Tutkielman rakenne. Tässä tutkielmassa käsitellään ensin luvussa kaksi sopimustulkintaa ja sopimustoiminnan lähtökohtia yleisellä tasolla, jotta myöhemmin käsiteltävät tavoitteelliset tulkintasäännöt voidaan sijoittaa ja niiden merkitys käsittää muiden sopimusoikeudellisten tulkintaperi- aatteiden kokonaisuuden sisällä. Luvussa käsitellään siten ensin liikesopimusten erityis- piirteitä, jonka jälkeen siirrytään käsittelemään sopimustoimintaa ja -tulkintaa ohjaavia normeja, sopimustulkintaa prosessina sekä tulkinnan eri vaiheiden osa-alueita. Teoriaosuuden jälkeen luvussa kolme ja neljä siirrytään käsittelemään tavoitteellisia tul- kintasääntöjä erikseen keskittyen epäselvyyssääntöön ja tavallisuussääntöön. Näissä kap- paleissa käsitellään periaatteiden päämääriä, soveltamistilanteita sekä suhdetta muihin ta- voitteellisen tulkinnan sääntöihin. Tutkielman lopussa luvussa viisi periaatteet yhdiste- tään käytäntöön korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2008:53 valossa, jossa edellä mai- nittuja periaatteita on sovellettu, ja niiden käytön välillä äänestetty. Korkeimman oikeu- den ratkaisun avulla havainnollistetaan sääntöjen soveltamistilanteiden ja tulosten eroja sekä tehdään johtopäätöksiä tulkintasääntöjen soveltamisesta. Luvussa kuusi tehdään yhteenvetoa aiheesta siltä osin, miten epäselvyyssääntö ja tavalli- suussääntö soveltuvat liikesopimuksiin sekä miten tutkielmassa onnistuttiin systematisoi- maan niiden soveltamisalaa. Lisäksi viimeisessä kappaleessa esitetään pohdintoja siitä, miten liikkeenharjoittajat voisivat varautua mahdollisiin tulkintatilanteiseen riskienhal- linnan keinoin.
Tutkielman rakenne. Tutkielma koostuu viidestä pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa eli johdannossa esitellään aihe sekä käydään läpi keskeiset käsitteet, tutkimusongelma ja tutkielman rakenne. Toisessa luvussa syvennytään aiheesta aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin ensin psykologisen sopimuksen osalta, sitten vuokratyön osalta ja lopuksi tutustutaan psykologista sopimusta vuokratyösuhteissa tutkineisiin julkaisuihin. Kolmannessa luvussa tutustutaan tutkimuksen teossa käytettyihin menetelmiin, eli tässä tapauksessa laadulliseen tutkimuksen tekoon puolistrukturoidulla haastattelulla ja aineiston analysointiin teemoittelemalla. Neljännessä luvussa esitellään tutkimustuloksia henkilöstövuokrausyrityksen edustajien kokemasta psykologisesta sopimuksesta viiden eri teeman kautta. Viidennessä eli viimeisessä luvussa käydään läpi johtopäätökset, tutkimuksen luotettavuus ja jatkotutkimusehdotukset.
Tutkielman rakenne. Tutkimus koostuu viidestä pääluvusta, joista ensimmäinen on esitetty työn johdantokappaleissa. Johdantoon kuuluu aiheen esittely, tutkimuskysymysten ja rajausten esittäminen, tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen selittäminen sekä visualisointi ja käytettävän tutkimusmenetelmän ja aineiston kuvailu ja perustelu. Luvut kaksi ja kolme sisältävät tutkimuksen teoriaosuuden. Luvussa kaksi käydään läpi IFRS 16-standardi syvällisemmin käymällä läpi vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittelyä ja vertaamalla sitä ennen käytössä olleeseen IAS 17- standardiin. Luvussa kolme yritetään taas aikaisempien tutkimusten pohjalta selvittää taseen ulkopuolisten vuokrasopimusten aktivointien vaikutusta eri organisaatioiden tilinpäätöksiin ja niiden perusteella laskettaviin tunnuslukuihin. Samaisessa luvussa keskitytään pankkitoiminnan esittämiseen aikaisemman kirjallisuuden pohjalta sekä vuokrasopimusten vaikutusta pankkisektorin kannalta.
