Aineistonkeruu Mallilausekkeet

Aineistonkeruu. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna. Puolistrukturoidussa haastattelussa kysytään kaikilta haastateltavilta samat tai melkein samat kysymykset (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka, 2006). Kysymykset esitetään myös yleensä samassa järjestyksessä, mutta joidenkin määritelmien mukaan järjestystä voi myös hieman vaihdella (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka, 2006). Puolistrukturoidun haastattelun katsottiin soveltuvan tämän tutkimuksen aiheeseen, sillä aihetta ei ole tutkittu paljoa, jolloin selkeiden valmiiden vastausvaihtoehtojen laatiminen olisi hyvin haastavaa. Tutkimuksen tarkoituksena on saada tuotua henkilöstövuokrausyrityksen edustajien subjektiivisia näkökulmia esiin mahdollisimman kattavasti, ja sitä kautta päästä hahmottamaan aihetta tarkemmin. Puolistrukturoitu haastattelu mahdollistaa sen, että vastaajat pääsevät vapaasti kertomaan kokemuksistaan ja haastattelussa voi tulla esiin myös asioita, joita haastattelija ei osannut ottaa etukäteen kysymyksissään huomioon. Toisaalta kysymykset on kuitenkin mietitty etukäteen teemoittain, jolloin aiheella on jokin suuntaviiva. Xxxxxxxx- Xxxxxxxxx ja Xxxxxxxxxx (2006) mukaan menetelmä sopiikin tilanteisiin, joissa halutaan saada tietoa tietystä aiheesta, jolloin haastateltaville ei kannata antaa myöskään liian suuria vapauksia puhua mistä vaan. Tämän haastattelututkimuksen teemoiksi valikoituivat työyhteisö, odotukset ja velvollisuudet, vuorovaikutus, ristiriidat ja sitoutuminen. Tarkoituksena oli kysyä ensin lyhyesti haastateltavien taustasta ja sen jälkeen päästä haastattelun varsinaisiin teemoihin. Psykologisen sopimuksen käsite selitettiin haastateltaville lyhyesti, mutta selkeyden vuoksi sitä ei mainittu varsinaisissa haastattelukysymyksissä, sillä se ei ole arkikielessä tuttu käsite. Haastattelut toteutettiin keväällä 2024 Teamsin välityksellä. Haastateltaville lähetettiin sähköpostitse EU:n tietosuoja-asetuksen (106/679) art 12-14 mukainen tietosuojailmoitus sekä tutkimusesittely ja -suostumuslomake etukäteen katsottavaksi. Haastattelun alussa varmistettiin, että haastateltavat ovat tutustuneet tietosuojalomakkeisiin ja antavat luvan haastattelun tekemiseen ja sen tallentamiseen. Yksittäisen haastattelun kesto oli noin 30–45 minuuttia. Haastattelun jälkeen aineisto litteroitiin. Haastatteluissa käytetty kysymysrunko löytyy tutkielman lopusta liitteistä.
Aineistonkeruu. Tutkimuksen aineiston keruutapana toimi kysely, joka toteutettiin verkkokyselynä sähkö- postitse SurveyMonkey-kyselytyökalun avulla. Kysely lähetettiin 23 vastaajalle 2.10.2018, ja vastausaikaa oli 12.10.2018 asti. Kyselyä karhuttiin 9.10.2018. Kyselyyn vastaamiseen käytetty tyypillinen aika oli noin 9 minuuttia. Kyselomake sisälsi yhdeksän tutkimuskysymystä, joiden lisäksi kartoitettiin vastaajien projektiosapuoli. Vastaajien henkilöllisyys pidettiin anonyyminä; he edustivat vastauksellaan vain projektiosapuol- taan, ja siitä tiedotettiin verkkokyselyn yhteydessä. Tutkimuskysymyksistä kuusi oli monivalintakysymyksiä, ja kolme oli avoimia kysymyksiä. Myös monivalintakysymyk- sissä valmiiden vastausvaihtoehtojen jälkeen esitettiin avoin kysymys, jossa vastaajan oli mahdollista esittää vapaamuotoinen perustelu vastaukselleen. Monivalintakysymyk- set mahdollistavat aineiston keräämisen helposti analysoitavassa muodossa, mutta avoimet vastausvaihtoehdot lisättiin myös monivalintakysymyksiin, koska vastaajia ei haluttu rajoittaa valmiiksi rakennettuihin vaihtoehtoihin. Monivalintakysymyksien valin- nassa pyrittiin siihen, että ne kartoittavat yksityiskohtaisesti haluttua informaatiota, ja kolme avointa kysymystä mahdollistivat vastaajalle oman vapaan ja kokonaisvaltaisem- man mielipiteen antamisen. Avoimet kysymykset monivalintakysymyksissä helpottavat monivalintatehtäviin annettujen vastausten tulkintaa. (Hirsjärvi ym. 1997, 201.) Kyselyn käyttäminen aineiston keruutapana on nopea ja vaivaton tapa kerätä aineistoa, mutta sen ongelmana on kato (Hirsjärvi ym. 1997, 134). Tässä tutkimuksessa kyselyn vastausprosentti jäi 52 %:iin. Kyselyyn olisi voinut odottaa enemmän vastauksia, ja ai- neisto jäi suhteellisen pieneksi. Suurelle vastausjoukolle lähetetty kysely ei yleensä tuota 30–40 %:ia suurempaa vastausprosenttia, mutta kun lomake lähetetään tietylle erityis- ryhmälle heidän kannaltaan tärkeästä aiheesta, vastausprosentin voi olettaa olevan hy- vinkin korkea, jopa 70–80 (Hirsjärvi ym. 1997, 134). Tämä käy hyvin ilmi myös tästä tutkimuksesta, koska Laamo Oy:n työntekijät olivat hyvin edustettuina vastauksissa: hei- dän vastausprosenttinsa oli 100. Harmillista on, että rakennuttajaosapuolta edustavat vastaajat eivät yltäneet yhtä suureen vastausprosenttiin, koska tämä vinouttaa aineistoa ja tekee tarkkojen päätelmien tekemisestä haastavaa. Vaikka aineisto on pieni, laadulli- sella tutkimusmenetelmällä toteutetussa tutkimusaineistossa tärkeää ei kuitenkaan ole ain...

