksotyöaika, lisätyökorvaus
1 mom. Jaksotyöaika, lisätyön määritelmä
Lisätyötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää säännölli- sen työajan, mutta ei ole ylityötä.
2 mom. Jaksotyöaika, lisätyökorvauksen määrä
Lisätyökorvauksena maksetaan yksinkertainen tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai annetaan vastaava vapaa säännöllisenä työaikana.
Soveltamisohje
Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä jaksotyöajassa muodostua vain arkipyhäviikoilla tai -jaksoissa.
Luku 3 Työaika | Jaksotyöaika
Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityörajan välinen aika. Ylityöraja ei alene arkipyhäviikolla tai arkipyhäjaksossa.
70 § Jaksotyöaika, ylityökorvaus
1 mom. Jaksotyöaika, ylityön määritelmä
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää edellä jakso- työmääräyksissä annetut ylityörajat.
Soveltamisohje
Jaksotyöajassa ei ole vuorokautista tai viikoittaista ylityörajaa, vaan ainoastaan työaikajakson ylityöraja ja ylityö.
2 mom. Jaksotyöaika, ylityökorvauksen määrä
Ylityökorvauksena suoritetaan
– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka
– 2 viikon työaikajakson 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta
– 3 viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta
– 4 viikon työaikajakson 24 ensimmäiseltä ylityötunnilta
– 5 viikon työaikajakson 30 ensimmäiseltä ylityötunnilta
– 6 viikon työaikajakson 36 ensimmäiseltä ylityötunnilta
– 100 prosentilla korotettu tuntipalkka tämän ylittävältä ajalta
tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.
71 § Jaksotyöaika, lyhyet työsuhteet
1 mom. Jaksotyöaika, ylityöraja lyhyissä työsuhteissa
Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan lyhyessä työsuhteessa, joka ei kestä yhtään kokonaista käytössä olevaa työaikajaksoa.
Soveltamisohje
Koko käytössä olevan työaikajakson kestävässä lyhyessä työsuhtees- sa noudatetaan edellä 63–70 §:ssä olevia jaksotyön määräyksiä.
2 mom. Jaksotyöaika, lyhytaikainen työsuhde, ylityörajataulukko
Ylityötä on työaika, joka ylittää seuraavat ylityörajat kalenteriviikossa:
Työsuhteen kesto, päivää viikossa | Ylityöraja |
1 | 8 h 6 min |
2 | 16 h 12 min |
3 | 24 h 18 min |
4 | 32 h 24 min |
5 ja yli | 38 h 45 min |
3 mom. Jaksotyöaika, ylityökorvaus lyhyessä työsuhteessa
Ylityökorvauksena suoritetaan 50 prosentilla korotettu tuntipalkka kunkin kalenteriviikon 6 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja tämän ylittä- viltä tunneilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.
Esimerkki 58
▪ Käytössä on 4 viikon työaikajakso.
▪ Työntekijän sijaisuus kestää tästä ajasta 2 täyttä kalenteriviikkoa
ja 3 päivää.
▪ Ylityöraja (suunnitteluraja) on 38 h 45 min viikkoa kohden ja
vajaalta viikolta 24 h 18 min.
▪ Sijaisuuden ajalle voidaan siis suunnitella työtä 101 h 48 min.
(38 h 45 min + 38 h 45 min + 24 h 18 min = 101 h 48 min).
▪ Työntekijän toteutunut työaika on ollut 114 h 18 min, josta ylityötä ensimmäisellä täydellä viikolla on 2 h, toisella täydellä viikolla 4 h ja vajaalla viikolla 6 h 30 min.
▪ Ensimmäisen ja toisen viikon ylityö on alle 6 h eli ylityö korvataan 50 prosentilla korotettuna. Kolmannella (vajaalla viikolla) ylityötä on 6 h 30 minuuttia, joten 6 tuntia korotetaan 50 prosentilla ja
30 minuuttia 100 prosentilla.
Esimerkki 59
▪ Käytössä on kolmen viikon työaikajakso.
