Tutkielman rakenne. Tutkielman rakennetta on hahmoteltu niin, että tutkimus koostuu neljästä pääluvusta. Päälukuihin tullaan sisällyttämään vähintään kolme, kuitenkin enintään kuusi, alalukua. Alaluvuilla pyritään tarkentamaan kunkin pääluvun aihetta, niin että vältetään kuitenkin aiheen ulkopuoliset tai tutkimuksen kannalta merkityksettömät luvut. Ensimmäinen pääluku tulee olemaan johdanto. Siihen sisältyvien alalukujen avulla lukijalle selvitetään tutkimuksen aihepiiri, kysymyksen asettelu, rajaukset ja keskeiset käsitteet. Tämä jälkeen lukijalle esitellään tutkimuksen taustalla oleva metodi ja lähteet. Lisäksi esitellään tutkielman rakenne tutkimuksen kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Toisessa pääluvussa paneudutaan sopimusoikeuteen ja sen perusperiaatteisiin. Näin pyritään rakentamaan tutkimukselle looginen rakenne. Lisäksi määritellään sopimuksen käsitettä. Viimeisenä käsitellään prekontraktuaalista sopimista ja sitä minkälaisista asioista on mahdollista sopia neuvotteluvaiheessa.
6 Sorsa, 2009, 131. Kolmannessa luvussa käsitellään aiesopimusta. Xxxx lähtee liikkeelle aiesopimuksen määrittelystä ja siirtyy sitten tarkastelemaan aiesopimuksen sisältöä. Viimeisenä käsitellään erilaisia aiesopimukselle ominaisia käyttötilanteita. Viimeinen pääluku on yhteenveto, jonka tarkoituksena on solmia langat yhteen aiesopimuksen, sen sitovuuden ja käytön tiimoilta. Muista pääluvuista poiketen, ei neljännessä luvussa tulla näkemään aikaisemmin mainittuja kolmea alalukua. Tutkielman laajuus ei ole niin kattava, että se edellyttäisi yhteenvedon jakamista alalukuihin.
Tutkielman rakenne. Tutkielman jakaantuu johdantoa lukuun ottamatta neljään varsinaiseen päälukuun. Ensim- mäisessä luvussa tarkastellaan työehtosopimusoikeudessa kehitettyjä 22 Ks. esim. KKO 1990:180. TSL 2:7.3:n perusteella pääsääntö on muuten se, etteivät työehtosopimusmää- räykset velvoita yleissitovana, mikäli työnantaja noudattaa normaalisitovana työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys.
Tutkielman rakenne. Tutkielma koostuu viidestä pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa eli johdannossa esitellään aihe sekä käydään läpi keskeiset käsitteet, tutkimusongelma ja tutkielman rakenne. Toisessa luvussa syvennytään aiheesta aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin ensin psykologisen sopimuksen osalta, sitten vuokratyön osalta ja lopuksi tutustutaan psykologista sopimusta vuokratyösuhteissa tutkineisiin julkaisuihin. Kolmannessa luvussa tutustutaan tutkimuksen teossa käytettyihin menetelmiin, eli tässä tapauksessa laadulliseen tutkimuksen tekoon puolistrukturoidulla haastattelulla ja aineiston analysointiin teemoittelemalla. Neljännessä luvussa esitellään tutkimustuloksia henkilöstövuokrausyrityksen edustajien kokemasta psykologisesta sopimuksesta viiden eri teeman kautta. Viidennessä eli viimeisessä luvussa käydään läpi johtopäätökset, tutkimuksen luotettavuus ja jatkotutkimusehdotukset.
