XXXXXX XXXXX Mallilausekkeet

XXXXXX XXXXX. Luotonsaajan velvollisuus maksaa korkoa alkaa siitä päivästä, jolloin luotonantaja on maksanut myönnetyn lainasumman luotonsaajan ilmoittamalle pankkitilille. Lainan korko muodostuu viitekorosta (3 kuukauden Euribor-korko) ja asiakaskohtaisesta korkomarginaalista, joka käy ilmi lainasopimuksesta. Korkojakso ulottuu kuukauden 28. päivästä seuraavan kuukauden 28. päivään (pois lukien jakson ensimmäinen päivä ja mukaan lukien jakson viimeinen päivä). Korkoa laskettaessa käytetään 365,25 päivän nimittäjää. Jos luotonsaaja maksaa kuukausierän ennen eräpäivää, lasketaan kuukausierän korko silti aina eräpäivään saakka. Lainan viitekorko tarkistetaan neljästi vuodessa korontarkistuspäivinä, jotka ovat 1.3., 1.6., 1.9. ja 1.12. tai seuraavana Euriborkoron noteerauspäivänä, mikäli edellä mainittu päivä ei ole pankkipäivä. Lainasuhteen alkaessa viitekoron arvo määräytyy viimeisimmän ennen lainan maksamista olleen korontarkistuspäivän viitekoron noteerauksen mukaan. Mikäli viitekoron noteeraus lopetetaan tai keskeytetään, käytetään lainan viitekorkona korkoa, joka lain tai viranomaisen päätöksen tai ohjeen mukaan korvaa aikaisemman viitekoron. Jos laissa tai viranomaisen määräyksessä tai ohjeessa ei määrätä asiasta, ja luotonantaja ja luotonsaaja eivät ennen korkojakson päättymistä pääse yksimielisyyteen viitekoron korvaavasta korosta, käytetään viitekorkona sitä viitekorkoa, jota käytettiin ennen viitekoron noteerauksen lopettamista tai keskeyttämistä. Jos luotonantaja ja luotonsaaja eivät pääse yksimielisyyteen uudesta viitekorosta 6 kuukauden kuluessa ajankohdasta, jolloin viitekoron noteeraus lopetettiin tai keskeytettiin, luotonantaja määrittelee uuden viitekoron kuultuaan asiaankuuluvia, pankkitoimintaa valvovia viranomaisia. Luotonsaaja on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa Suomen korkolain mukaisesti summasta, jota ei ole maksettu eräpäivään mennessä. Viivästyskorko on vähintään yhtä suuri kuin kunakin ajankohtana lainasummasta perittävä korko. Jos luotonantajan ennen lainan maksettavaksi erääntymistä perimä korko on korkeampi kuin yllä mainittu korkolain mukainen viivästyskorko, on luotonantajalla oikeus periä viivästyskorkona tätä korkeampaa korkoa enintään 180 vuorokauden ajan lainan eräännyttyä maksettavaksi kokonaisuudessaan, kuitenkin enintään lainaa koskevan tuomioistuimen tuomion antamiseen saakka. Lainasopimuksessa ilmoitettu lainan todellinen vuosikorko on laskettu kuluttajansuojalain mukaan lainan myöntämishetkellä. Laskelmassa on otettu huomioon...
XXXXXX XXXXX. Kimppa-astian sijaintipaikka Kimppa astian käyttöönottoajankohta Jäteastian koko 🞏 140 l 🞏 240 l 🞏 360 l 🞏 660 l 🞏 Muu, mikä Jäteastian tyhjennysväli 🞏1 viikko 🞏 2 viikkoa 🞏 4 viikkoa 🞏 8 viikkoa 🞏 Muu, mikä Tyhjennysaika 🞏 Ympäri vuoden 🞏 Kesäaikana (viikot 18-40) 🞏 Muu aika, mikä Tyhjennyksen suorittava kuljetusyrittäjä
XXXXXX XXXXX. Yhteinen uhka ja puolustus. 2016, [xxxx://xxxxxxxxxxx.xxxxxxxx.xx/0000/00/xxxxxxx-0000000- yhteinen-uhka-ja.html], luettu 24.2.2018.