▪ Työntekijän sijaisuus kestää ensimmäisen viikon torstaista toisen
viikon keskiviikkoon.
▪ Ylityöraja on ensimmäisellä viikolla 32 h 24 min ja toisella viikolla
24 h 18 min.
▪ Työntekijä on tehnyt ensimmäisellä viikolla työtä 40 h 24 min ja
toisella viikolla 26 h 18 min.
▪ Ylityötä on siten syntynyt ensimmäisellä viikolla 8 h, joista 6 ensim- mäistä ylityötuntia maksetaan 50 prosentilla ja 2 viimeistä ylityö- tuntia 100 prosentilla korotettuna. Toisen viikon 2 ylityötuntia koro- tetaan 50 prosentilla.
Luku 4 Vuosiloma
Luku 4
Vuosiloma
A Yleiset määräykset
72 § Vuosilomaluvun soveltamisala ja oikeus vuosilomaan
1 mom. Vuosilomaoikeus
Työntekijällä on oikeus vuosilomaan tämän luvun määräysten mukai- sesti.
Pöytäkirjamerkintä
30.9.2007 saakka määräytyvään vuosilomaan tai lomakorvaukseen sovelletaan siihen saakka voimassa olleita määräyksiä.
Soveltamisohje
Tämän luvun määräykset korvaavat vuosilomalain säännökset, jollei jäljempänä ole erikseen toisin määrätty. Toisin kuin vuosilomalaissa, tämän työehtosopimuksen vuosilomamääräykset perustuvat 5-päiväi- seen työviikkoon.
2 mom. Vuosilomalain soveltaminen
Vuosilomalaista (162/2005) tulevat sovellettaviksi tämän luvun mää- räysten lisäksi seuraavat säännökset:
1 § (soveltamisala), 2 § (soveltamisalarajaukset), 3 § (säännösten pakottavuus), 5 §:n 2 momentti (ansainnan keskeytymättömyys), 8 § 2 momentti (työntekijän oikeus vapaaseen toistuvien määrä-
aikaisten työsopimusten perusteella), 28 § (vuosilomapalkkalaskel- ma), 29 § (vuosilomakirjanpito), 30 § (poikkeaminen työehtosopi- muksella), 35 § (nähtävänä pito), 36 § (työneuvoston lausunto),
37 § (valvonta), 38 § (rangaistussäännökset), 39 § (voimaantulo) ja 40 § (siirtymäsäännökset).
3 mom. Vuosilomaoikeus siirryttäessä välittömästi työsuhteesta toiseen
Jos työntekijä siirtyy saman työnantajan palveluksessa välittömästi työsuhteesta toiseen, hänellä on oikeus vuosilomaan tämän luvun mukaisesti myös kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden siirty- mistä edeltävältä ajalta.
Soveltamisohje
Jos tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluva työn- tekijä siirtyy kesken lomanmääräytymisvuotta välittömästi (ilman yh- denkään kalenteripäivän keskeytystä) kuukausipalkkaiseksi työnteki- jäksi, hänellä on oikeus vuosilomaan tai lomakorvaukseen tämän luvun mukaisesti myös siirtymistä edeltävältä saman lomanmääräy- tymisvuoden ajalta. Vastaavasti, jos työntekijä siirtyy välittömästi tunti- palkkaisten työehtosopimuksen piiriin, vuosiloma ja lomakorvaus mää- räytyvät tuntipalkkaisten työehtosopimuksen mukaan. Vuosilomasta vähennetään ennen siirtymistä mahdollisesti pidetty saman loman- määräytymisvuoden loma. Tuntipalkkasopimuksen (TTES) mukainen lomakorvaus sisältää myös lomarahan. Ks. 86 § 4 momentti.
4 mom. Vuosilomaetuuksien siirtyminen seuraavaan työsuhteeseen
Mikäli ennen työsuhteen päättymistä sovitaan uudesta työsuhteesta, työnantaja ja työntekijä voivat samalla sopia, että ennen ensimmäi- sen työsuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet lomarahaa lukuun ottamatta siirretään annettavaksi seuraavan työsuhteen aika- na. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
Soveltamisohje
Sopimus voi koskea myös lomaetuuksien siirtoa useammasta työ- suhteesta myöhemmin pidettäväksi, kunhan uudesta työsuhteesta on sovittu aina ennen voimassa olevan työsuhteen päättymistä.
