Vilpittömyys Mallilausekkeet

Vilpittömyys. Sovitteluun saattaa vaikuttaa myös sitä vaativan vilpittömyys. (Xxxxx, X. 2003, 79.) Luottamusnäkökohtaan on osaltaan yhteydessä myös lain kiertämisen tarkoitus sovitteluperusteena. Kun sopimuksin yritetään kiertää lakia, käytetään väärin sitä luottamusta, joka liittyy sopimuksiin yhteiselämän järjestelyn välineenä. Tarkemmista olosuhteista riippuen tästä perusteesta saattaa johtua joko sovittelua puoltava (sovitteluindisio) tai sitä vastaan puhuva argumentti (vastaindisio). Pöyhönen määrittelee sovitteluindision ”oikeustosiseikaksi, jolla on tietty sovittelua puoltava oletuspainoarvo jonkin sovitteluperiaatteen nojalla”. Sovitteluindisio on siten toteennäytetty seikka, joka saa merkityksensä argumenttina tietyn periaatteen nojalla. Vastaindisiosta käy sellainen sovittelua vaatineen osapuolen lainkierto, joka toteutuu lievempänä kuin lain tai hyvän tavan vastaisuutena. Jos sopimusta on käyttänyt epäasianmukaisesti puolestaan vastapuoli, on kyseessä sovitteluindisio. (Pöyhönen X. 1988, 258, 303.) Taulukko havainnollistaa vasta- ja sovitteluindisioita: Sovittelua vaativa osapuoli: Vastapuoli: Lainkiertoon syyllistyminen Lainkiertoon syyllistyminen ->VASTAINDISIO -> SOVITTELUINDISIO Se, että osapuoli on sopimuksen teon yhteydessä menetellyt moitittavasti, rajoittaa siis tämän hyväksi tapahtuvaa sovittelua. Näin ollen vastaindisiolla tarkoitetaan sovitteluindisiota vastaan olevaa indisiota, joka ei puolla sovittelua. Tapauksessa oli kyse käytetyn auton kaupasta, jossa myyjän olisi tullut tietää rekisterimerkinnän puuttumisesta, joka voitanee tulkita huolimattomuudeksi tai moitittavuudeksi. KRLI on katsonut että tavarassa on kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 2 kohdan mukaan virhe, sillä ”K:lle on ennen kaupantekoa laiminlyöty antaa tieto sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta seikasta, josta myyjän täytyy olettaa tienneen ja josta K perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan”. Xxxxxxxxxxx mielestä ostajan on voitava luottaa myyjän ammattitaitoon, eikä liike voi vetäytyä vastuusta vetoamalla esimerkiksi myyjänsä kokemattomuuteen. Osapuolet ovat virheiden paljastuttua tehneet sopimuksen, jolla myyjäliike on ostanut auton takaisin K:lta. Maksettu hinta on ollut 6 060 euroa alempi kuin se hinta, jonka K autosta maksoi vajaa kuusi kuukautta aikaisemmin. Myyjäliike on vedonnut lähinnä autoveron laskun vaikutukseen käytettyjenkin autojen hinnoissa. K on pitänyt sopimusta kohtuuttomana. Lauta...

Related to Vilpittömyys

  • EHTOJEN VOIMASSAOLO Nämä ehdot ovat voimassa 1.2.2021 alkaen toistaiseksi. Nämä ehdot korvaavat 1.7.2015 voimaan tulleet yleiset sopimusehdot kuluttajille. Näitä ehtoja sovelletaan myös ennen niiden voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin ehtojen voimaantulosta alkaen. Sopimusehdot ovat saatavissa teleyritykseltä maksutta.

  • Työvuoroluettelo 1. Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työaikojen selvittämiseksi tarpeellista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

  • Neuvottelumenettely Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

  • Jatkuva neuvottelumenettely Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelu- menettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehto- sopimusasioissa.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa terveyspalvelualan työehtosopimuksen osana. HYVINVOINTIALAN LIITTO RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

  • Palkkausjärjestelmä Luottamusmiehille varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan kulloinkin voimassa oleviin puusepänteollisuuden toimihenkilösopimuksen soveltamisalueella työskenteleviin toimihenkilöstöä koskeviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin kuten eri palkkausmuotoihin ja niissä käytettäviin vuorotyölisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mukaisesti laadittuun luetteloon.

  • Luottamusmiehen työsuhde 1. Luottamusmiehen tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on tässä sopimuksessa sovittu niistä luottamusmiehen työsuhteeseen liittyvistä seikoista, jotka poikkeavat muiden työntekijöiden työsuhteen ehdoista. Muissa kohden luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.