Yhteissuunnittelutyöaika Mallilausekkeet

Yhteissuunnittelutyöaika. Yhteissuunnittelutyöajan käyttöön ei ole enää sovittu koulukohtaiseen toteutukseen perustuvaa välystä. Yhteissuunnittelun käyttötarkoitukseen ei ole sovittu muutoksia. Työajan käyttö suunnitellaan vuotuisena 3a §:n määräyksen mukaan.
Yhteissuunnittelutyöaika. Sopimusmääräyksen voimassaoloaikaa on jatkettu 31.7.2014 saakka. Sopimusmääräyksen voimassaoloaikaa on jatkettu vastaavaksi ajaksi, kuin osio B 14 § 4 momentti on poistettu.
Yhteissuunnittelutyöaika. AINEENOPETTAJAN TYÖAIKAAN kuuluu osallistu- minen yhteissuunnitteluun siten, että opettajan- kokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotte- luihin varataan koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 50–107 tuntia opettajaa kohti vuodes- sa. Lue lisää ys-ajan muuttumisesta vuotuisek- si sivulta 18. OPETUSVELVOLLISUUS VOIT XXXXXXXXX oman opetusvelvollisuutesi OAJ:n verkkosivuilta. Kerrointunnit Luokkaopetustuntimäärä kerrotaan palkanmak- sun perusteena olevan kokonaistuntimäärän saamiseksi luvulla 1,10. Luokkaopetustunneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppiaineen luok- katunteja, oppilaanohjauksen luokkatunteja, tu- kiopetustunteja sekä demonstraatioiden val- mistelutunteja. Lukioresurssitunnit Lukioresurssia käytetään rehtorin ja opettajakun- nan lukion tavoitteiden kannalta tärkeinä pitä- miin tehtäviin, kuten ylioppilaskirjoituksiin kuu- luvien kokeiden valmistavaan tarkistamiseen ja lukion päättötutkintoon kuuluviin suullisiin kuu- lusteluihin sekä esimerkiksi ryhmänohjaajan tai tietotekniikkavastaavan tehtäviin. Lähtökohtaisesti lukioresurssia ei kuitenkaan ole tarkoitus käyttää opetukseen. Jos resurssia käytetään myös opetustyö- hön, tulee asiasta sopia opettajakunnan kanssa. Mikäli yksimielisyyttä opettajakunnan kanssa ei saavuteta, tulee asiasta käydä paikallisneuvot- telut. Työnantaja päättää viime kädessä resurs- sin käytöstä. kotunteina kuukausipalkan yhteydessä, jolloin ne vaikuttavat mm. sairausloman ja äitiysva- paan palkkaan ja lomarahan määrään. Sellaiset lukioresurssitehtävät, joiden vaatima tuntimäärä ei ole riittävän tarkasti määriteltävissä, on mah- dollista harkinnan mukaan maksaa takautuvasti kuukausittain siten, että toteutuneet tunnit koo- taan esim. syys- ja kevätlukukaudelta erikseen. Jos näin menetellään, tehdään vastaava muutos opettajan työsuunnitelmaan. Sivutoimisille opet- tajille lukioresurssitunnit, kuten opetustunnitkin, maksetaan kertatunteina. Yksityisissä lukioissa lukioresurssia ei voi käyttää opetukseen. Opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus ja arvostelu Lukion oman opiskelijan ylioppilastutkintoon kuuluvan kokeen valmistavasta tarkistamises- ta ja arvostelusta maksetaan lukioresurssitunti- kiintiöstä opettajan oman ylituntipalkkioperus- teen mukainen korvaus. Maksettava tuntimäärä päätetään lukiokohtaisesti. (Katso edellä lukio- resurssitunnit.) Lukion oman opiskelijan kuulustelusta ja ylioppilaskokeen valmistavasta tarkistuk- sesta ja arvostelusta maksetaan yksityisoppi- laan kuulustelumaksun su...
Yhteissuunnittelutyöaika. OPETTAJALLE MÄÄRÄYTYVIEN opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua kou- lussa koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 2–5 tuntia kahdessa viikossa opetuksen yhteis- suunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmit- täisiin neuvopitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien teh- tävien tekemiseen. OPETUSVELVOLLISUUS VOIT XXXXXXXXX oman opetusvelvollisuutesi OAJ:n verkkosivuilta. Jos opettajan opetusvelvollisuus ei täyty luok- katunneista, hänen opetusvelvollisuuteensa voi- daan laskea erityistehtäviä. Opetusvelvollisuuden huojentaminen Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvel- vollisuutta huojennetaan. Koulunjohtajan tai apu- laisjohtajan opetusvelvollisuudesta on mahdol- lisesti koulukohtaisesti sovittu toisin. Luokanopettajan, jonka opetusryhmään kuu- luu kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita opetusvelvollisuutta huojennetaan. Kun opetus- ryhmässä on yksi tai useampi esiluokan oppilas opetusvelvollisuutta huojennetaan. MUU OPETTAJAN TYÖ OPETTAJALLA JA päätoimisella tuntiopettajalla on velvollisuus tehdä opetuksen ja muun työvelvol- lisuuden lisäksi työnantajan määrittelemiä teh- täviä 24 tuntia lukuvuodessa. Edellä mainitusta työajasta voidaan määrätä tehtäväksi kuusi tun- tia enintään yhtenä erillisenä työpäivänä, jota ei voi sijoitta kesäkeskeytyksen ajalle.