Tutkielman rakenne. Tutkimus koostuu kuudesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa esitellään tutkimuksen taustat, tavoitteet, rajaukset ja tutkimuskysymykset. Lisäksi tuodaan esille tutkimuksen teoreettinen viitekehys sekä kerrotaan lyhyesti tutkimuksen aineisto ja menetelmä. Lopuksi esitellään tutkimuksen rakenne. Luvut kaksi, kolme ja neljä sisältävät tutkimuksen teoriaosuuden. Luvussa kaksi keskitytään tällä hetkellä voimassa olevaan IAS 17 standardin kuvaukseen sekä esitellään rahoitus- ja käyttöleasingsopimusten tilinpäätöskäsittelyn erot. Lisäksi luvussa tuodaan esille IAS 17 standardin kohtaamaa kritiikkiä. Luvussa kolme perehdytään tulevaan uudistukseen IFRS 16 - standardiin. Luvussa käsitellään standardin kehitysprosessi sekä esitellään uuden standardin sisältö. Luku neljä keskittyy uudistetun standardin vaikutuksiin. Luvussa tuodaan esille aikaisemman tutkimuksen perusteella tehtyjä havaintoja IFRS 16 - standardin mahdollisista vaikutuksista yritysten taseisiin ja tilinpäätöksestä laskettaviin tunnuslukuihin. Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu luvuista viisi ja kuusi. Luvun viisi aluksi esitellään tutkimus menetelmä ja aineisto sekä tutkimuksen toteutus. Luvun pääpaino on kommenttikirjeiden analyysissä. Luku kuusi on tutkimuksen viimeinen kappale ja siinä käydään läpi tutkimuksen tulokset sekä johtopäätökset. Lisäksi arvioidaan tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti sekä tuodaan esille mahdolliset jatkotutkimusehdotukset.
Tutkielman rakenne. Tutkielma koostuu johdannon ja johtopäätösten lisäksi viidestä pääluvusta. Johdantolu- kua seuraavan toisen luvun tarkoituksena on antaa katsaus suomalaiseen urheiluoikeu- teen; sen historiaan. asemaan ja tutkielman kannalta olennaisimpaan eli siihen, miten urheilu- ja työoikeus ovat sidoksissa toisiinsa.
Tutkielman rakenne. Tutkielma rakentuu siten, että ensin tarkastellaan lainsäädäntöä EU-lainsäädännön määräaikaisuusdirektiivin ja sen liitteenä olevan puitesopimuksen pohjalta. Tämän jälkeen tarkastelun painopiste siirtyy kansalliseen lainsäädäntöön, jossa tarkastelussa on työsopimuslaki ja sitä edeltäneet versiot laista. Tämän jälkeen lainsäädännön muutoksia peilaillaan lainvalmisteluaineiston pohjalta, jonka jälkeen tehdään yhteenveto lainsäädännön osalta. Seuraavaksi siirrytään oikeuskäytännön tarkasteluun aloittaen Unionin tuomioistuimen käytännöstä, siirtyen kansalliseen korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön, jonka jälkeen tarkastellaan hovioikeuksien ratkaisukäytäntöä. Lopussa vielä tehdään yhteenveto määräaikaisuuksien perusteiden pohjalta ja annetaan loppu- arviot kunkin perusteen pohjalta.
Tutkielman rakenne. Tutkimus koostuu viidestä pääluvusta, joista ensimmäinen on esitetty työn johdantokappaleissa. Johdantoon kuuluu aiheen esittely, tutkimuskysymysten ja rajausten esittäminen, tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen selittäminen sekä visualisointi ja käytettävän tutkimusmenetelmän ja aineiston kuvailu ja perustelu. Luvut kaksi ja kolme sisältävät tutkimuksen teoriaosuuden. Luvussa kaksi käydään läpi IFRS 16-standardi syvällisemmin käymällä läpi vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittelyä ja vertaamalla sitä ennen käytössä olleeseen IAS 17- standardiin. Luvussa kolme yritetään taas aikaisempien tutkimusten pohjalta selvittää taseen ulkopuolisten vuokrasopimusten aktivointien vaikutusta eri organisaatioiden tilinpäätöksiin ja niiden perusteella laskettaviin tunnuslukuihin. Samaisessa luvussa keskitytään pankkitoiminnan esittämiseen aikaisemman kirjallisuuden pohjalta sekä vuokrasopimusten vaikutusta pankkisektorin kannalta.
