Yleiset määräykset Mallilausekkeet
Yleiset määräykset. 1. Tämän osaston määräyksiä sovelletaan, jollei yleisen järjestyksen, yleisen turvallisuuden tai kansanterveyden perusteella käyttöön otetuista rajoituksista muuta johdu.
2. Niitä ei sovelleta toimintaan, joka osapuolten alueella liittyy edes tilapäisesti viranomaisten toimivallan käyttämiseen.
Yleiset määräykset. 1. Työehtosopimusosapuolet valitsevat kumpikin so- pimuskaudeksi kaksi välimiestä ja näille tarpeellisen määrän varamiehiä. Välimiehenä voi toimia myös hen- kilö, joka välimiesmenettelystä 23. päivänä lokakuuta 1992 annetun lain 10 §:n mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi. Välimiehet valitsevat puheenjohtajan työehtosopimus- kaudeksi. Puheenjohtajan tulee olla lainoppinut, puo- lueeton henkilö. Jolleivät välimiehet voi sopia puheen- johtajasta, valtakunnansovittelija määrää hänet jom- mankumman sopijapuolen pyynnöstä.
2. Jos liitto haluaa saattaa asian välimiesten ratkais- tavaksi, ilmoitetaan siitä kirjallisesti vastapuolelle. Il- moituksesta toimitetaan kappale välimiesten puheen- johtajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun on ilmennyt, että liitot eivät pääse asiassa sovintoon.
3. Jos välimiesten mielestä heidän ratkaistavakseen saatettu asia on merkitykseltään laajakantoinen ja ylei- seltä luonteeltaan sellainen, että se olisi työtuomiois- tuimen ratkaistava, välimiesoikeus ilmoittaa tästä asi- anosaisille. Näillä on sen jälkeen oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.
4. Välimiehet voivat käsitellä loppuun vireillä olevat asiat työehtosopimuksen voimassaolon lakattua.
5. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta.
6. Kustannuksista ja korvauksista, jotka välitystuomi- ossa on pantu yksityisen asianosaisen maksettavaksi, vastaa se järjestö, johon asianosainen kuuluu.
7. Muilta osin noudatetaan välimiesmenettelystä an- netun lain säännöksiä.
Yleiset määräykset. Ulkomailla tehtävän matkatyön työehdoista sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä ennen matkan alkamista. Edellä mainitut ehdot tulisi sopia kirjallisesti niin, että ne pääsääntöisesti vastaavat kotimaassa vastaavassa työssä sovellettavia työsuhteen ehtoja. Jos ulkomailla tehtävä työ pidempiaikaisen kestonsa, laajuutensa, siihen osallistuvien työntekijöiden tavanomaista suuremman lukumäärän ja muiden seikkojen perusteella sitä edellyttää, liitot voivat sopia projektiluonteisen työn työehdoista erikseen tämän pykälän määräyksistä poikkeavasti. Ulkomaan komennukselle ei työntekijää tule määrätä ilman hänen suostumustaan, ellei kyseessä ole työntekijä, jonka kanssa tehty työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille tai jonka normaaleihin tehtäviin tämä on aikaisemmin kuulunut tai ellei työkomennus ole tuotannon teknisten syiden vuoksi kiireellinen. Osapuolet toteavat, että liittojen välillä on laadittu suositus koskien niitä seikkoja, joista ulkomaan komennukselle lähdettäessä on sovittava tai jotka muuten on tarpeen mukaan selvitettävä.
Yleiset määräykset. Luottamusmiessopimuksen johdannossa todetaan, että ”Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvotte- lusuhteisiin. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen so- pimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan yllä- pitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edel- lyttämällä tavalla.” Työehtosopimuksen 8.2-3 §:ssä käsitellään neuvottelujär- jestyksen mukaisesti työehtosopimuksen tulkitsemisesta tai soveltamisesta johtuneet erimielisyydet. Erimielisyys työehto- sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta ratkaistaan, ellei paikallisesti ole saavutettu yksimielisyyttä, liittojen välillä tai työtuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa. Luottamusmiessopimuksen 5 §:n mukaan luottamusmiehel- lä on oikeus edustaa työntekijöitä myös työlainsäädännön soveltamista sekä työsuhteita muuten koskevissa asioissa, vaikka nämä eivät olisikaan työehtosopimusasioita. Näissä- kin tapauksissa, mikäli pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa ei yksittäistapauksessa saavutettaisi yksimielisyyttä, voidaan asiassa kääntyä liit- tojen puoleen. Liitot pyrkivät yhteisellä kannanotolla oh- jaamaan paikallisia osapuolia lain oikeassa tulkinnassa. Lo- pullinen ratkaisuvalta lain tulkintaa koskevissa kysymyksissä määräytyy voimassaolevan oikeusjärjestyksen mukaan. Toimitustyöntekijöille on varattava riittävästi aikaa yhteis- toimintalain edellyttämiin neuvotteluihin ja kokouksiin. Kun sopija- tai neuvotteluosapuolena on SJL:n toimitusosasto, on sille varattava mahdollisuus mm. hallitusten kokousten järjestämiseksi työaikana. Töiden tarkoituksenmukaisen hoi- tamisen turvaamiseksi kokousten ajasta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa. Osaston puheenjohtajalla on oikeus hoi- taa neuvottelutehtäviä sekä mahdollisuus valmistella neuvo- teltavina olevia asioita työaikana.