Yhteissuunnittelutyöaika. OPETTAJALLE MÄÄRÄYTYVIEN opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua kou- lussa koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 2–5 tuntia kahdessa viikossa opetuksen yhteis- suunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmit- täisiin neuvopitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien teh- tävien tekemiseen. Opetusvelvollisuus JOS OPETTAJAN opetusvelvollisuus ei täyty luok- katunneista, hänen opetusvelvollisuuteensa voi- daan laskea erityistehtäviä.
Yhteissuunnittelutyöaika. Sopimusmääräyksen voimassaoloaikaa on jatkettu 31.7.2022 asti eli vastaavaksi ajaksi kuin osio B 14 § 4 mom. on poistettu. Määräyksen tekstistä on poistettu kolmen tunnin viikkotuntimäärä. Sopimusmääräykseen on lisätty soveltamisohje, jossa todetaan, että yhteissuunnittelutyöaikaa tulisi mahdollisuuksien mukaan suunnitella käytettäväksi tasaisesti lukuvuoden työaikana. Työajan käyttö suunnitellaan vuotuisena 6a §:n määräyksen mukaan.
Yhteissuunnittelutyöaika. 1.8.2007–31.7.2025 Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua koulussa opetuksen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen. Työaika määräytyy 6 a §:n mukaan. Yhteissuunnitteluajan käyttöä suunniteltaessa tulisi huomioida, että sitä käytetään mahdollisuuksien mukaan tasaisesti koko lukuvuoden työaikana. Koulun/kouluj palkkaperusteryhmien en lukumäärä Tuntimäärä/viikko 1–2 1 3 2 4–5 3 6–7 6 8 7 9–12 9 13– 12 Koulunjohtajan tehtävät voidaan määrätä poikkeuksellisesti yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun opettajaviranhaltijalle, jos tähän on paikallisista erityisolosuhteista johtuva syy. Tällaisena syynä voidaan pitää esimerkiksi pitkiä etäisyyksiä tai saaristo-olosuhteita, jolloin oppilaiden vähäisen määrän vuoksi rehtoriviran käyttäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Koulunjohtajan käyttäminen yläkoulussa tai yhtenäisessä peruskoulussa voi olla perusteltua myös tilanteessa, jossa sillä voidaan vaikuttaa kunnan rehtoriviranhaltijalle johdettaviksi määrättyjen koulujen lukumäärään. Yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun koulunjohtajaan sovelletaan edellä mainittuja 1–4 momentin määräyksiä. Työnantaja voi lisäksi määrätä opettajaviranhaltijalle, jolle yläkoulun tai yhtenäisen perus- koulun koulunjohtajan tehtävät on määrätty, opetusvelvollisuuteen luettavaksi enintään 3 tuntia suuremman tuntimäärän, jos tämä on perusteltavissa paikallisilla erityisolosuhteilla. Johtajan opetustyön määrän tulee olla kuitenkin vähintään neljä tuntia viikossa. Koulun/kouluj palkkaperusteryhmien en lukumäärä Tuntimäärä/viikko 24–29 1–3 30–35 3–6 36–41 6–9 42– 11–14 Koulun/kouluj palkkaperusteryhmien en lukumäärä Tuntimäärä/viikko 13–20 3–6 21–25 5–10 26–30 8–16 31– 10–18 Jos koululle/kouluille on poikkeuksellisesti määrätty useampia apulais- johtajia, jaetaan 1 tai 2 momentin määräysten mukaan määräytyvä tuntimäärä apulaisjohtajien kesken. Soveltamisohje 1–4 momentit (voimassa 1.8.2022–31.7.2025) Opettajaviranhaltijalle, jolle on määrätty apulaisjohtajan/apulaisrehtorin tehtävät voidaan hallinnollista työtä lukea opetusvelvollisuuteen suurempi tuntimäärä, kun koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa, jos koulun hallinnollisen työn määrä on suuri. Koulun hallinnolliseen työhön vaikuttaa esimerkiksi koulun muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön määrä. Opetusvelv...

