Xxxxxxxxxx xxxxx. Yritys on velvollinen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioimaan liitteestä 7.3.8 olevien suunnitelmien mukaiset Veturitien jatkeen rakenteet (mukaan lukien Sopimusalueelle sijoittuvat ankkurit). Radan läheisyyteen rakentaminen Yritys on velvollinen noudattamaan Sopimusalueen suunnittelussa ja toteuttamisessa liitteen 7.4 mukaista Väyläviraston ohjeistusta radan läheisyyteen rakentamisesta. Lisäksi Yrityksen tulee huomioida Ratalain (2.2.2007/110) 39 §:n mukaiset toimenpiderajoitukset rautatiealueen läheisyyteen rakennettaessa.
Xxxxxxxxxx xxxxx. 1) Jos päätös on tehty sopimusvaltiossa, jossa velkojan asuin- paikka on, velallinen ei voi muussa sopimusvaltiossa panna vireille menettelyä päätöksen muuttamiseksi tai uuden päätök- sen saamiseksi niin kauan, kuin velkojan asuinpaikka on edel- leen valtiossa, jossa päätös tehtiin.
Xxxxxxxxxx xxxxx. Hankintailmoituksessa, alustavassa tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa on oltava kuvaus tarpeista ja hankittavilta tavaroilta, palveluilta tai rakennusurakoilta vaadittavista ominaisuuksista sekä ilmoitettava kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Hankintayksikön on lisäksi ilmoitettava, mitkä kuvauksen osat sisältävät vähimmäisvaa- timukset, jotka kaikkien tarjousten on täytettävä. Esitettyjen tietojen on oltava riittävän täsmällisiä, jotta toimittajat voivat arvioida hankinnan luonnetta ja laajuutta ja päättää, jättävätkö ne osallistumishakemuksen. Neuvottelumenettelyssä hankintayksikön on kutsuttava yhtäaikaisesti ja kirjallisesti valitut ehdokkaat jättämään alustavat tarjouksensa. Ehdokkaille osoitettu kutsu ei sisällä neuvotteluihin osallistumista varten tarvittavia tietoja, vaan ainoastaan yksilöidyn kut- sun jättää alustava tarjous. Kaikki muu tarvittava tieto kuten soveltuvuusvaatimukset, hankinnan kohteen kuvaus ja vertailuperusteet tulee asettaa saataville neuvottelukutsus- sa tai alustavassa tarjouspyynnössä ja näiden liitteissä. Asiakirjat julkaistaan kaikissa vaiheissa kilpailutuspalvelun kautta. Hankintayksikön on pyydettävä neuvotteluihin valituilta ehdokkailta alustavat tarjouk- set, joiden pohjalta neuvottelut käydään. Hankintayksikkö voi vertailla ja valita alusta- van tarjouksen ilman neuvotteluja, jos tästä mahdollisuudesta on ilmoitettu etukäteen hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikkö voi menettelyn aikana pyytää tarjoajilta uusia neuvottelujen perusteella mukautettuja tarjouksia. Hankintayksi- kön on neuvoteltava tarjoajien kanssa niiden jättämien alustavien ja mahdollisesti myö- hemmin annettujen tarjousten perusteella tarjousten parantamiseksi. Neuvottelujen ku- luessa hankintayksikkö voi myös muuttaa tarjouspyyntöä tai neuvottelukutsua. Hankin- tailmoituksessa, ilmoituksen julkaisuhetkellä saataville asetetussa tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa esitetyistä vähimmäisvaatimuksista ja vertailuperusteista ei kuiten- kaan saa neuvotella. Neuvottelut voivat tapahtua vaiheittain siten, että neuvotteluissa mukana olevien tarjo- usten määrää rajoitetaan neuvottelujen aikana soveltamalla hankintailmoituksessa, tar- jouspyynnössä tai neuvottelukutsussa ilmoitettuja kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteita ja mahdollisia vertailuperusteita. Edellytyksenä on, että neuvottelujen vaiheit- taisuudesta on ilmoitettu hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsus- sa. Hankintayksikkö v...
Xxxxxxxxxx xxxxx. Kouvola ................... Etelä-Suomi 5.41 Xxxxxxxxxx Xxxxx ........ Taivalkoski ............... Oulun lääni 5.44 Rönkkönen Samuli ..... Savonlinna .............. Itä-Suomi 5.52
Xxxxxxxxxx xxxxx. Uusi kilpailuoikeus (2018), s. 48. 28 HE 148/1987 vp, s. 14 ja Kuoppamäki, Petri: Uusi kilpailuoikeus (2018), s. 48. työehtojensa osana. Näin ollen kilpailunrajoituslain 2 §:n 1 mo- mentti ei ollut esteenä kilpailunrajoituslain soveltamiselle.29 27. SEUT:ssa ei ole soveltamisalarajausta, jonka perusteella sen 101 artiklan 1 kohta ei soveltuisi työmarkkinoita koskeviin sopimuksiin tai järjestelyihin. Yhteisöjen tuomioistuin (nykyinen unionin tuo- mioistuin) on kuitenkin oikeuskäytännössään ottanut kantaa SEUT 101 artiklan 1 kohdan soveltamiseen työnantajia ja työnte- kijöitä edustavien etujärjestöjen kollektiivisiin sopimuksiin. Tuo- mioistuimen mukaan työnantajia ja työntekijöitä edustavien etujär- jestöjen välisillä kollektiivisilla sopimuksilla on luonnostaan tiettyjä kilpailua rajoittavia vaikutuksia. Ne sosiaaliset päämäärät, joihin näillä sopimuksilla pyritään, vaarantuisivat kuitenkin vakavalla ta- valla, jos työmarkkinaosapuoliin sovellettaisiin SEUT 101 artiklan 1 kohtaa silloin, kun ne pyrkivät yhdessä löytämään keinoja työ- ehtojen ja työolosuhteiden parantamiseksi. Tuomioistuin totesi, että tulkittaessa SEUT:n määräyksiä tarkoituksen- ja johdonmu- kaisella tavalla, ilmenee näistä määräyksistä kokonaisuutena tar- kasteltuna, että työmarkkinaosapuolten kollektiivisten neuvottelu- jen päätteeksi tekemät sopimukset tällaisten päämäärien saavut- tamiseksi eivät luonteensa ja kohteensa vuoksi kuulu SEUT 101 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.30