Related to Aineistonkeruu

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluorganisaation osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Pal- velutyönantajat ry:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n välisen yh- teistoimintasopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä, ellei tästä työehtosopimuk- sesta muuta johdu. Työpaikalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta), elleivät liitot toisin sovi. Liitot toteavat, että työsuojeluvaltuutetun vaalin käytännön järjestelyt työsuojelun valvontalain ja asetuksen mukaisesti ovat työntekijöiden asiana. Työnantajan velvolli- suutena on kuitenkin toimittaa luettelot vaalien järjestämisajankohtana työsuhteessa olevista työntekijöistä. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuute- tun tehtävien hoitamiseksi. Näihin tehtäviin käytettävä aika määräytyy työsuojeluval- tuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Lukumäärän lasketaan sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Työsuojeluvaltuutetulle kuukausittain maksettava korvaus määräytyy samoin perus- tein kuin työstä vapautusaika. Jos sama henkilö toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, määräytyy luottamustehtävistä maksettava korvaus enintään luottamusmiessopimuksessa määri- tellyn kokonaan vapautetun luottamusmiehen korvauksen mukaisesti. Työntekijämää- rä Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon käy- tettävä aika neliviikkoisjaksolla euroa / kk 1.4.2018 euroa / kk 1.4.2020 euroa / kk 1.4.2021 Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien johdosta hänelle aiheutuvat pu- helinkulut selvityksen mukaan. Tehtävien hoitamisesta aiheutuneet matkakustannuk- set korvataan tämän työehtosopimuksen mukaan. Työsuojeluvaltuutetun velvollisuus on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työym- päristöön ja työyhteisön tilaan sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee kiinnittää myös edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristön ja työyhteisön tilaan liit- tyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työpaikan työn ja työolojen perusteella työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa ja tekee esityksiä esimie- hille ja tarvittaessa muille työnantajan edustajille.

  • Ennakkoilmoitus työtaisteluista Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

