Rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut Palvelukohtainen sääntökirja

Rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut Palvelukohtainen sääntökirja

Sisällys

1 Soveltamisala 3

2 Asiakkaat 3

3 Palveluseteli 3

3.1 Palvelusetelijärjestelmä 3

3.2 Palvelusetelin myöntäminen. 4

3.3 Sopimus. 4

4 Sisältö 5

4.1 Kotipalvelu ja kotihoito 5

4.2 Tukipalvelut 5

4.3 Tuettu kotona kuntoutuminen 6

5 Palveluntuottajan oikeudet ja velvoitteet. 6

5.1 Palveluntuottaja. 6

5.2 Henkilöstö 7

5.3 Laadunvalvonta 7

5.4 Palvelun virhe 7

5.5 Palvelun peruuntuminen 8

6 Laskutus 8

7 Palvelua ohjaava lainsäädäntö 9

1 Soveltamisala

Rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut perustuvat lakiin rintamaveteraanien kuntoutuksesta (1184/1988) ja lakiin rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta (54/2019) sekä asetukseen rintamaveteraanien kuntoutuksesta (1348/1988).

Rintamaveteraanille voidaan myöntää palveluseteli kotona asumista tukevien palveluihin. Kunta saa rintamaveteraanikuntoutuksen järjestämiseen vuosittain valtion talousarviossa varatun määrärahan Valtiokonttorilta. Valtiokonttori myös ohjeistaa kuntia kuntoutuksen järjestämisessä.

Palvelut perustuvat henkilökohtaisen palvelutarpeen kartoitukseen, joka tehdään kunnissa lakisääteisesti (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012). Kyseessä on kuitenkin erityisryhmä, jolle palveluja myönnettäessä kunta ei voi antaa omia ohjeitaan, eikä soveltaa samoja kriteerejä kuin muihin ikääntyneisiin. Kunnissa on noudatettava Valtiokonttorin ohjeita silloin kun on kysymys valtion tälle erityisryhmälle lakisääteisiin palveluihin myöntämän rahoituksen käytöstä.

2 Asiakkaat

Kotona asumista tukeviin palveluihin oikeutetun rintamaveteraanin tulee olla Suomessa asuva vuosien 1939 – 1945 sotiin osallistunut rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelustunnuksen tai rintamatunnuksen omaava rintamaveteraani. Kansaneläkelaitos luovuttaa kotikunnalle rintamalisän saajien nimet ja henkilötunnukset vuosittain maksutta tammikuun loppuun mennessä. Kunta voi hyödyntää tietoa tiedottamalla palveluista ja tehostamalla veteraanien kotona asumista tukevien palvelujen piiriin pääsemistä. (Rintamasotilaseläkelaki 19 § 11.4.2014/322).

3 Palveluseteli

3.1 Palvelusetelijärjestelmä

Palveluseteliä hallinnoidaan palvelusetelijärjestelmän kautta. Palvelusetelijärjestelmänä toimii palveluseteliportaali (xxx.xxxxx.xx). Palveluntuottaja rekisteröityy järjestelmään (ohje palveluseteliportaalissa). Rekisteröitymisen jälkeen palveluntuottaja hakeutuu rintamaveteraanien avokuntoutuksen palvelusetelin palveluntuottajaksi. Palveluntuottaja ylläpitää järjestelmässä omia tietojaan, tarkistaa asiakkaan palvelusetelin voimassaolon, saldo tilanteen ja käytettävät tunnit.

Palvelutapahtumat tulee kirjata viiden päivän kuluessa palvelun antamisesta, jotta asiakkaan saldo pysyy ajan tasalla.

Veteraaniasioita hoitava viranhaltija ohjaa asiakasta palvelusetelin käyttöön liittyvissä asioissa. Xxxxxxx saa ohjeet myös kirjallisena sekä listan hyväksytyistä palveluntuottajista (xxx.xxxxx.xx). Listasta ilmenevät tuotettavat palvelut ja palvelujen hinnat. Palveluseteliportaalissa asiakkaalla on mahdollisuus vertailla palveluntuottajia.

3.2 Palvelusetelin myöntäminen

Palvelusetelin myöntämisessä huomioidaan rintamaveteraanin tarve ja toiveet, yhdenvertaisuus ja Valtiokonttorin antama ohjeistus. Palveluohjauksen viranhaltija tekee palvelusetelipäätöksen arvioinnin perusteella. Palveluseteli lähetetään asiakkaalle ja hänelle annetaan tiedot valittavissa olevista palvelusetelituottajista. Palveluseteli kirjataan palvelusetelijärjestelmään.