Tutkielman rakenne. Tässä tutkielmassa käsitellään työsopimuksessa määritellyn kilpailukieltosopimuksen vai- kutusta työntekijään ja mahdollisiin haasteisiin, joita kyseinen sopimus voi työntekijälle ir- tisanoutumisen jälkeen aiheuttaa. Tutkielmassa käsitellään aiheeseen liittyvää oikeuskirjal- lisuutta, tuomioistuinten ratkaisukäytäntöjä sekä säädösmateriaalia, joka vaikuttaa kilpailu- kieltosopimuksiin. Tutkielman alussa käsitellään yleisiä asioita, jotka liittyvät kilpailukieltosopimukseen työ- sopimuksessa. Ensimmäisessä luvussa keskitytään kilpailukieltosopimuksia koskevaan voi- massa olevan oikeuden sisällön tarkasteluun sekä aiheeseen liittyvän oikeuskirjallisuuden sisältöihin. Luvussa käsitellään muun muassa kilpailevan toiminnan kieltoa, kilpailukielto- sopimuksia työsopimuksissa, vuonna 2022 voimaan astuvaa lakiuudistusta sekä voimassa
Tutkielman rakenne. Tutkimus koostuu kuudesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa esitellään tutkimuksen taustat, tavoitteet, rajaukset ja tutkimuskysymykset. Lisäksi tuodaan esille tutkimuksen teoreettinen viitekehys sekä kerrotaan lyhyesti tutkimuksen aineisto ja menetelmä. Lopuksi esitellään tutkimuksen rakenne. Luvut kaksi, kolme ja neljä sisältävät tutkimuksen teoriaosuuden. Luvussa kaksi keskitytään tällä hetkellä voimassa olevaan IAS 17 standardin kuvaukseen sekä esitellään rahoitus- ja käyttöleasingsopimusten tilinpäätöskäsittelyn erot. Lisäksi luvussa tuodaan esille IAS 17 standardin kohtaamaa kritiikkiä. Luvussa kolme perehdytään tulevaan uudistukseen IFRS 16 - standardiin. Luvussa käsitellään standardin kehitysprosessi sekä esitellään uuden standardin sisältö. Luku neljä keskittyy uudistetun standardin vaikutuksiin. Luvussa tuodaan esille aikaisemman tutkimuksen perusteella tehtyjä havaintoja IFRS 16 - standardin mahdollisista vaikutuksista yritysten taseisiin ja tilinpäätöksestä laskettaviin tunnuslukuihin. Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu luvuista viisi ja kuusi. Luvun viisi aluksi esitellään tutkimus menetelmä ja aineisto sekä tutkimuksen toteutus. Luvun pääpaino on kommenttikirjeiden analyysissä. Luku kuusi on tutkimuksen viimeinen kappale ja siinä käydään läpi tutkimuksen tulokset sekä johtopäätökset. Lisäksi arvioidaan tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti sekä tuodaan esille mahdolliset jatkotutkimusehdotukset.
Tutkielman rakenne. Tutkimus koostuu kuudesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa esitellään tutkimuksen tausta, tavoitteet, tutkimuskysymykset sekä rajaukset. Lisäksi luvussa kuvaillaan teoreettinen viitekehys sekä kerrotaan lyhyesti tutkimuksessa käytetyistä menetel- mistä ja tutkimusaineistosta. Luvun lopuksi esitetään tutkimuksen rakenne. Luvut kaksi ja kolme muodostavat tutkielman teoriaosuuden. Teoriaosiossa tarkastellaan nykyisin voimassa olevaa IAS 17-vuokrasopimukset standardia ja 1.1.2019 voi- maan astuvaa ja aikaisemman standardin kumoavaa IFRS 16-Vuokrasopimukset standardia. Lisäksi teoriaosuudessa tarkastellaan aikaisempien tutkimusten kontri- buutiota taseen ulkopuolisten vuokrasopimusten aktivointien vaikutuksista eri yhtei- söjen tilinpäätöksiin ja niistä laskettujen tunnuslukujen muutoksiin. Kolmannessa lu- vussa esitellään Xxxxxxxx et. al (1991;1997) kehittämä Constructive Capitalization- malli. Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu luvuista neljä, viisi ja kuusi. Luvussa neljä käydään aluksi tarkemmin läpi tutkimusmenetelmä ja käytetty aineisto. Empiirisessä osuudessa käytetään hyväksi Imhoffin et al. (1991;1997) alun perin kehittämää mal- lia kohdeyhteisöjen taseen ulkopuolisten vuokrasopimusvastuiden ja -velkojen ta- seeseen aktivoitavien määrien arviointiin. Lisäksi tarkastellaan taseaktivointien vai- kutusta kohdeyhteisöjen tilinpäätöksissä ja tunnusluvuissa tapahtuviin muutoksiin. Tutkielman viidennessä luvussa esitetään tutkimuksen tuottamia tuloksia. Kuuden- nessa luvussa pohditaan tutkimuksen tuloksia ja vertaillaan niitä aikaisempiin tutki- muksiin. Kuudes luku sisältää myös vastaukset tutkimuskysymyksiin. Lisäksi arvioidaan tutkimuksen reliabiliteettia ja validiteettia sekä pohditaan tutkimuksen ra- joitteita ja mielenkiintoisia aiheita mahdollisille jatkotutkimuksille aihealueesta.
Tutkielman rakenne. Tutkielman jakaantuu johdantoa lukuun ottamatta neljään varsinaiseen päälukuun. Ensim- mäisessä luvussa tarkastellaan työehtosopimusoikeudessa kehitettyjä 22 Ks. esim. KKO 1990:180. TSL 2:7.3:n perusteella pääsääntö on muuten se, etteivät työehtosopimusmää- räykset velvoita yleissitovana, mikäli työnantaja noudattaa normaalisitovana työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys.
Tutkielman rakenne. Tutkielmassa edetään lainvalintasäännösten hierarkian mukaisessa järjestyksessä korkeimman hierarkian omaavasta matalimpaan. Lainvalintasääntelyiden hierarkkista järjestystä avataan lu- vussa 3 tarkemmin. Ennen tätä, tutkielman toisessa luvussa, käsitellään yleisellä tasolla kansain- välistä sopimusoikeutta sekä siihen kuuluvaa terminologiaa. Neljännessä luvussa käsitellään lainvalintaa lain kansainvälisluontoiseen irtainten esineiden kauppaan sovellettavasta laista (IrtKKL 387/1964) mukaan ja viidennessä Rooma I -asetuksen mukaan. Kuudennessa luvussa perehdytään Suomen kauppalain soveltamiseen ja seitsemännessä CISG-konvention so- veltamiseen. Viimeinen luku on luku 8, jossa vedetään yhteen tutkielman loppupäätelmät.
Tutkielman rakenne. Tutkielma on jaettu kuuteen päälukuun. Xxxxxxxxx jälkeen käsitellään ensin lyhyesti vahingonkorvauksen lähtökohtia, kuten muun muassa vahingon korvauskelpoisuutta sekä delikti- että sopimusperusteisen vastuun normipohjaa ja vastuuperusteita, kuten myös deliktiperusteisen isännänvastuun sijoittumista käsitteellisesti eri vastuuperustei- den välille. Luku 2 onkin luonteeltaan koko muuta tutkielmaa pohjustava luku, jonka päätavoite on taustoittaa myöhempää erottelua sopimusperusteisen ja sopimuksen 15 Kuusiniemi 2021. s. 1367. xxxxxxxx isännänvastuun välillä ennen siirtymistä syvemmälle isännänvastuuseen ja var- sinaisiin tutkimuskysymyksiin. Luvussa 3 käsitellään tarkemmin isännänvastuun normipohjaa sekä sopimuksen sisäi- sessä että ulkoisessa kontekstissa ja tehdään myös rajanvetoa näiden kahden vas- tuunormin välille. Luvussa 3.1 käydään läpi isännänvastuun moraalinen ja yhteiskunnal- linen tausta, eli syyt koko käsitteen olemassaololle ja ne asiat, joita isännänvastuulla ha- lutaan yhteiskunnassa välttää ja edistää. Tämän jälkeen luvussa 3.2 käsitellään isännän- vastuun vahingonkorvauslaista löytyvät soveltamisedellytykset ja niiden merkitys käy- tännössä. Alaluvussa 3.3. käydään läpi isännänvastuun syntytavat, eli vastuun perustu- minen joko deliktivastuuseen, erikoislainsäädäntöön tai sopimusvastuuseen, jonka jäl- keen luvussa 3.4 tuodaan vielä esiin vastuunormin valintaan liittyviä ongelmia. Neljännessä luvussa isännänvastuuta käsitellään tarkemmin suhteessa kolmeen eri ul- kopuoliseen henkilöryhmään vahingonaiheuttajan roolissa. Näihin kuuluvat itsenäinen elinkeinonharjoittaja, josta isäntä vastaa puhtaasti VahL 3:1 §:n perusteella, täytäntöön- panoapulainen sekä vuokratyöntekijä. Luvussa 4.1 itsenäistä elinkeinonharjoittajaa kä- siteltäessä, isännänvastuun soveltumisedellytyksiä tarkastellaan vahingonkorvauslain nimeämien välittömien ehtojen ulkopuolella toimeksiantosuhteen pysyvyyden, työn laadun, elinkeinonharjoittajan käyttämän yritysmuodon sekä muiden olosuhteiden kautta. Tämän jälkeen luvussa 4.2 käsitellään vielä isännänvastuuta täytäntöönpano- apulaisesta ja lopulta tarkastelu siirretään luvussa 4.3 vastuuseen vuokratyöntekijästä, mikä sisältääkin piirteitä sekä sopimuksen ulkoisesta ja sopimusperusteisesta vastuusta vahingon syntytavasta ja olosuhteista riippuen. Viidennessä luvussa käsitellään vielä lopullinen vastuunjako isännänvastuun piiriin kuu- luvasta vahingosta, eli korvauskäytäntö tilanteessa ja takautumisoikeuden laajuus sil- loin, ...
Tutkielman rakenne. Tässä työssä tutkin yrityksien riskienhallintakeinoista sopimussakkoa. Aloitan tutki- malla liikesopimuksiin liittyvää oikeusnormistoa yleisellä tasolla, ja siirryn seuraavaksi sopimusrikkomuksiin sopimusoikeudellisella tasolla. Käyn lyhyesti läpi sopimuksiin liittyviä perusperiaatteita, liittyen vahingonkorvausvastuuseen ja sopimusrikkomuksen käännettyyn todistamistaakkaan, tutkien niitä siltä kannalta, että minkä takia nämä eivät aina liikesopimuksien tapauksissa ole toimivimpia, ja mistä syystä eräänlaisissa tilan- teissa tulisi harkita sopimussakkoa vaihtoehtoisena korvausmenetelmänä. Sen jälkeen käsittelen tutkielman pääaihetta sopimussakkoa tarkemmin. Kerron kappaleen ensim- mäisessä osassa yleisellä tasolla sopimussakosta, sitten pohdin milloin sopimussakko- lausekkeet ovat tarpeellisia liikesopimuksissa ja millaisia motiiveja sopimussakon käyt- tämiselle on. Seuraavassa kappaleessa tutkin millaisissa tilanteissa sopimussakko voi olla pätemätön. Toiseksi viimeisessä asiakappaleessa selvitän, millaisien sopimustyyppien kanssa sopimussakko on usein käytössä. Viimeisessä kappaleessa ennen yhteenvetoa, tutkin sopimussakon luonnetta, ja sopimussakon yhteyttä vahingonkorvaukseen, sekä sitä että poissulkeeko sopimussakon käyttö kokonaan yleiset vahingonkorvaukset sopimusrikkomuksista, vai voiko nämä molemmat keinot olla yhtäaikaisesti käytössä rangaistuskeinoina.