Sopimus loman siirtämisestä tehdään kirjallisesti ja liitetään vuosi- lomakirjanpitoon. Etuudet siirtyvät ansaitun mukaisina.
Mikäli on sovittu jäljempänä 84 §:n 3 momentissa tarkoitetun loma- korvauksen siirtämisestä, siirretty lomakorvaus maksetaan sen suu- ruisena kuin se olisi maksettu sen työsuhteen perusteella, josta se on siirretty. Lomarahaa ei voida sopia siirrettäväksi, vaan mahdolli- nen lomaraha maksetaan aina kunkin työsuhteen päättyessä.
Jos vuosilomaetuuksien siirtämisestä tehdyn sopimuksen ja työ- suhteen päättymisen jälkeen selviää, että työsopimus raukeaa eikä uusi työsuhde alakaan, kertyneet vuosilomaedut erääntyvät maksetta- vaksi vaadittaessa.
5 mom. Opettajana toimivan vuosiloma
Työntekijältä, jolla on oikeus vuosilomaan ja joka siirtyy hoitaakseen saman työnantajan palveluksessa opettajan tehtävää, johon ei kuulu oikeutta vuosilomaan, vähennetään ko. aikaan sisältyvä laskennalli- sen vuosiloman aika hänen edellisenä lomanmääräytymisvuotena ansaitsemastaan vuosilomasta.
Luku 4 Vuosiloma
Soveltamisohje
Opettajan siirtyessä hoitamaan tehtävää, johon liittyy vuosilomaoi- keus, noudatetaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n opetusalan työehto- sopimuksen (AVAINOTES) yleisen osan 19 §:ää.
73 § Vuosiloman peruskäsitteet
Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso. Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy. Kesäloma on lomakaudella (2.5.–30.9.) annettava lomanosa.
Talviloma on lomakauden ulkopuolisena aikana (1.10.–30.4.) annettava lomanosa.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on tämän luvun 74 §:n mukainen vuosi- lomaan oikeuttava kalenterikuukausi.
Vuosilomapäiviä ovat tämän luvun 76 §:n mukaan ansaitut vuosilomapäivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa 77 §:n mukaan.
Vuosiloma-aika on vuosiloma-ajaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä.
74 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden sellainen kalen- terikuukausi, jonka aikana yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt vähintään 16 ka- lenteripäivää ja jona aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää.
Soveltamisohje
Myös jäljempänä 75 §:ssä mainittu työssäoloajan veroinen aika luetaan mukaan arvioitaessa työsuhteen yhtäjaksoista kestoa. Kussakin työssäolon veroisessa päivässä katsotaan olevan työtunteja se määrä, joka siinä olisi ollut, jos työnteki- jä olisi tuona päivänä ollut työssä.
Esimerkki 60
14 työpäivän sääntöä tarvitaan vain niissä harvoissa tapauksissa, jolloin työsuhde jatkuu vähintään 16 kalenteripäivää kalenterikuukaudessa, ja siihen sisältyy 14 työ- päivää, mutta siihen ei sisälly 35 työtuntia. Jos työntekijä esimerkiksi työskentelee vain 2 tuntia päivässä 14 päivänä kuukaudessa eli yhteensä 28 tuntia, on kuukausi täysi lomanmääräytymiskuukausi 14 päivän säännön perusteella, vaikka 35 työ- tunnin ehto ei täytykään.
75 § Työssäoloajan veroinen aika
Työssäolon veroista aikaa ovat edellä 74 §:ssä tarkoitettuja vuosilomaan oikeut- tavia kalenterikuukausia laskettaessa ne ajat, joina työntekijä on estynyt teke- mästä työtään ollessaan
1) vuosilomalla tai tämän työehtosopimuksen 85 §:n 1 momentin tai vuosiloma- lain 8 §:n 2 momentin mukaisella vapaalla
2) sairauslomalla, jolta hänellä on tai olisi ollut ehdoton oikeus palkkaan
Soveltamisohje
Tätä kohtaa sovelletaan myös, jos työntekijä on sairausajan palkan sijasta saa- nut tapaturma- tai muuta korvausta työkyvyttömyysajalta, jolta hänellä olisi eh- doton oikeus sairausajan palkkaan.
3) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyllä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, 6 §:ssä säädetyllä tilapäisellä hoitovapaalla taikka 7 §:ssä säädetyn, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi
4) lomautettuna enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan
5) opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetulla opintovapaalla, yhteensä 30 kalen- teripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
6) työn edellyttämää koulutusta varten myönnetyllä työlomalla enintään 30 ka- lenteripäivää kerrallaan
7) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 70 §:n mukaisessa kou- lutuksessa suorittamassa voimassa olevaan oppisopimukseen kuuluvia tieto- puolisia opintoja
8) muutoin luvallisesti poissa yhteensä enintään 30 kalenteripäivää lomanmää- räytymisvuoden aikana edellyttäen, että työntekijä lomanmääräytymisvuoden aikana on ollut asianomaisessa jäsenyhteisössä työssä vähintään 22 työ- päivää.
Kohdan 8 mukaiseksi muuksi luvalliseksi poissaoloksi katsotaan myös edellä kohdissa 2 (sairausloma), 5 (opintovapaa) ja 6 (työn edellyttämä koulutus) tar- koitetut ajat ylittävät poissaoloajat. Mikäli työntekijä saa poissaoloajalta vuosi- lomaa tai lomakorvausta muun työnantajan työsuhteen perusteella, voidaan tällainen poissaoloaika jättää kokonaan lukematta työssäolopäivien veroiseksi.
Soveltamisohje
Muuta luvallista poissaoloa on mm. hoitovapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa ja työnantajan myöntämä palkaton työloma. Jos työntekijä on esimerkiksi opin- tovapaalla, hänelle luetaan työssäoloajan veroiseksi ajaksi 30 päivää kohdan 5 perusteella ja toiset 30 päivää kohdan 8 perusteella, jos hänen opintovapaansa
Luku 4 Vuosiloma
kestää yli 30 päivää tai hän on muusta syystä luvallisesti poissa työstä. Xxxxxx 8 soveltaminen edellyttää kuitenkin, että työntekijä ei ole ollut poissa työstä koko lomanmääräytymisvuotta, vaan että hän on ollut työssä (työnteossa) vähintään 22 työpäivää.
9) tämän työehtosopimuksen 42 §:n 2 momentin mukaisesti sovitun työaika- pankin pankkivapaalla.
B Vuosiloman pituus
76 § Vuosiloman pituuden määräytyminen
1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy edellä 74 §:ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, vuosilomaan vaikuttavan kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan ja työsuhteen pituuden mu- kaan.
Soveltamisohje
Vuosiloma määrätään ja lomakorvaus sekä lomaraha maksetaan kul- takin lomanmääräytymisvuodelta erikseen.
2 mom. Vuosilomataulukoiden käyttö
Loman pituus määräytyy 3 momentin taulukoiden 1, 2 tai 3 mukai- sesti. Käytettävä taulukko valitaan työntekijän kokemuslisään oikeut- tavan palvelusajan ja nykyisen työsuhteen keston perusteella.
Vuosilomapäivien tai lomakorvauksena maksettavien päivien luku- määrä määräytyy taulukon
1) rivin A mukaan, jos vuosiloma pidetään kokonaan lomana ja työn- tekijä on lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9) ollut työssä (työn- teossa) vähintään 6 päivänä
2) rivin B mukaan, jos loma maksetaan osaksikin lomakorvauksena tai jos työntekijä ei ole lainkaan työssä lomavuoden lomakautena tai työssäolopäiviä on lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9.) vä- hemmän kuin 6.
Soveltamisohje
Työssäoloajaksi rinnastuu myös sairausvakuutuslaissa tarkoitettu äitiysvapaa (105 arkipäivää sisältävä ajanjakso) tarkasteltaessa sitä, onko työntekijä ollut työssä lomavuoden lomakautena vähintään 6 työ- päivää.