Saatuaan palvelusetelin rintamaveteraani joko itsenäisesti tai edustajansa avustuksella valitsee palveluntuottajan ja toimittaa tälle palvelusetelin tunnuksen

Palvelusetelin kokonaisarvo perustuu myönnetyn palvelun määrään ja Valtiokonttorin vuosittaiseen rintamaveteraaneille kohdistettuun määrärahaan.

Asiakkaalle ei muodostu palvelusta omavastuuosuutta. Palveluntuottaja ei voi laskuttaa kilometri-, laskutuslisiä- tai muita kustannuksia asiakkaalta tai palvelujen myöntäjältä.

3.3 Sopimus

Palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Palveluntuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen liitetyn hoitosuunnitelman sekä palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluista. Palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan aina, kun asiakkaan hoidontarve muuttuu ja vähintään puolen vuoden välein.

Palvelusetelillä tuotettu palvelu perustuu asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen sopimukseen, mikä tulee tehdä ensimmäisellä kotikäynnillä. Asiakkaan ja palveluntuottajan välille tulee tehdä kirjallinen sopimus, missä sovitaan mm. palvelun sisällöstä, kestosta, irtisanomisesta ja kotiin tuotettavassa palvelussa asiakkaan avainten hallinnasta.

4 Sisältö

4.1 Kotipalvelu ja kotihoito

Kotipalvelulla tarkoitetaan mm. hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelun ja terveydenhuoltolain 25 §: ään sisältyvien kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta.

Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä kotona selviytymistä. Tavoitteena on lisäksi ylläpitää ja parantaa asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Palveluun sisältyy henkilökohtainen hoiva ja hygienia; hygieniaan liittyvät tehtävät; ravitsemuksesta huolehtiminen; kodinhoidolliset tehtävät; asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat; henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; lääkehoidon toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kodin perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät.

Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä kuntaan, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia: asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai asiakkaan kuntoisuus on heikentynyt, ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin.

Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajalla, joka toimii lääkäriltä saatujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Palveluntuottajan vastaa hoidon aikana asiakkaan luvalla riittävien tietojen siirtymisestä asiakkaan mukana sosiaali- ja terveydenhuollon eri yksiköiden välillä. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu siten, että kun asiakas tarvitsee sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apua, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnillä.

4.2 Tukipalvelut Siivouspalvelu

Siivouspalvelulla tarkoitetaan sosiaalihuoltoasetuksen 9 § 2 mom. mukaista tukipalvelua. Palvelusetelillä annettu asunnon perussiivous sisältää niiden asuintilojen siivouksen, jotka ovat asiakkaan päivittäisessä

Kotisiivouksen tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä kotona sekä ylläpitää ja parantaa heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Palveluntuottaja kunnioittaa asiakkaiden itsemääräämisoikeutta sekä toimii oikeudenmukaisesti.

Arvioitu minimisiivousaika asuntoa kohden on yksi (1) tunti. Pääsääntöisesti asiakas saa siivouspalvelua 2 tuntia kuukaudessa. Palveluntuottaja käyttää omia siivousvälineitä, koneita sekä omia siivousaineita.

Siivous sisältää pölyjen pyyhkimisen, lattioiden nihkeä- tai kosteapyyhinnän, mattojen imuroinnin, keittiön puhdistuksen, kylpyhuone- ja wc-tilojen puhdistuksen.

Mikäli palveluntuottaja myöhästyy siivouskäynniltä yli puoli tuntia eikä asiakas ole hyväksynyt myöhästymistä tai asiakkaan kanssa ei ole sovittu uudesta ajasta, myöhästynyt käynti on asiakkaalle veloitukseton. Laskutettava työaika alkaa, kun siivooja aloittaa siivouksen asiakkaan kotona ja päättyy, kun siivooja lopettaa siivouksen asiakkaan kotona. Tavoitteena on asiakkaan kodin siivous asiakkaan tarpeiden mukaan.