  • Vahinkoilmoitus Joko vakuutuksenottajan tai vakuutetun pitää tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle välittömästi, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan. Vakuutusyhtiö ei korvaa edellä mainittujen määräaikojen jälkeen ilmoitettuja vahinkoja.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty. 15.2. Sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujen korottamisessa noudatetaan lisäksi mitä sähkömarkkinalain 26 a §:ssä on säädetty. 15.3. Verkonhaltijalla on: • oikeus muuttaa verkkosopimuksen sopimusehtoja ja hintoja, jos syynä on verkkopalveluun liittyvien pääomakustannusten tason, kuten korkokustannusten muutos, verkon kehittämiseen liittyvien investointitarpeiden muutos tai verkostoon sidotun pääoman poisto- tai takaisinmaksuajan muutos, joka ei johdu verkonhaltijasta; ja • oikeus muuttaa verkkosopimuksen sopimusehtoja ja hintoja, jos syynä on verkonrakennus- tai ylläpitokustannusten muutokset, verkonhaltijan muille verkonhaltijoille suoritettavien maksujen muutokset, häviösähkön hankintakustannusten muutokset, muiden kuin verkoston rakentamiseen tai ylläpitoon mutta verkkopalveluun liittyvien työvoima- tai muiden toimintakustannusten muutokset, verkkopalvelun tarjoamiseksi tarpeellisten muiden palvelujen tuottamisen kustannusten muutokset tai verkkopalveluun kohdistuvien velvoitteiden muutokset; ja • oikeus muuttaa verkkosopimuksen hintoja siten, että hinnoittelu muutoksen jälkeenkin vastaa sähkömarkkinalain 24 § 2 momentin mukaisen kohtuullisen hinnoittelun vaatimuksia. Tämän kohdan perusteella verkkosopimusta ei voida muuttaa niin, että verkkosopimuksen sisältö siitä olennaisesti muuttuisi. 15.4. Verkonhaltijalla on oikeus muuttaa hintoja ja muita sopimusehtoja, jos muutos perustuu lainsäädännön muuttumiseen tai viranomaisen päätökseen, jota verkonhaltija ei ole voinut ottaa lukuun verkkosopimusta tehtäessä. 15.5. Verkonhaltija voi muuttaa hintoja ja muita sopimusehtoja myös sellaisen lainsäädännön muutoksen tai viranomaisen päätöksen perusteella, joka on ollut sopimusta tehtäessä tiedossa, edellyttäen, ettei muutos olennaisesti muuta verkkosopimuksen hintoja tai muuta sisältöä. 15.6. Jos verkonhaltijan vastuualue muuttuu, verkonhaltijalla on oikeus muuttaa verkkopalvelujen hintoja tai muita sopimusehtoja yhtenäisen hinnoittelun toteuttamiseksi. Yksittäisten käyttäjien maksuihin merkittäviä muutoksia aiheuttavat hintamuutokset tulee toteuttaa Energiaviraston ennen uuden hinnoittelun käyttöönottoa hyväksymän siirtymäajan kuluessa. 15.7. Verkonhaltijalla on lisäksi oikeus muuttaa sopimusehtoja ja hintoja, jos muutokseen on erityistä syytä, • olosuhteiden olennaisen muuttumisen johdosta; • vanhentuneiden sopimus- tai hinnoittelujärjestelyjen uudistamisen takia tai • energian säästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. 15.8. Verkonhaltijalla on oikeus vaihtaa käyttäjän vanhentunut verkkopalvelutuote toiseen tuotehinnastossa olevaan käyttäjälle soveltuvaan verkkopalvelutuotteeseen kohtuullisen siirtymäajan puitteissa. Verkonhaltijan on lähetettävä käyttäjälle tuotteen lakkautussuunnitelma, josta käy ilmi miten ja millä aikataululla vanhentunut tuote lakkautetaan. Suunnitelma on lähetettävä käyttäjälle kohtuullisessa ajassa ennen muutosta. 15.9. Verkonhaltijalla on oikeus sellaisiin vähäisiin sopimusehtojen muutoksiin, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. 15.10. Verkonhaltijan on lähetettävä käyttäjälle ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien hinnat tai muut sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos perusteena on muu syy kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kahden viikon, kuluttajien osalta kuukauden, kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Ilmoitus lähetetään käyttäjän laskutusosoitteeseen tai muuhun erikseen sovittuun osoitteeseen, ja se voi sisältyä esimerkiksi käyttäjälle tulevaan laskuun. 15.11. Jos muutoksen perusteena on lainsäädännön muuttuminen tai viranomaisen päätös, on verkonhaltijalla oikeus toteuttaa muutos siitä päivästä lukien kun muutos tai päätös tuli voimaan. Muutos voidaan toteuttaa myöhemminkin verkonhaltijan määräämänä ajankohtana, jollei kyseessä ole muutos käyttäjän eduksi. Verkonhaltijan on ilmoitettava näillä perusteilla tehtävistä muutoksista mahdollisimman pian.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannuksista sopijapuolet ovat vastuussa sopimuksen 9 §:ssä määrättyjen perusteiden mukaisesti.

  • Lomautusilmoitus Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto. Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Suojeluohjeet Vakuutetulla on velvollisuus noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu laiminlyö suojeluohjeiden noudattamisen, tahallaan tai huolimamaattomuudella, jota ei voida pitää vähäisenä ja suojeluohjeen noudattamatta jättämisellä on ollut vaikutusta vahingon syntyyn tai sen määrään, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä yleisten sopimusehtojen mukaisesti. Rakennukset ja koneet tulee pitää rakennuslain, rakentamismääräysten ja työsuojelumääräysten mukaisessa kunnossa.