Related to Yhteissuunnittelutyöaika

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tilaajalla on oikeus saada vahingonkorvausta Liikennöitsijän sopimusrikko- muksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta sekä menetetyistä lipputu- loista siltä osin kuin vahingon määrä ylittää maksettavan sopimussakon ja palveluista sovitut sanktiot. Liikennöitsijällä on oikeus saada vahingonkor- vausta tilaajan sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahin- gosta. Korvauksen enimmäismäärä on palvelun laskennallinen 12 kuukau- den hinta. Liikennöitsijällä ei ole oikeutta saada korvausta välillisistä vahin- goista. Näiden ehtojen mukaiset vahingonkorvausvelvollisuuden rajoitukset eivät koske tapausta, jossa sopijapuoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

  • Vakuutussopimuksen Päättyminen Y-16.1 Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset Vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vakuutus kirjallisella ilmoituksella – yhtä kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä, – 30 vuorokauden kuluessa ehtojen muutoksesta tai maksunkorotusta koskevan tiedon lähettämisestä tai – vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden vaihtaessa omistajaa niin, että vakuutuksenottajan vakuuttamistarve lakkaa. (Vakuutus voidaan tällöin päättää omistusoikeuden siirtymispäivästä.) Mikäli irtisanomista ei suoriteta kirjallisesti, irtisanominen on mitätön. Määräaikainen vakuutus päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua. Vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta irtisanoa vakuutusta päättymään aiemmin, ellei toisin sovita.

  • Vakuutussopimuksen Muuttaminen 15.1 Vahinkovakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden aikana (VSL 18 §)

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Yritysten ja julkisyhteisöjen vakuutukset Mikäli vakuutusmaksu on vakuutuksen päättyessä jo mak- settu, LähiTapiola palauttaa vakuutuksenottajalle edellä selos- tettavalla tavalla määräytyvän maksun sekä vakuutuksen hoitokuluista perittävän korvauksen ylittävän osan maksusta. Vakuutusmaksua ei kuitenkaan palauteta, jos asiassa on menetelty vilpillisesti kohdassa 2.2 tarkoitetuissa tilanteissa. Maksunpalautuksesta voidaan vähentää maksamattomat erääntyneet vakuutusmaksut ja muut erääntyneet saatavat yleisten kuittausedellytysten mukaisesti. Jos palautettava maksu on vähemmän kuin 50 euroa, ei sitä erikseen palau- teta. Vakuutuksesta peritään aina vakuutuskohtainen minimi- maksu. Jos vakuutustapahtuman johdosta korvataan koko vakuu- tusmäärä tai vakuutuskohde kokonaisuudessaan, ei maksua palauteta sen osalta tältä vakuutuskaudelta.

  • Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan tässä ehtokohdassa myös vakuutettua sekä vakuutuksenottajan tai vakuutetun edustajaa. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mainittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido Fenniaa. Fennialla on oikeus pitää maksetut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa, onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuksenottajan tai vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun antaman väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmaksun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskorvauksen alentamiseen.

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018- 31.3.2020 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

  • Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Tämä sopimus tulee voimaan sen allekirjoittamisella ja on voimassa 30.6.2029 asti. Sopimuskautta voidaan yhdessä sopien jatkaa enintään kahdella (2) vuo- della (optio). Optiokaudelle tehdään erillinen sopimus.

  • Salassapitovelvollisuus Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.