Palvelukokonaisuus toteutetaan noudattaen soveltuvin osin sosiaali- ja terveystoimialan määrittämien kotipalvelun hyvän palvelun ja hoidon periaatteita. Palvelutuottajan tulee huomioida asiakkaan yleistilanne siivouksen yhteydessä ja tarvittaessa ottaa yhteyttä palvelusetelin myöntäneeseen yhteyshenkilöön.

Palveluntuottajan tulee ottaa yhteyttä myös tilanteissa, joissa asiakkaan kodissa on havaittavissa tuhohyönteisiä (lutikat, torakat ym.)

Ylläpitosiivouksen sisältö ja kerrat voivat sisältää seuraavia tehtäviä:

Huoneet ja keittiö/keittosyvennys 1 – 2 x kuukaudessa roska-astioiden tyhjennys ja puhdistus, roskat ja lehdet viedään ulos oven- ja ovenpielien sekä tartuntakahvojen ja niiden ympäristön pyyhintä vapaiden pöytä- ja tasopintojen pyyhintä

kalusteiden likaantuneiden- ja kosketuskohtien pyyhintä keittiön työtasojen ja tasopintojen pyyhintä sekä altaiden pesu lattioiden ja mattojen imurointi sekä lattian pyyhintä WC/suihkuhuone 1 - 2 x kuukaudessa

roska-astioiden tyhjennys ja puhdistus

oven- ja ovenpielien sekä tartuntakahvojen ja niiden ympäristön pyyhintä

WC-istuimen, istuinkorokkeen ja pesualtaan puhdistus - käsi- ja vartalosuihkun ja suihkulaitteiden puhdistus tai liotus, lattian pesu ja lattiakaivojen puhdistus

Ikkunoiden pesu ja sälekaihtimien puhdistus kerran vuodessa.

Palveluntuottaja sitoutuu siihen, että palveluseteli käytetään vain kotisiivoukseen. Palveluntuottaja sitoutuu tuottamaan palvelun laadukkaasti. Palveluntuottajan pitää ottaa huomioon kotisiivouksen erityispiirteet ja -vaatimukset ja sitoutua infektio- ja hygieniaohjeisiin ja perehdyttää henkilöstönsä sovittuun työhön sekä aineiden, välineiden, koneiden ja turvavarusteiden ergonomiseen ja turvalliseen käyttöön.

Palveluntuottajan pitää noudattaa riittävää varovaisuutta, ettei altista itseään tai muita mahdollisille vaaratilanteille, tartunnoille tai viilto- ja pistotapaturmille, liukastumiselle ja kaatumiselle.

Palveluntuottajan on huolehdittava henkilöstönsä tarpeenmukaisesta ja riittävästä suojavaatetuksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon siivouspalveluissa korostuvat luottamuksellisuus, inhimillisyys, toimitusvarmuus ja toimialan erityispiirteiden tuntemus.

Henkilöstöllä pitää olla palvelutehtävään soveltuva työasu. Asiakkaiden kotona työskentelevillä palveluntuottajan henkilöstöllä pitää olla henkilökohtainen kuvallinen tunniste, johon on merkitty henkilön nimi ja työnantaja. Tunniste kiinnitetään työvaatetukseen siten, että se on helposti nähtävissä.

Sovitun työn suorittamisen aikana työssä käytettäviä aineita, välineitä, koneita sekä muita laitteita ei saa jättää valvomatta tai varmistamatta, etteivät niiden ole mahdollista joutua ulkopuolisen käsiin aiheuttaen vaaratilanteita. Palveluntuottaja noudattaa jätemääräyksiä ja ohjeita ja lajittelee ja huolehtii työstä syntyvän jätteen sille tarkoitettuun keräyspisteeseen.

Palveluntuottaja vastaa siitä, että henkilöstö lukitsee ovet ja ikkunat työn päättyessä. Palveluntuottajan pitää noudattaa työn aikana työturvallisuuslakia ja alan turvallisuusmääräyksiä (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738). Sovitun työn suorittamisen aikana työssä käytettäviä aineita, välineitä, siivouskoneita sekä muita laitteita ei saa jättää valvomatta tai varmistamatta, etteivät niiden ole mahdollista joutua ulkopuolisen käsiin aiheuttaen vaaratilanteita. Palveluntuottajan ei saa luovuttaa mahdollisesti tarvitsemiaan ja saamiaan tietoja asiakkaista. Työntekijät eivät saa tuoda asiakkaiden koteihin ulkopuolisia henkilöitä.