XXXXXX XXXXX. Xxxxx sodat, Sota – Teoria ja todellisuus. Näkökulmia sodan muutokseen. Xxxx Xxxxxxxxx & Xxxxxx Xxxxxx, Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos, Julkaisusarja 1, Strategian tutkimuksia No 24, Hel- sinki 2008, s. 95. 203 Vrt. Raitasalo (2008), s. 58. Poliittisen realismin teorioita tukee se, että sodankäynti on kylmän sodan jälkeen palannut kes- keiseksi valtioiden ja etenkin hegemoniaa tavoittelevien suurvaltojen vaikuttamisen keinoksi ja samalla sotaa käydään toista valtiota vastaan entistä ovelammin. Sodan ulkoistaminen muille toimijoille, kuten yrityksille ja puolisotilaallisille ryhmittymille, on muuttanut sodan yhä kau- pallisemmaksi sekä vaikeammaksi hahmottaa ja määritellä, mikä toisaalta vaikeuttaa poliittisen realismin valtiokeskeisten säännönmukaisuuksien soveltamista kansainvälisiin sotilaallisiin konflikteihin. Sodan kuvan muutosten pohdinnan yhteydessä on todettava, että paikallisia sotilaallisia turval- lisuusuhkia tutkittaessa on vaarana tehdä liian yleistäviä johtopäätöksiä ja tulkita kaikki turval- lisuutta horjuttavat tapahtumat osaksi valtiollista hybridisodankäyntiä. Nykyaikainen sodan- käynti sisältää myös sellaisia muotoja, joita ei voi suoraan liittää valtiollisiin sodankäynnin kei- noihin204. Itämeren sotilaallinen turvallisuusympäristö käsittää näin ollen monen tasoisia tur- vallisuusuhkia, joista vain osa on sekä sotilaallisia että valtiollisia. Itämeren alueella puhkeavan valtiollisen sotilaallisen konfliktin voidaan tulkita olevan turvallisuusuhkien äärimmäisin muoto. Nykyaikaiset sotilaalliset konfliktit ovat yhä pirstaleisempia. Niissä operoivat pienet, mutta en- tistä suorituskykyisemmät joukot205. Uudet miehittämättömät asejärjestelmät, robotiikka sekä nano- ja tietotekniikka ovat muokanneet taistelukentän taistelutilaksi206. Teknologisen koros- tuksen lisäksi sodan kuvassa on tapahtunut laajentumista207. Taistelutila on kaikkialla, mutta samalla ei missään. Taistelut ovat nopeita, voimakkaita ja pienelle alueelle rajattuja yhteenot- toja, joissa vihollinen ei välttämättä ole tunnistettavissa. Nykyaikaisia sotilaallisia konflikteja ja sotia on yhä vaikeampi rajata niin ajallisesti kuin paikallisesti, koska vaikuttamisen keinojen laajuuden takia sodan alku- ja loppupisteitä tai rintamalinjoja on liki mahdotonta määrittää. 204 Esimerkiksi Itä-Ukrainassa toimivat itsenäiset ja oligarkien rahoittamat puolisotilaalliset ryhmittymät ovat sotineet osittain toisiaan vastaan eikä niiden toimintaa voida suoraan liittää Venäjän ulk...
XXXXXX XXXXX. Nurmen takuuajan hoitoon kuuluu leikkauksen lisäksi: lannoitus, kalkitus, kastelu pitkinä poutakausina, rajaus A1- ja A2-nurmikoilla, rikkakasvitor- junta A1-nurmikoilla. Lannoitus suoritetaan vähintään toisena kasvukau- tena keväällä ja syksyllä, riippuen nurmen kasvukunnosta. Kalkitus teh- dään toisen kasvukauden alussa. Mikäli vastaanotto- tms. katselmuksessa todetaan xxxxxxxx xxxxxxxxx- toiseksi, on valvojan kanssa sovittava toimista nurmen kuntoon saa- miseksi. Tämä sisältyy takuuajan hoitoon. Takuuajan hoitoon eivät kuulu ilmastointi ja rikkakasvitorjunta A2- ja A3- nurmikoilla.
XXXXXX XXXXX. Allekirjoitus, vastuuhenkilö Allekirjoitus, Kisa- Eagles valmennuspäällikkö

Related to XXXXXX XXXXX

  • Xxxxxxxxxx määrä Korvauksen määrä saadaan, kun vahingon määrästä vähennetään omavastuu.

