Voimassaoleva IAS 17 – standardi Mallilausekkeet

Voimassaoleva IAS 17 – standardi. Tällä hetkellä IFRS – tilinpäätössäännöstöjä noudattavat yhtiöt soveltavat vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyssään IAS 17 – standardia, joka tuli voimaan vuonna 1997. Tällöin korvattiin edellinen vuonna 1982 Accounting for Leases – standardi. IAS 17-standardin päämääränä on säätää vuokrasopimuksille tarkoituksenmukaiset tilinpäätöskäytännöt sekä vuokralle ottajalle että vuokralle antajalle. Sitä tulee soveltaa kaikkiin leasingsopimuksiin poikkeuksina uusiutumattomiin luonnonvaroihin ja lisensseihin perustuvat sopimukset. Myös IAS 40 – standardin mukaan luokiteltavat sijoituskiinteistöt sekä IAS 41 – standardin mukaiset biologiset hyödykkeet jäävät IAS 17 – standardin ulkopuolelle. (Deloitte, 2017b) Leasingsopimukset luokitellaan IAS 17 – standardissa käyttö- ja rahoitusleasingsopimuksiin. Tämä luokittelu perustuu sopimusosapuolten välisten riskien ja tuottojen jakautumiseen. Sopimuksessa sovitaan siitä kummalle osapuolelle jää riski kohde-etuuden vahingoittumisesta ja kummalle jää oikeus sen jäännösarvoon sopimusajanjakson päättyessä. Mikäli nämä riskit ja tuotot siirtyvät olennaisilta osin vuokralle ottajalle, luokitellaan sopimus rahoitusleasingsopimukseksi. Toisaalta, jos ne jäävät vuokralle antajalle, on kyseessä käyttöleasingsopimus. (IASB, 1997) Sopimuksen kohde-etuuden sisältäessä sekä rakennuksen että maa-alueen, tulee molempien kohdalla arvioida erikseen onko kyseessä rahoitus- vai käyttöleasing (Deloitte, 2017b). Leasingsopimusten luokittelun tulisi perustua varsinaisiin leasingjärjestelyihin eikä sopimuksen muotoseikkoihin. Standardin määritelmän mukaan rahoitusleasingin tunnusmerkit täyttyvät, kun omistusoikeus siirtyy vuokralle antajalta vuokralle ottajalle ennen sopimusajanjakson päättymistä, vuokrasopimuksen pituus kattaa suurimman osan kohde-etuuden taloudellisesta pitoajasta, leasingmaksujen nykyarvo vastaa kohde-etuuden käypää arvoa sopimuksen perustamishetkellä, vuokralle ottajalla on mahdollisuus ostaa kohde-etuus sopimusajanjakson päätyttyä alle sen markkina- arvolla ja kun kohde-etuuden ollessa räätälöity vain vuokralle ottajan käytettäväksi. (Deloitte, 2017b) Xxxxxxxxxx tulee tehdä aina uuden sopimuksen voimaanastumishetkenä. Toisaalta, jos sopimusosapuolet päättävät muuttaa sopimusta olennaisesti sopimuskauden aikana, tulee luokittelu leasingtyypistä tehdä uudelleen (IASB, 1997).

Related to Voimassaoleva IAS 17 – standardi

  • Voimassaolo Tämä sopimus on voimassa kuten runkosopimus.

  • Voimassaoloaika Tämä sopimus on voimassa 3.1.2022 alkaen työehtosopimuksen osana. Liite 4‌ Työehtosopimuksen 8 §:n 2 kohdan mukaan voidaan paikallisesti sopia päivä- työssä säännöllinen vuorokautinen työaika enintään 8 tunniksi ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 40 tunniksi. Mikäli paikallisesti sovitaan 8 tunnin vuorokautisesta säännöllisestä työajasta, on sopimuksessa mainittava, koskeeko sopimus koko yritystä vai sen nimettyjä yksiköitä tai työntekijöitä, sekä milloin 8 tunnin työpäiviä tehdään. Sovittaessa päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika 8 tunniksi lyhen- netään työaika jäljempänä mainitulla tavalla keskimäärin 37,5 tunniksi viikkoa kohden. Päivittäisen säännöllisen työajan ollessa kahdeksan (8) tuntia työntekijälle ker- tyy oikeus yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään kutakin viittätoista (15) tehtyä työpäivää kohden. Tehtyjen työpäivien veroisiksi päiviksi tämän sopimuksen mukaan luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen 16 §:n mukaiset palkalliset sairauspäivät sekä 19 §:n mukaiset tilapäiseen poissaoloon liittyvät päivät. Edellä mainituin tavoin karttunut lyhennysvapaa annetaan kokonaisina päivinä, ellei muuta sovita. Karttuneet vapaapäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä. Kertyneet vapaat on annettava viimeistään niiden karttumisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Lyhennysvapaista on ilmoitet- tava vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista. Sairaus- tai muut poissa- olot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työajan lyhennysva- paiden antamiseen. Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut edellä mainittuja karttu- neita työajan lyhennysvapaita, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinker- taisella palkalla. Jos lyhennysvapaita työsuhteen päättyessä on annettu enem- män kuin työntekijälle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on karttunut, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettujen vapaiden palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopi- muslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja kuittausrajoituksia. Liite 4 Työntekijän työskennellessä edellä mainittujen lyhennysvapaiden mukaisena vapaa-aikanaan luetaan se lisätyöksi ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palk- ka. Yli kahdeksan tunnin vuorokaudessa tehtävä työ katsotaan ylityöksi ja siitä maksetaan tällöin 100 %:lla korotettu palkka. Liite 5‌

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa. Vakuutusta voi käyttää asioissa, jotka voitaisiin Suomessa saattaa käräjäoikeuden käsiteltäviksi.

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika Tarkasta sopimuksesta tai tilausvahvistuksesta, milloin sopimus tulee voimaan ja onko se voimassa toistaiseksi vai määräajan.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.