Viranomaisen näyttökynnys PPT:ssä Mallilausekkeet

Viranomaisen näyttökynnys PPT:ssä. Kuten tutkimuksessa on havainnollistettu, PPT edellyttää kaikkien relevanttien tosiasioi- den ja olosuhteiden huomioon ottamista. Tältä osin PPT on sanamuodoltaan lähes identtinen direktiivien veronkiertomääräyksien kanssa. Tämän tosiasioihin ja olosuhtei- siin perustuvan objektiivisen analyysin avulla liiketoimi tutkitaan kokonaisuudessaan, ja vasta sen jälkeen viranomaisella on mahdollisuus esittää kohtuullista näyttöä siitä, että veroetu oli yksi järjestelyn pääasiallisista tarkoituksista. PPT on siis hyvin linjassa oikeus- käytännön tapauskohtaisuuden vaatimuksen kanssa. Tämä on konkreettinen ero esi- merkiksi Eqiomissa ja Deister/Juhler Holdingissa esillä olleisiin väärinkäyttömääräyksiin, jotka sisälsivät ennalta-asetetut väärinkäytön ehdot, sillä ne vapauttivat veroviranomai- sen lähes kokonaan näyttövelvollisuudesta riippumatta siitä, oliko tapauksessa viitteitä väärinkäytöstä vai ei. Alustava näyttövelvollisuus väärinkäytöstä on taas PPT:ssä epäile- mättä veroviranomaisella. Kirjallisuudessa on tästä huolimatta esitetty, että subjektiivista testiä ei olisi mahdollista kumota, mikä tekisi siitä suhteellisuusperiaatteen vastaisen.323 Kyse on varsin erikoi- sesta väitteestä, jota ei ole mahdollista tukea. Esimerkiksi Deister/Juhler Holdingissa EUT katsoi Saksan lain kumoamattomaksi, koska lainsäädäntö ei antanut verovelvolliselle minkäänlaista mahdollisuutta esittää vastanäyttöä toimintansa todellisuudesta lain so- veltumisen ja emo-tytäryhtiödirektiivin etujen epäämisen jälkeen.324 Laki ei käytännössä ollut myöskään kumottavissa aidoilla liiketaloudellisilla syillä ennen sen soveltumista, sillä se esti viranomaista ottamasta huomioon monia oleellisia faktoja, kuten yhtiön ase- maa konsernin sisällä. Saksan laki siis poikkesi oleellisesti PPT:stä. Vaikka PPT:n subjektiivinen testi soveltuisi, voi verovelvollinen aina osoittaa järjestelyn olleen verosopimuksen tavoitteen mukai- nen, mikä neutralisoi subjektiivisen testin vaikutuksen. Myös viranomaisen suorittaman objektiivisen analyysin yhteydessä, joka toteutetaan yleensä joko selvityspyynnöillä tai 323 Ks. Koriak 2016, s. 557. 324 Eqiomissa verovelvolliselle oli puolestaan jätetty mahdollisuus osoittaa, että järjestelyn pääasiallinen tai yksi pääasiallisista tarkoituksista ei ollut veroedun saavuttaminen. Siksi EUT ei ole sen yhteydessä pu- hunut kumoamattomuudesta. verotarkastuksen avulla, verovelvollinen saa luonnollisesti mahdollisuuden esittää liike- taloudellisia syitä järjestelylleen325. Määrä...
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now

Related to Viranomaisen näyttökynnys PPT:ssä

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika Tarkasta sopimuksesta tai tilausvahvistuksesta, milloin sopimus tulee voimaan ja onko se voimassa toistaiseksi vai määräajan.

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Sopimuksen voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen.

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Käsiteltävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun • valmistettavana, asennettavana, korjattavana, käsitel- tävänä, taikka muulla tavoin työn kohteena, • säilytettävänä, • suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai • muulla tavoin huolehdittavana.