Common use of Ylimääräiset vapaapäivät Clause in Contracts

Ylimääräiset vapaapäivät. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan tai erityisopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopi- muksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen va- paapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Ylimääräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan xxxxxxxx- xxx työnantaja. Ansaintajaksona voidaan pitää joko toimintavuotta 1.8.–31.7., lo- manmääräytymisvuotta 1.4.–31.3. tai kalenterivuotta. Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työn- tekijälle, joka ansaintajakson loppuun mennessä on ollut asianomaisessa tehtä- vässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuosiloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta laskettaessa. Esimerkki: Jos työntekijä on alkanut hoitaa tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuksessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Vapaita voi antaa heti kun ne on ansainnut. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samas- sa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Osa-ai- kaiselle työntekijälle kertyneet TES-päivät pyöristetään pyöristyssääntöjen mu- kaisesti lähimpään kokonaiseen päivään. Ennalta työvuoroluetteloon vapaapäiviä merkittäessä säännöllinen työaika lyhenee jokaista TES-päivää kohden (7t 46 min 30.8.2020 saakka ja 7t 40min 31.8.2020 tai lähinnä sitä alkavan työvuoroluettelon Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja, yleensä työntekijän tekemän esityksen perusteella. Työnantajan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vapaat tulevat annetuksi. Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuh- teissa vapaa annetaan yleensä ansaintajakson jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enin- tään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päätty- misen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Ylimääräiset vapaapäivät. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan lastentarhanopettajan tai erityisopettajan erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopi- muksen työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen va- paapäivä vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Ylimääräisiä Yli- määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan xxxxxxxx- xxx määrittelee työnantaja. Ansaintajaksona voidaan pitää joko toimintavuotta 1.8.–31.71.8.- 31.7., lo- manmääräytymisvuotta 1.4.–31.3lomanmääräytymisvuotta 1.4.-31.3. tai kalenterivuotta. Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työn- tekijälleTyöntekijälle, joka ansaintajakson loppuun mennessä on ollut asianomaisessa tehtä- vässä tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuosiloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta laskettaessa. Esimerkki: Jos työntekijä on alkanut hoitaa tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuksessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Vapaita voi antaa heti kun ne on ansainnut. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-osa- aikatyötä tekevälle työntekijälle samas- sa samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Osa-ai- kaiselle työntekijälle kertyneet TES-päivät pyöristetään pyöristyssääntöjen mu- kaisesti lähimpään kokonaiseen päivään. Ennalta työvuoroluetteloon vapaapäiviä merkittäessä säännöllinen työaika lyhenee jokaista TES-päivää kohden (7t 46 min 30.8.2020 saakka ja 7t 40min 31.8.2020 tai lähinnä sitä alkavan työvuoroluettelon Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja, yleensä työntekijän tekemän esityksen perusteella. Työnantajan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vapaat tulevat annetuksi. Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuh- teissa vapaa annetaan yleensä ansaintajakson jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enin- tään enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päätty- misen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Ylimääräiset vapaapäivät. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan tai erityisopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopi- muksen työehto- sopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen va- paapäivä vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy si- sältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Ylimääräisiä vapaapäiviä annetaan an- netaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan xxxxxxxx- xxx määrit- telee työnantaja. Ansaintajaksona voidaan pitää joko toimintavuotta 1.8.–31.7., lo- manmääräytymisvuotta lomanmääräytymisvuotta 1.4.–31.3. tai kalenterivuotta. Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työn- tekijälle, joka ansaintajakson loppuun mennessä on ollut asianomaisessa tehtä- vässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuosiloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta laskettaessa. EsimerkkiESIMERkkI: Jos työntekijä on alkanut hoitaa tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna kalenteri- vuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuksessa sopi- muksessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Vapaita voi antaa an- taa heti kun ne on ansainnut. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samas- sa samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Osa-ai- kaiselle työntekijälle kertyneet TES-päivät pyöristetään pyöristyssääntöjen mu- kaisesti lähimpään kokonaiseen päivään. Ennalta työvuoroluetteloon vapaapäiviä merkittäessä säännöllinen työaika lyhenee jokaista TES-päivää kohden (7t 46 min 30.8.2020 saakka ja 7t 40min 31.8.2020 tai lähinnä sitä alkavan työvuoroluettelon 40min. Työvuoroluettelon laadinnan jälkeen sovittavissa vapaapäivissä työaika lyhenee vapaapäivälle merkityn työajan mukaisesti. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja, yleensä työntekijän tekemän esityksen perusteella. Työnantajan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vapaat tulevat annetuksi. Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuh- teissa vapaa annetaan yleensä ansaintajakson jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enin- tään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä vapaapäi- vistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päätty- misen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Ylimääräiset vapaapäivät. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan tai erityisopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopi- muksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen va- paapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Ylimääräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan xxxxxxxx- xxx työnantajaalka- misajankohdan määrittelee kunta. Ansaintajaksona Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan pitää joko toimintavuotta 1.8.–31.7., lo- manmääräytymisvuotta 1.4.–31.3. määritellä esimerkiksi kesäkuun 30 päivän tilanteen mukaan tai kalenterivuotta. Tärkeää onmuunkin ajankohdan mu- kaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan noudate- taan kaikkiin viranhaltijoihin/työntekijöihin. Työn- tekijälleViranhaltijalle/ työntekijälle, joka ansaintajakson loppuun kesäkuun 30 päivään mennessä on ollut ol- lut asianomaisessa tehtä- vässä virassa tai tehtävässä vähintään vuodenvuo- den, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuosiloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta laskettaessa. Esimerkki: Jos viran- haltija/työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. virkaa tai tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna kalenterivuonna 1.12. lukienlu- kien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuksessa sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Vapaita voi antaa heti kun ne on ansainnutMuut viran- toimituksesta/työstä poissaolot kuin vuosiloma eivät ole virantoimitus- tai työssäolopäivien veroisia päiviä em. va- paapäiväoikeutta laskettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samas- sa viranhaltijalle/työnteki- jälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Osa-ai- kaiselle työntekijälle kertyneet TES-päivät pyöristetään pyöristyssääntöjen mu- kaisesti lähimpään kokonaiseen päivään. Ennalta työvuoroluetteloon vapaapäiviä merkittäessä säännöllinen työaika lyhenee jokaista TES-päivää kohden (7t 46 min 30.8.2020 saakka ja 7t 40min 31.8.2020 tai lähinnä sitä alkavan työvuoroluettelon Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää päät- tää työnantaja, yleensä työntekijän tekemän esityksen perusteella. Työnantajan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vapaat tulevat annetuksi. Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuh- teissa Yleensä vapaa annetaan yleensä ansaintajakson (esim. 1.7.–30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enin- tään enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan työn- antajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa useam- massa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta mak- seta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päätty- misen virka-/työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, viran- haltijalla/työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Ylimääräiset vapaapäivät. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan tai erityisopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopi- muksen työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen va- paapäivä vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Ylimääräisiä Yli- määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan xxxxxxxx- xxx määrittelee työnantaja. Ansaintajaksona voidaan pitää joko toimintavuotta 1.8.–31.71.8.-31.7., lo- manmääräytymisvuotta 1.4.–31.3lomanmääräytymisvuotta 1.4.-31.3. tai kalenterivuotta. Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työn- tekijälleTyöntekijälle, joka ansaintajakson loppuun mennessä on ollut asianomaisessa tehtä- vässä tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuosiloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta laskettaessa. Esimerkki: Jos työntekijä on alkanut hoitaa tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna kalenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuksessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Vapaita voi antaa heti kun ne on ansainnut. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samas- sa samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Osa-ai- kaiselle aikaiselle työntekijälle kertyneet TES-päivät pyöristetään pyöristyssääntöjen mu- kaisesti mukaisesti lähimpään kokonaiseen päivään. Ennalta työvuoroluetteloon vapaapäiviä merkittäessä säännöllinen työaika lyhenee jokaista TES-päivää kohden (7t 46 min 30.8.2020 saakka ja 7t 40min 31.8.2020 tai lähinnä sitä alkavan työvuoroluettelon 40min. Työvuoroluettelon laadinnan jälkeen sovittavissa vapaapäivissä työaika lyhenee vapaapäivälle merkityn työajan mukaisesti. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja, yleensä työntekijän tekemän esityksen perusteella. Työnantajan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vapaat tulevat annetuksi. Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuh- teissa palvelussuhteissa vapaa annetaan yleensä ansaintajakson jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enin- tään enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päätty- misen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.