  • Xxxxxxxxxxxxxxxxxx muoto ja sisältö Xxxxxxxxxxxxxxx on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyt- tää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

  • Xxxxxxxxxx hakijan velvollisuudet (69 § ja 72 §)

  • Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxx on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi- saannista. Xxxxxxxxxxxxxxxxxx on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymis- tä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaati- musajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta. Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx asiointiosoite on seuraava: PL 00000 Xxxxxxxxxxxx 0 09 310 1691 0201256-6 Suojattu sähköposti: xxxxx://xxxxxxxxxx.xxx.xx/ Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tie- tojasi. Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa. Sähköpostiosoite: xxxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx Postiosoite: PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11-13 Puhelinnumero: 09 310 13700 Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

  • Hälytysluontoinen työ Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamatto- masta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä yllättäen kutsutaan vapaa-aika- naan hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan. Mikäli työntekijä on määrätty olemaan va- ralla tai päivystyksessä, työntekijälle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai ky- symyksessä on työaikalain 21 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytys- luonteinen työ. Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä mak- setaan 50 euron hälytysraha. Työntekijälle maksetaan korvauksena hälytysluonteiseen työhön valmistautumisesta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus ja hälytysluonteisesta työstä yksinker- tainen tuntipalkka mahdollisine ylityökorvauksineen vähintään yhdeltä tunnilta. Kutsun tapahtuessa kello 18.00 - 06.00 välisenä aikana maksetaan 100 %:lla koro- tettu yksinkertainen tuntipalkka enintään kello 06.00 saakka ja hälytysluonteisen työn päätyttyä yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus, jos työ päättyy ennen klo 06.00 eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään. Hälytysluonteisen työn tunneilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta.

  • Matkakustannusten korvaukset Matkakustannusten korvausten määrät määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

  • Laitoksen velvollisuudet Laitos suorittaa tonttijohtojen liitostyön laitoksen johtoihin. Laitos vastaa suorittamis- taan töistä kulloinkin voimassaolevien rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mu- kaisesti. Jos laitos toteaa, että asiakkaan vedenkulutus on niin suuri, että on syytä epäillä vuo- toa kiinteistön kvv -laitteistossa, laitos saattaa asian asiakkaan tietoon.

  • Vakuutusyhtiön velvollisuudet Vakuutusyhtiö selvittää, onko vakuutetulla vahingonkor- vausvelvollisuutta ilmoitetusta, vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahingosta, jonka määrä ylittää vakuutuksen omavastuun ja neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa. Jos vakuutuksenottaja korvaa vahingon, sopii siitä tai hyväksyy vaatimuksen, ei tämä sido vakuutusyhtiötä, ellei korvauksen määrä ja peruste ole ilmeisesti oikea. Jos vakuutusyhtiö on päässyt vahingonkärsijän kanssa sopimukseen vahinkojen korvaamisesta eikä vakuutuk- senottaja tai vakuutettu tähän suostu, vakuutusyhtiö ei ole tämän jälkeen velvollinen korvaamaan sen jälkeen aiheu- tuneita kustannuksia eikä korvaamaan enempää kuin se edellä mainitun sopimuksen perusteella olisi korvannut. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole velvollinen selvittämään asiaa enempää.

  • Korvattavat kustannukset Vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutuneet vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut seuraavasti:

  • Siirto-oikeus Vuokralaisella ei ole oikeutta vuokranantajaa kuulematta siirtää vuokraoikeutta toiselle.