Yleiset määräykset. Rakennukset tulee toteuttaa siten, että ulkoa kantautuvasta liikenteen melusta aiheutuva melutaso ei päivällä (klo 7-22) ylitä arvoa L Aeq 35 dB(A) eikä yöllä (klo 22-07) arvoa L Aeq 30 dB(A). Alue tulee toteuttaa siten, että liikenteestä aiheutuva melutaso ei oleskeluun tarkoitetulla piha-alueella ylitä muu melu huomioon ottaen päivisin arvoa 55 dB (A) eikä öisin (klo 22-07) arvoa 45 dB (A). Korttelialueilla tulee suosia luonnonmukaisia hulevesien käsittelymenetelmiä. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee tonteilla viivyttää siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 0,5 kuutiometriä jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Hulevedet tulee johtaa alueelliseen hulevesien keräysjärjestelmään. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Tekniset laitteet tulee integroida luontevasti arkkitehtuuriin ja maankäyttöön. Aurinkopaneeleita/-keräimiä ja muita energiaa säästäviä ja tuottavia ratkaisuja saa rakentaa. Ilmanvaihto- ja konehuoneet sekä aidat ja muurit on sovitettava talon arkkitehtuuriin ja kaupunkikuvaan. Talousrakennusten tulee olla yksikerroksisia. Rakentamattomat korttelialueet, joita ei käytetä kulkuteinä, autopaikkoina tai leikkikenttinä on istutettava ja pidettävä hoidetussa kunnossa. Kortteleissa on noudatettava asemakaavaa varten laadituissa rakentamistapaohjeissa esitettyja sitovia määräyksiä, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. Alueelle on laadittava erillinen sitova tonttijako. AK- ja AKR-alueiden tonteilla on osoitettava polkupyöräpaikkoja vähintään 1pp/40 k-m2. Jokaiselle tontille on osoitettava autopaikkoja vähintään seuraavasti: AK- ja AKR-alueet: 1 ap/70 k-m2 AO-alueet: 2 ap/asunto
Yleiset määräykset. 1. Näitä määräyksiä sovelletaan, kun levitystyötä tehdään tuo- tantopalkkiotyönä.
2. Tuotantopalkkiotyötä ovat päällystystyön valmiiksi saattami- seen kuuluvat tarpeelliset työt ja työvaiheet.
3. Levitysryhmän koon määrittää työnantaja ottaen huomioon työn luonne, koneistus ym. seikat. Jos levitysryhmään tuodaan eril- linen, ulkopuolinen työntekijä tai ryhmä, ei näitä lasketa mukaan levitysryhmään. Kyseiselle työntekijälle tai ryhmälle lasketaan täl- löin oma palkka.
4. Tuotantopalkkiota maksetaan tuotantopalkkiotyöstä levitysryh- mälle, joka levittää ja tiivistää asfalttimassan valmiiksi päällysteeksi.
5. Levitysryhmälle on annettava viikoittain kirjallinen tuotanto- palkkiolaskelma.
6. Tuotantopalkkiota maksetaan kaikille sellaisen työvuoron tunneille, jonka aikana on tehty edellä sanottua tuotantopalkkio- työtä. Tuotantopalkkiotyönä ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi: • koneaseman pystytystä, purkamista ja siirtoa • koneaseman tai levityskaluston korjaamista ja huoltoa • pohjien tekemistä • liikennemerkkien pystytystä • liikenneohjausaitojen siirtoa • valuasfaltointia • urheilukenttäpäällysteiden tekemistä • jyrsintää • stabilointia.
Yleiset määräykset. 1. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Energiateollisuus ry:n jäsenyritystä, sen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
2. Paikallisesti voidaan sopia yhteistoimintaelimestä, joka vastaa yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista paikallisen toimielimen tehtävistä ja hoitaa kehittämistoimintaan liittyvät yhteistyötehtävät. Yhteistoimintaelimen kokoonpanossa otetaan huomioon tarvittava asiantuntemus ja ammatillinen monipuolisuus. Sopimisessa henkilöstöryhmiä edustavat tämän sopimuksen työpaikalla edustettuna olevat palkansaajaosapuolet.
Yleiset määräykset. 1. Työaikaan sovelletaan voimassa olevan työaikalain ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä. Työajan lyhennys on toteutettu keskusjärjestöjen välillä 8.12.1970 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten periaatteiden mukaisesti. Työajan lyhentämistä koskeva sopimus on tämän sopimuksen liitteenä.
2. Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa ensimmäisen vuoron alkamis- hetkestä.
3. Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia.