Palveluseteliä voi myös saada lumen auraukseen ja nurmikon leikkaukseen

4.3 Tuettu kotona kuntoutuminen

Tuettua kotona kuntoutumista voidaan antaa sekä kuntoutuksena että kotona asumista tukevana palveluna. Toimintakyvyn arviointi toteutetaan omassa asuinympäristössä. Tällöin nousevat veteraanin selviytymisen haasteet päivittäisissä toiminnoissa selkeämmin esille. Kotikäyntien sisältö muokkautuu veteraanin tarpeiden ja yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaan niin, että hänen toimintakykynsä eri osa- alueet otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti. Olennaista on, että kuntoutus- ja palvelusuunnitelmassa yhdistyvät kuntoutus ja kotona asumista tukevat palvelut. mahdollisuuksien mukaan lähiomainen. Tuettu kotona kuntoutuminen voi varsinaisen lihasvoima- ja tasapainoharjoittelun lisäksi sisältää ulkoilua, kotona yhdessä veteraanin kanssa ruoanlaittoa tai leipomista, lehden lukua tms. jokapäiväiseen elämään liittyvää toimintaa.

5 Palveluntuottajan oikeudet ja velvoitteet

5.1 Palveluntuottaja

Palveluntuottajalla tarkoitetaan palvelusetelijärjestelmän puitteissa palvelua tuottavaa, yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tai yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) annetussa laissa tarkoitettua palveluntuottajaa, joka toimii myös henkilötietojen käsittelijänä. (EU-tietosuoja-asetus 679/2016 artikla 4).

5.2 Henkilöstö

Tässä sääntökirjassa kerrotaan niistä yksityisen sosiaali- ja/tai terveyspalveluntuottajan oikeuksista ja velvollisuuksista, joihin hän sitoutuu, kun Loviisa hyväksyy palveluntuottajan palvelusetelillä toteutettavan sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palveluiden tuottajaksi. Sääntökirjassa Loviisan kaupunki asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) myöhemmin palvelusetelilaki 5 §:ssä tarkoitetut hyväksymiskriteerit palvelun tuottajille.

Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavien palveluiden tuottajaksi.

5.3 Laadunvalvonta

Palvelutoiminnan tulee perustua Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen (STM 2020:29).

Palveluntuottajan toiminnan ja palvelujen valvontavastuu on ensisijaisesti Loviisan kaupungilla. Palvelusetelitoiminnan laadullisena vähimmäisvaatimuksena on vastaavan kunnallisen toiminnan taso (palvelusetelilaki 569/2009). Palveluntuottajan tulee ylläpitää hyvää laatua hygienian, asiakirjakäytännön, laitteiden ja materiaalien käytön sekä potilasturvallisuuden suhteen. Asiakastyön ja -turvallisuuden laadun mittarina käytetään asiakaspalautetta sekä asiakasvahinkoilmoitusten, muistutusten, kanteluiden ja reklamaatioiden määrää.

Palveluntuottaja antaa Loviisan kaupungille luvan tehdä palveluseteliasiakkailleen asiakastyytyväisyyskyselyjä ja osallistuu Loviisan kaupungin järjestämään asiakaspalautteen keräämiseen. Palveluntuottajaa edellytetään osallistumaan Loviisan kaupungin järjestämiin yhteistyökokouksiin.

Asiakas voi antaa palveluntuottajalle ja Loviisan kaupungille palautetta palvelun laadusta ja muista palveluun liittyvistä seikoista. Palautteiden antaminen ja niihin vastaaminen ovat ensisijaisesti asiakkaan ja palveluntuottajan välisiä asioita. Palveluntuottajan tulee toimittaa Loviisan kaupungille selvitys tai jäljennökset palvelusetelillä tuotettua palvelua koskevista muistutuksista, valituksista ja kanteluista samoin kuin kaikkia edellä mainittuja koskevista ratkaisuista.

5.4 Palvelun virhe

Palvelun katsotaan olevan virheellistä, mikäli se poikkeaa yleisen tai palvelukohtaisen sääntökirjan, lainsäädännön tai sopimuksessa mainituista palvelun sisältövaatimuksista. Vastuu siitä, että palvelu on suoritettu laadukkaasti ja huolellisesti, on palveluntuottajalla (kuluttajansuojalaki 38/1978). Loviisan kaupunki ei vastaa palveluntuottajan virheistä.

Palvelu on virheellistä myös, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka palveluntuottaja on etukäteen antanut toiminnastaan, ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen asiakkaan päätöksentekoon palveluntuottajaa valitessaan. Sama koskee palvelun suorittamisesta annettuja tietoja (kuluttajansuojalaki 38/1978).

5.5 Palvelun peruuntuminen

Palveluntuottaja vastaa palvelun toteuttamisesta asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Palveluntuottaja tiedottaa palvelun toteuttamisen esteestä asiakkaalle heti, kun se on palveluntuottajalla tiedossa ja sopii korvaavasta palvelusta asiakkaan kanssa. Loviisan kaupunki ei vastaa peruuntuneista palvelutapahtumista aiheutuneista kustannuksista.

6 Laskutus

Rintamaveteraanille ei aiheudu kustannuksia kotiin vietävistä palveluista. Laskutuksen tulee perustua toteutuneisiin käynteihin.

Palveluntuottaja laskuttaa tilaajaa enintään kerran kuukaudessa jälkikäteen palvelusetelipäätöksen mukaisesti. Maksuehto on laskun saapumisesta lukien 14 päivää netto. Viivästyskorko on enintään korkolain mukainen. Tilaaja ei maksa laskutuslisiä eikä muita ylimääräisiä kuluja. Laskun tulee olla ilman asiakkaan henkilötietoja.

Palveluntuottaja lähettää laskut ensisijaisesti verkkolaskuina. Laskun vastaanottajatietoina tulee laskussa olla osoite:

Loviisan kaupunki Verkkolaskuosoite: 003702032639 Verkkolaskuoperaattori: Basware Välittäjätunnus: BAWCFI22 Tilaajatunnus L376

Jos toimittaja ei pysty toimittamaan laskua verkkolaskuna, lasku toimitetaan osoitteeseen: Loviisan kaupunki,

Ostolaskut, PL 306,

28601 PORI

Tilaajatunnus L376

Loviisan kaupunki ei maksa erillistä toimisto-, varaus-, materiaali- tai laskutuslisää.

Laskusta tulee ilmetä seuraavat arvonlisävero lain määrittelemät, pakolliset laskumerkinnät:

• laskun antamispäivä

• laskun numero (juokseva tunniste)

• palveluntuottajan arvonlisäverotunniste (Y-tunnus)

• palveluntuottajan nimi ja osoite

• laskun saajan nimi ja osoite

• palveluseteliportaalin laskuviite

• verottomuuden peruste, esim. verottomat sosiaali- ja terveyspalvelut:

a) veroton ALV 130a §:n terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynti

b) veroton ALV 130a §:n sosiaalipalvelun myynti

c) veroton ALV 34 §:n terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynti

d) veroton ALV 37 §:n sosiaalipalvelun myynti

e) muutos- tai hyvityslaskussa viittaus aikaisempaan laskuun

Puutteelliset ja virheelliset laskut Loviisan kaupunki palauttaa takaisin palveluntuottajalle, mikä saattaa aiheuttaa maksujen viivästymistä.

Palvelut tulee laskuttaa kuukausittain jälkikäteen 15. päivään mennessä.

Asiakas maksaa omavastuuosuuden palveluntuottajalle. Jos asiakas jättää maksamatta palveluntuottajan laskun omavastuuosuuden, huolehtii palveluntuottaja itse maksuneuvotteluista sekä mahdollisesta perinnästä. Loviisan kaupunki ei vastaa asiakkaan mahdollisesti maksamatta jääneistä omavastuuosuuksista.

7 Palvelua ohjaava lainsäädäntö

1. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009)

2. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011)

3. Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990)

4. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)

5. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

6. Potilasvahinkolaki (585/1986)

7. Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

8. Sosiaalihuoltolaki (710/1982 ja 1301/2014)

9. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010)

10.Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) 11.Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009) 12.Työturvallisuuslaki (738/2002)

13.Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta (733/1992) 14.Henkilötietolaki (523/1999)

15.Kuluttajansuojalaki (38/1978)

16.Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 17.Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 18.Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) 19.Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015)

20.Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012)

21.Laki sosiaalihuollon asiakirjoista (254/2015)

22.Euroopan parlamentin ja neuvoston yleinen tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 23.Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta (1184/1988)

24.Asetus rintamaveteraanien kuntoutuksesta (1348/1988