Esimerkki 61
Taulukot 1, 2 tai 3, rivin B käyttö
▪ Työntekijä on sairauslomalla 4.5.–30.9.
▪ Työntekijän vuosiloma määräytyy rivin B mukaan, koska hän ei ole lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9.) työssä vähintään 6 työssäolopäivää.
Esimerkki 62
Taulukot 1, 2 tai 3, rivin A tai B käyttö: Lomakorvaus
▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.9.2012–31.5.2013.
▪ Työsuhde ajoittuu kahdelle lomanmääräytymisvuodelle: 2012– 2013 (lomakausi 2.5.–30.9.2012) ja lomanmääräytymisvuodelle 2013–2014 (lomakausi 2.5.–30.9.2014). Lomanmääräytymis- vuodet tarkastellaan erikseen.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 maksetaan lomakorvaus
rivin B mukaan 7 kuukaudelta työsuhteen päättyessä.
Jos työntekijälle annettaisiin kertynyt vuosiloma lomana ennen työsuhteen päättymistä, käytettäisiin riviä A ehdolla, että työn- tekijä olisi työssä (työnteossa) vähintään kuutena päivänä ajalla 2.5.–30.9.2013.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2013–2014 lomakorvaus maksetaan rivin B mukaan 2 kuukaudelta. Riviä B käytetään, vaikka kertynyt loma annettaisiin tämänkin lomanmääräytymisvuoden osalta loma- na ennen työsuhteen päättymistä, koska työntekijä ei olisi enää palveluksessa lomavuoden lomakautena 2.5.–30.9.2014.
3 mom. Vuosilomataulukot
Taulukko 1 | |||||||||||||
Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia→ | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | |
Rivi A → | Vuosilomapäiviä (työpäiviä) | 3 | 6 | 9 | 12 | 15 | 18 | 21 | 24 | 27 | 30 | 33 | 38 |
Rivi B → | Vuosilomapäiviä (työpäiviä) | 3 | 5 | 8 | 10 | 13 | 15 | 18 | 20 | 23 | 25 | 28 | 30 |
Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 1:n mukaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä
– nykyisen työnantajan palvelua tai hyväksymää kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta
– ja lisäksi hänen nykyinen työsuhteensa omaan työnantajaan on välittömästi ja yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään 6 kuukautta.
Luku 4 Vuosiloma
Jos taulukko 1 ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, hän ansaitsee vuosilomaa viimeiseksi jäävältä lomanmääräytymisvuodelta edelleen tämän tau- lukon mukaan.
Katso esimerkit 63–65.
Taulukko 2 | |||||||||||||
Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia → | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | |
Rivi A → | Vuosilomapäiviä (työpäiviä) | 3 | 5 | 7 | 9 | 12 | 15 | 18 | 20 | 22 | 24 | 26 | 28 |
Rivi B → | Vuosilomapäiviä (työpäiviä) | 3 | 5 | 7 | 9 | 11 | 13 | 15 | 17 | 20 | 21 | 24 | 25 |
10 vuoden palvelu Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia → | 12 | ||||||||||||
Vuosilomapäiviä (työpäiviä) → | 30 | ||||||||||||
1) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n mukaan sen loman- määräytymisvuoden alusta lukien, jonka aikana työntekijän työ- suhde tulee kestäneeksi yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden.
Tässä kohdassa tarkoitettuna vuoden yhtäjaksoisena palveluna ei oteta huomioon aikaa, jolloin työntekijä on ollut suorittamassa asevelvollisuuslaissa (1438/2007) tarkoitettua vakinaista palve- lua, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua vapaaehtoista asepalvelusta tai siviili- palveluslaissa (1446/2007) tarkoitettua siviilipalvelusta.
2) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n mukaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä nykyisen työnanta- jan palvelua tai hyväksymää kokemuslisään oikeuttavaa palvelus- aikaa vähintään 5 vuotta ja lisäksi hänen nykyinen työsuhteensa omaan työnantajaan on välittömästi ja yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään 6 kuukautta.
3) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n 10 vuoden palvelun mukaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä nykyisen työnantajan palvelua/hyväksymää kokemuslisään oikeut- tavaa palvelusaikaa vähintään 10 vuotta ja lisäksi vuosiloma- oikeutta on kertynyt 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Jos taulukon 2 ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, hän ansaitsee vuosilomaa viimeiseksi jäävältä lomanmääräytymisvuodelta edelleen tämän tau- lukon mukaan.
Katso esimerkit 66–67.
Taulukko 3 | |||||||||||||
Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia → | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | |
Rivi A → | Vuosilomapäiviä (työpäiviä) | 2 | 4 | 5 | 7 | 9 | 10 | 13 | 15 | 17 | 19 | 21 | 23 |
Rivi B → | Vuosilomapäiviä (työpäiviä) | 2 | 4 | 5 | 7 | 9 | 10 | 12 | 14 | 15 | 17 | 19 | 20 |
Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 3:n mukaan muissa kuin tau- lukoihin 1–2 kuuluvissa tapauksissa.
Soveltamisohje
Taulukkoa 3 käytetään useimmiten alle vuoden kestävissä työsuh- teissa. Poikkeuksena tästä ovat vain viimeistään 1.10. alkaneet työ- suhteet, jotka ovat edelleen voimassa lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3. ja joissa työntekijällä on kokemuslisään oikeuttavaa palveluaikaa 15 vuotta (taulukko 1) tai 5 vuotta (taulukko 2, 2 kohta).
Katso esimerkit 65–68.
4 mom. Vuosiloman vähimmäispituus
Työntekijän vuosiloman pituus on aina vähintään vuosilomalain mu- kainen.
Soveltamisohje
Määräystä ei sovelleta lomakorvauksiin. Vertailuajanjakso on koko lomanmääräytymisvuosi eikä esimerkiksi jokin erillinen lomanmää- räytymiskuukausi.
Vuosilomataulukkojen käyttöä koskevat esimerkit
Esimerkki 63
Taulukko 1, rivin A käyttö: Viidentoista (15) vuoden palvelusehto täyttyy lomanmääräytymisvuoden aikana
▪ Työntekijän työsuhde alkaa 1.10.2012 ja jatkuu edelleen.
▪ Nykyinen työnantaja hyväksyy toisen työnantajan palvelusta kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa 14 vuotta 6 kuukautta, jolloin 15 vuoden palvelusaika täyttyy 31.3.2013.
▪ Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2012–31.3.2013 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 1 rivin A mukaan 6 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 18 vuosilomapäivää.
▪ Taulukkoa 1 käytetään, koska työntekijällä on lomanmääräytymis- vuoden päättyessä (31.3.2013) kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa 15 vuotta ja hänen työsuhteensa on kestänyt välittömästi ja yhtäjaksoisesti vähimmäismäärän eli 6 kuukautta.
▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja loma pidetään lomana.
Luku 4 Vuosiloma
Esimerkki 64
Taulukko 1, rivin B käyttö: Työsuhde päättyy, ei työssä loma- vuoden lomakautena.
▪ Työntekijä siirtyy eläkkeelle 1.6.2012 (yli 15 vuoden palvelu).
▪ Tarkastellaan kahta lomanmääräytymisvuotta: 2011–2012 ja
2012–2013.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2011–2012 työntekijälle kertyy vuosilomaa 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta taulukon 1 mukaan.
▪ Työnantaja vahvistaa kertyneen vuosiloman pidettäväksi ennen
eläkkeelle siirtymistä ajalle 19.4.–31.5.2012.
▪ Vuosilomapäivien lukumäärä (30) määräytyy taulukon rivin B mukaan, koska työntekijä ei olisi ollenkaan työssä (ainoastaan lomalla) lomanmääräytymisvuoden lomakautena 2.5.–30.9.2012.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 työntekijälle kertyy uutta lomaa huhti–toukokuulta eli kahdelta kuukaudelta taulukon 1 rivin B mukaan 5 päivää.