4. Työaikamuodot ovat 2-vuorotyö, keskeytymätön 3-vuorotyö ja päivätyö tämän pykälän kohdan 5 mukaisesti. Näiden työaikamuotojen rinnalle voidaan ammattiosaston kanssa sopia perustettavaksi vuorotyömalli, joka poikkeaa edellä mainituista, ja jonka työajat sopijaosapuolet sopivat, kuitenkin niin, että vuoro päättyy viimeistään klo 17.30. Tähän vuoroon ovat etuoikeutetut sellaiset henkilöt, jotka eivät ole velvollisia työskentelemään iltavuorossa. Vuorolla ei ole lauantaityövelvoitetta. Tästä vuorosta maksetaan työntekijälle vuorolisä joka toiselta viikolta.
5. Keskeytymättömän 3-vuorotyön piiriin kuuluu tavaran toimitus varastoon ja varastosta, varastointi ja tavaran laivaukseen liittyvä esi- ja jälkikäsittely sekä laiva-ahtaus. Muilta osin työt voidaan tehdä 2-vuorotyönä.
6. 54 vuotta täyttäneellä työntekijällä on oikeus kieltäytyä vuorotyöstä. Vuorotyölisiä ei tällöin makseta.
7. Siivoojien työaika määräytyy työsopimuksen mukaisesti.
8. Kiinteiden aikataulujen mukaan liikennöivien laivojen lastinkäsittelyn työaikojen sijoittamisesta sovitaan paikallisesti erikseen siten, että liikenne voidaan hoitaa joustavasti. Samoin voidaan sopia eräistä erikoislaivauksista.
9. Pukkinosturinkuljettajan nosturin ajoaika laivatyössä on maksimissaan kuusi tuntia / työvuoro.
Yleiset määräykset. Verkonhaltija laskuttaa Sähkönmyyjältä Sopimuksen piiriin kuuluvien Asiakkaiden verkko- palvelun toimittamalla Sähkönmyyjälle verkkopalvelulaskun kuukausittain jälkikäteen. Verkonhaltija toimittaa verkkopalvelulaskun Sähkönmyyjälle sähköisessä muodossa verk- kolaskuna, jotka Sähkönmyyjän on pystyttävä vastaanottamaan Finvoice- ja TEAPPSXML-sanomamuodossa. Laskun maksuaika on 21 vuorokautta. Verkonhaltija on oikeutettu perimään laskun viivästyneelle määrälle korkolain mukaista viivästyskorkoa. Verkonhaltijan verkkopalvelulasku sisältää erät, jotka Verkonhaltijalla on oikeus tai velvol- lisuus laskuttaa Asiakkaalta, kuten esimerkiksi seuraavat erät: - kulutuksen ja tuotannon verkkopalvelumaksut (perus-, siirto- ja tehomaksut) - huoltovarmuusmaksu - sähkövero - arvonlisävero - kytkentäpalvelumaksu - muut palvelumaksut - laskutuskorjaus - hinnanalennus - vahingonkorvaus ja - vakiokorvaus. Verkonhaltijalla on aina oikeus sisällyttää verkkopalvelulaskuun sellaiset muutkin erät, jotka Verkonhaltijalla on lain tai verkkosopimuksen perusteella oikeus tai velvollisuus las- kuttaa Asiakkaalta verkkopalvelulaskulla. Sähkönmyyjä on velvollinen laskuttamaan Verkonhaltijan sille toimittaman verkkopalvelu- laskun mukaiset erät Asiakkaalta ja tekemään verkkopalvelulaskun mukaiset hyvitykset Asiakkaalle. Sähkönmyyjä voi sopia Asiakkaan kanssa haluamansa laskutusvälin, laskutustavan ja laskun eräpäivän. Sähkönmyyjä ei saa kuitenkaan laskuttaa Asiakasta etukäteen verkko- palvelusta. Lisäksi Sähkönmyyjän verkkopalvelua koskevan laskun lähettämisen ja erä- päivän välillä on oltava vähintään kulloisenkin verkkopalvelusopimuksen mukainen vä- himmäisaika. Sähkönmyyjä voi siten laskuttaa Asiakasta verkkopalvelusta esimerkiksi kahden (2) kuukauden välein jälkikäteen. Sähkönmyyjän ja Asiakkaan välinen sopimus laskutusvälistä, laskutustavasta tai eräpäivästä ei muuta Sähkönmyyjän Sopimukseen perustuvia velvoitteita Verkonhaltijaa kohtaan. Mikäli Sopijapuoli havaitsee laskutusvirheen joko Verkonhaltijan verkkopalvelulaskussa tai Sähkönmyyjän Asiakkaaseen kohdistamassa verkkopalvelua koskevassa laskutuk- sessa, on sen ilmoitettava tästä viivytyksettä kirjallisesti toiselle Sopijapuolelle. Sopijapuo- let sitoutuvat toimimaan yhteistyössä virheen selvittämiseksi ja oikaisemiseksi. Sopijapuo- let toteavat selvyyden vuoksi, että mittaustietopuutteen ja -virheen korjaamisesta muo- dostuva verkkopalvelun lisäveloitus- tai hyvityslasku ei muodosta edellä tarkoitettua las- kutusvirhettä. Mikäli...
Yleiset määräykset. Unioni muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden erilaisia oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä.