XXXXXX XXXXX. Luotonsaajan velvollisuus maksaa korkoa alkaa siitä päivästä, jolloin luotonantaja on maksanut myönnetyn lainasumman luotonsaajan ilmoittamalle pankkitilille. Lainan korko muodostuu viitekorosta (3 kuukauden Euribor-korko) ja asiakaskohtaisesta korkomarginaalista, joka käy ilmi lainasopimuksesta. Korkojakso ulottuu kuukauden 28. päivästä seuraavan kuukauden 28. päivään (pois lukien jakson ensimmäinen päivä ja mukaan lukien jakson viimeinen päivä). Korkoa laskettaessa käytetään 365,25 päivän nimittäjää. Jos luotonsaaja maksaa kuukausierän ennen eräpäivää, lasketaan kuukausierän korko silti aina eräpäivään saakka. Lainan viitekorko tarkistetaan neljästi vuodessa korontarkistuspäivinä, jotka ovat 1.3., 1.6., 1.9. ja 1.12. tai seuraavana Euriborkoron noteerauspäivänä, mikäli edellä mainittu päivä ei ole pankkipäivä. Lainasuhteen alkaessa viitekoron arvo määräytyy viimeisimmän ennen lainan maksamista olleen korontarkistuspäivän viitekoron noteerauksen mukaan. Mikäli viitekoron noteeraus lopetetaan tai keskeytetään, käytetään lainan viitekorkona korkoa, joka lain tai viranomaisen päätöksen tai ohjeen mukaan korvaa aikaisemman viitekoron. Jos laissa tai viranomaisen määräyksessä tai ohjeessa ei määrätä asiasta, ja luotonantaja ja luotonsaaja eivät ennen korkojakson päättymistä pääse yksimielisyyteen viitekoron korvaavasta korosta, käytetään viitekorkona sitä viitekorkoa, jota käytettiin ennen viitekoron noteerauksen lopettamista tai keskeyttämistä. Jos luotonantaja ja luotonsaaja eivät pääse yksimielisyyteen uudesta viitekorosta 6 kuukauden kuluessa ajankohdasta, jolloin viitekoron noteeraus lopetettiin tai keskeytettiin, luotonantaja määrittelee uuden viitekoron kuultuaan asiaankuuluvia, pankkitoimintaa valvovia viranomaisia. Luotonsaaja on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa Suomen korkolain mukaisesti summasta, jota ei ole maksettu eräpäivään mennessä. Viivästyskorko on vähintään yhtä suuri kuin kunakin ajankohtana lainasummasta perittävä korko. Jos luotonantajan ennen lainan maksettavaksi erääntymistä perimä korko on korkeampi kuin yllä mainittu korkolain mukainen viivästyskorko, on luotonantajalla oikeus periä viivästyskorkona tätä korkeampaa korkoa enintään 180 vuorokauden ajan lainan eräännyttyä maksettavaksi kokonaisuudessaan, kuitenkin enintään lainaa koskevan tuomioistuimen tuomion antamiseen saakka. Lainasopimuksessa ilmoitettu lainan todellinen vuosikorko on laskettu kuluttajansuojalain mukaan lainan myöntämishetkellä. Laskelmassa on otettu huomioon...
XXXXXX XXXXX. Allekirjoitus, vastuuhenkilö Allekirjoitus, Kisa- Eagles valmennuspäällikkö
XXXXXX XXXXX. Kimppa-astian sijaintipaikka Kimppa astian käyttöönottoajankohta Jäteastian koko 🞏 140 l 🞏 240 l 🞏 360 l 🞏 660 l 🞏 Muu, mikä Jäteastian tyhjennysväli 🞏1 viikko 🞏 2 viikkoa 🞏 4 viikkoa 🞏 8 viikkoa 🞏 Muu, mikä Tyhjennysaika 🞏 Ympäri vuoden 🞏 Kesäaikana (viikot 18-40) 🞏 Muu aika, mikä Tyhjennyksen suorittava kuljetusyrittäjä Nimi Puhelin Osoite Kiinteistörekisteritunnus Asukasmäärä Rakennuksen tyyppi 🞏 Vakituinen asunto 🞏 Vapaa-ajan asunto 🞏 Muu, mikä Kompostorin tyyppi 🞏 Itse rakennettu, jossa pohjaverkko ja suljettava kansi 🞏 Tehdasvalmisteinen, merkki
XXXXXX XXXXX. Nurmen takuuajan hoitoon kuuluu leikkauksen lisäksi: lannoitus, kalkitus, kastelu pitkinä poutakausina, rajaus A1- ja A2-nurmikoilla, rikkakasvitor- junta A1-nurmikoilla. Lannoitus suoritetaan vähintään toisena kasvukau- tena keväällä ja syksyllä, riippuen nurmen kasvukunnosta. Kalkitus teh- dään toisen kasvukauden alussa. Mikäli vastaanotto- tms. katselmuksessa todetaan xxxxxxxx xxxxxxxxx- toiseksi, on valvojan kanssa sovittava toimista nurmen kuntoon saa- miseksi. Tämä sisältyy takuuajan hoitoon. Takuuajan hoitoon eivät kuulu ilmastointi ja rikkakasvitorjunta A2- ja A3- nurmikoilla.
XXXXXX XXXXX. Xxxxx sodat, Sota – Teoria ja todellisuus. Näkökulmia sodan muutokseen. Xxxx Xxxxxxxxx & Xxxxxx Xxxxxx, Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos, Julkaisusarja 1, Strategian tutkimuksia No 24, Hel- sinki 2008, s. 95. 203 Vrt. Raitasalo (2008), s. 58. Poliittisen realismin teorioita tukee se, että sodankäynti on kylmän sodan jälkeen palannut kes- keiseksi valtioiden ja etenkin hegemoniaa tavoittelevien suurvaltojen vaikuttamisen keinoksi ja samalla sotaa käydään toista valtiota vastaan entistä ovelammin. Sodan ulkoistaminen muille toimijoille, kuten yrityksille ja puolisotilaallisille ryhmittymille, on muuttanut sodan yhä kau- pallisemmaksi sekä vaikeammaksi hahmottaa ja määritellä, mikä toisaalta vaikeuttaa poliittisen realismin valtiokeskeisten säännönmukaisuuksien soveltamista kansainvälisiin sotilaallisiin konflikteihin. Sodan kuvan muutosten pohdinnan yhteydessä on todettava, että paikallisia sotilaallisia turval- lisuusuhkia tutkittaessa on vaarana tehdä liian yleistäviä johtopäätöksiä ja tulkita kaikki turval- lisuutta horjuttavat tapahtumat osaksi valtiollista hybridisodankäyntiä. Nykyaikainen sodan- käynti sisältää myös sellaisia muotoja, joita ei voi suoraan liittää valtiollisiin sodankäynnin kei- noihin204. Itämeren sotilaallinen turvallisuusympäristö käsittää näin ollen monen tasoisia tur- vallisuusuhkia, joista vain osa on sekä sotilaallisia että valtiollisia. Itämeren alueella puhkeavan valtiollisen sotilaallisen konfliktin voidaan tulkita olevan turvallisuusuhkien äärimmäisin muoto. Nykyaikaiset sotilaalliset konfliktit ovat yhä pirstaleisempia. Niissä operoivat pienet, mutta en- tistä suorituskykyisemmät joukot205. Uudet miehittämättömät asejärjestelmät, robotiikka sekä nano- ja tietotekniikka ovat muokanneet taistelukentän taistelutilaksi206. Teknologisen koros- tuksen lisäksi sodan kuvassa on tapahtunut laajentumista207. Taistelutila on kaikkialla, mutta samalla ei missään. Taistelut ovat nopeita, voimakkaita ja pienelle alueelle rajattuja yhteenot- toja, joissa vihollinen ei välttämättä ole tunnistettavissa. Nykyaikaisia sotilaallisia konflikteja ja sotia on yhä vaikeampi rajata niin ajallisesti kuin paikallisesti, koska vaikuttamisen keinojen laajuuden takia sodan alku- ja loppupisteitä tai rintamalinjoja on liki mahdotonta määrittää. 204 Esimerkiksi Itä-Ukrainassa toimivat itsenäiset ja oligarkien rahoittamat puolisotilaalliset ryhmittymät ovat sotineet osittain toisiaan vastaan eikä niiden toimintaa voida suoraan liittää Venäjän ulk...
XXXXXX XXXXX. Yhteinen uhka ja puolustus. 2016, [xxxx://xxxxxxxxxxx.xxxxxxxx.xx/0000/00/xxxxxxx-0000000- yhteinen-uhka-ja.html], luettu 24.2.2018.