▪ Riviä B käytetään, koska työntekijä ei olisi työssä enää loman- määräytymisvuoden lomakautena 2.5.–30.9.2013. Tämä loma maksetaan lomakorvauksena työsuhteen päättyessä.
Esimerkki 65
Taulukot 3 ja 1: Kuuden kuukauden yhtäjaksoinen palvelusehto ei täyty ennen lomanmääräytymisvuoden loppua.
▪ Työntekijän nykyinen työsuhde alkaa 1.11.2012 ja jatkuu edelleen.
▪ Työntekijällä on nykyisen työnantajan hyväksymää kokemus-
lisään oikeuttavaa aikaisempaa palvelusaikaa yli 15 vuotta.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 3 rivin A mukaan viideltä täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta 9 vuosilomapäivää.
▪ Taulukkoa 3 käytetään, koska työntekijä ei ole loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä yhtäjaksoisesti nykyisen työnantajan palveluksessa kuutta kuukautta.
▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja vuosiloma pidetään
lomana.
▪ Lomanmääräytymisvuonna 2013–2014 ja sitä seuraavina vuosina palvelussuhteen jatkuessa keskeytymättä, työntekijä ansaitsee vuosilomaa taulukon 1 mukaisesti.
Esimerkki 66
Taulukot 3 ja 2: Yhden vuoden palvelusehto täyttyy toisena lomanmääräytymisvuonna, jolloin myös työsuhde päättyy.
▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.10.2012–30.9.2013.
▪ Työsuhde ajoittuu kahdelle lomanmääräytymisvuodelle
2012–2013 ja 2013–2014.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 käytetään taulukkoa 3, koska nykyinen työsuhde jatkuu lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.2013) mennessä yhtäjaksoisesti alle vuoden, eikä työntekijällä ole kokemuslisään oikeuttavaa aikaisempaa palvelua vähintään viittä vuotta.
▪ Taulukon 3 rivin A mukaan työntekijälle kertyy vuosilomaa kuudelta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 10 vuosiloma- päivää.
▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu edelleen vuoden 2012
lomakautena ja loma pidetään lomana.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2013–2014 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 2 rivin B mukaan kuudelta täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta 13 vuosilomapäivää.
▪ Taulukkoa 2 käytetään, koska työsuhde tulee kestäneeksi yhden
vuoden (30.9.2013) tämän lomanmääräytymisvuoden aikana.
▪ Riviä B käytetään, koska työntekijä ei työsuhteen päättymisen
vuoksi olisi työssä enää lomavuoden (2014) lomakaudella.
Esimerkki 67
Taulukot 3 ja 2: Yhden vuoden palvelusehto täyttyy, työsuhde päät- tyy, vuosiloma pidetty osittain ja loppuloma maksetaan lomakorvauk- sena.
▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.7.2010–31.3.2013 ja hänellä on
kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa 2 vuotta.
▪ Työsuhde ajoittuu kolmelle lomanmääräytymisvuodelle:
2010–2011, 2011–2012 ja 2012–2013.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2010–2011 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 3 rivin A mukaan 9 täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta 17 vuosilomapäivää.
▪ Taulukkoa 3 käytetään, koska yhtäjaksoinen palvelu jatkuu ennen
lomamääräytymisvuoden loppua (31.3.2011) alle vuoden.
▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja vuosiloma pidetään
lomana.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2011–2012 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 2 rivin A mukaan 12 täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta 28 vuosilomapäivää.
▪ Taulukkoa 2 käytetään, koska työsuhde tulee kestäneeksi yhden
vuoden tämän lomanmääräytymisvuoden aikana.
▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja vuosiloma pidetään
kokonaan lomana.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 työntekijälle kertyy
vuosilomaa 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
▪ Kertynyt vuosiloma maksetaan kokonaan lomakorvauksena
taulukon 2 rivin B mukaan (25 korvauspäivää).
▪ Jos osakin lomasta maksetaan lomakorvauksena, korvattavien
päivien lukumäärä määräytyy taulukon rivin B mukaan.