Tutkielman rakenne. Tutkimus koostuu kuudesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa esitellään tutkimuksen tausta, tavoitteet, tutkimuskysymykset sekä rajaukset. Lisäksi luvussa kuvaillaan teoreettinen viitekehys sekä kerrotaan lyhyesti tutkimuksessa käytetyistä menetel- mistä ja tutkimusaineistosta. Luvun lopuksi esitetään tutkimuksen rakenne. Luvut kaksi ja kolme muodostavat tutkielman teoriaosuuden. Teoriaosiossa tarkastellaan nykyisin voimassa olevaa IAS 17-vuokrasopimukset standardia ja 1.1.2019 voi- maan astuvaa ja aikaisemman standardin kumoavaa IFRS 16-Vuokrasopimukset standardia. Lisäksi teoriaosuudessa tarkastellaan aikaisempien tutkimusten kontri- buutiota taseen ulkopuolisten vuokrasopimusten aktivointien vaikutuksista eri yhtei- söjen tilinpäätöksiin ja niistä laskettujen tunnuslukujen muutoksiin. Kolmannessa lu- vussa esitellään Xxxxxxxx et. al (1991;1997) kehittämä Constructive Capitalization- malli. Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu luvuista neljä, viisi ja kuusi. Luvussa neljä käydään aluksi tarkemmin läpi tutkimusmenetelmä ja käytetty aineisto. Empiirisessä osuudessa käytetään hyväksi Imhoffin et al. (1991;1997) alun perin kehittämää mal- lia kohdeyhteisöjen taseen ulkopuolisten vuokrasopimusvastuiden ja -velkojen ta- seeseen aktivoitavien määrien arviointiin. Lisäksi tarkastellaan taseaktivointien vai- kutusta kohdeyhteisöjen tilinpäätöksissä ja tunnusluvuissa tapahtuviin muutoksiin. Tutkielman viidennessä luvussa esitetään tutkimuksen tuottamia tuloksia. Kuuden- nessa luvussa pohditaan tutkimuksen tuloksia ja vertaillaan niitä aikaisempiin tutki- muksiin. Kuudes luku sisältää myös vastaukset tutkimuskysymyksiin. Lisäksi arvioidaan tutkimuksen reliabiliteettia ja validiteettia sekä pohditaan tutkimuksen ra- joitteita ja mielenkiintoisia aiheita mahdollisille jatkotutkimuksille aihealueesta.
Tutkielman rakenne. Tutkielmassa edetään lainvalintasäännösten hierarkian mukaisessa järjestyksessä korkeimman hierarkian omaavasta matalimpaan. Lainvalintasääntelyiden hierarkkista järjestystä avataan lu- vussa 3 tarkemmin. Ennen tätä, tutkielman toisessa luvussa, käsitellään yleisellä tasolla kansain- välistä sopimusoikeutta sekä siihen kuuluvaa terminologiaa. Neljännessä luvussa käsitellään lainvalintaa lain kansainvälisluontoiseen irtainten esineiden kauppaan sovellettavasta laista (IrtKKL 387/1964) mukaan ja viidennessä Rooma I -asetuksen mukaan. Kuudennessa luvussa perehdytään Suomen kauppalain soveltamiseen ja seitsemännessä CISG-konvention so- veltamiseen. Viimeinen luku on luku 8, jossa vedetään yhteen tutkielman loppupäätelmät.
Tutkielman rakenne. Tässä työssä tutkin yrityksien riskienhallintakeinoista sopimussakkoa. Aloitan tutki- malla liikesopimuksiin liittyvää oikeusnormistoa yleisellä tasolla, ja siirryn seuraavaksi sopimusrikkomuksiin sopimusoikeudellisella tasolla. Käyn lyhyesti läpi sopimuksiin liittyviä perusperiaatteita, liittyen vahingonkorvausvastuuseen ja sopimusrikkomuksen käännettyyn todistamistaakkaan, tutkien niitä siltä kannalta, että minkä takia nämä eivät aina liikesopimuksien tapauksissa ole toimivimpia, ja mistä syystä eräänlaisissa tilan- teissa tulisi harkita sopimussakkoa vaihtoehtoisena korvausmenetelmänä. Sen jälkeen käsittelen tutkielman pääaihetta sopimussakkoa tarkemmin. Kerron kappaleen ensim- mäisessä osassa yleisellä tasolla sopimussakosta, sitten pohdin milloin sopimussakko- lausekkeet ovat tarpeellisia liikesopimuksissa ja millaisia motiiveja sopimussakon käyt- tämiselle on. Seuraavassa kappaleessa tutkin millaisissa tilanteissa sopimussakko voi olla pätemätön. Toiseksi viimeisessä asiakappaleessa selvitän, millaisien sopimustyyppien kanssa sopimussakko on usein käytössä. Viimeisessä kappaleessa ennen yhteenvetoa, tutkin sopimussakon luonnetta, ja sopimussakon yhteyttä vahingonkorvaukseen, sekä sitä että poissulkeeko sopimussakon käyttö kokonaan yleiset vahingonkorvaukset sopimusrikkomuksista, vai voiko nämä molemmat keinot olla yhtäaikaisesti käytössä rangaistuskeinoina.