TUTKIMUKSEN TOTEUTUS. Tässä luvussa esittelen tutkimusaineiston ja tutkimusprosessin sekä tiivistän tut- kimukseni metodologisen viitekehyksen. Kulttuurisiin merkityksenantoihin ja kategorisointeihin kohdistuvan lukutapani metodologiset perusteet olen esitellyt luvussa 3.2. Tässä luvussa suhteutan ja paikannan kulttuurisiin luokitteluihin koh- distuvaa analyysiä sille sukua olevien analyysimenetelmien kentälle sekä kuvaan lähilukuni tapoja.
TUTKIMUKSEN TOTEUTUS. Huoltosopimus on tarkoitus suunnitella uusille vuoden 2012 Transit-mallisille autoille. Transiteja on olemassa neljää eri koko luokkaa: short, medium long ja extra-long, ja kaikissa Transiteissa on dieselmoottori. Niitä on saatavana etu-, taka- ja nelivetoisena. Ford on suunnitellut uudet Transitit niin, että niiden käyttökustannukset olisivat mah- dollisimman pienet, tämän takia uusien Transitien huoltoväli tulee olemaan peräti 2 vuotta tai 50 000 km, kumpi luvuista tulee ensin täyteen. Lisäksi Transiteissa tulee ole- maan huoltoväliosoitin, joka ilmoittaa, koska auto pitää tuoda huoltoon (Ford Transit, 2012).
TUTKIMUKSEN TOTEUTUS. Luvussa kaksi määriteltiin tutkimuksen tutkimusongelma sekä -kysymykset. Näiden perusteella va- litaan tutkimukselle sopiva tutkimusote. Tässä luvussa kerrotaan, millaisella tutkimusotteella ja - menetelmillä tutkimusta toteutetaan. Tutkimusote on lähestymistapa ja kokonaisuus, jolla lähde- tään ratkaisemaan tutkimusongelmaa. Se pitää sisällään aineiston keruun, analysoinnin, tulkinnan ja luotettavuuden. Tutkimusongelma määrääkin ensisijaisesti, millainen tutkimusote voidaan va- lita. (Kananen 2017, 37–38.) Tutkimuksen luotettavuutta tarkastellaan paremmin pohdinta -lu- vussa. Tutkimusote pitää valita tarkasti, jotta tutkimusongelma voidaan ratkaista.
TUTKIMUKSEN TOTEUTUS. Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalalla toimivien lähijohtajien osaamista työlainsäädännön ja työehtosopimuksien näkökulmasta. Kohdejoukon muodostivat tehyläiset lähijohtajat. Valintaan vaikutti heidän tavoitettavuutensa Tehyn jäsenrekisterin välityksellä. Tutkimus rajattiin työlainsäädännön ja työssä sovellettavien sopimusten osaamiseen sulkien pois muun terveydenhuoltotyössä tarvittavan lainsäädäntötuntemuksen, kuten terveydenhuoltolain, lain potilaan asemasta ja oikeuksista sekä erikoissairaanhoitolain. Xxxxxx toteutettiin näin, koska tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita erityisesti työsuhdeasioiden hoitamiseen vaikuttavista laeista ja sopimuksista. Työlainsäädännön osalta tutkimus rajattiin koskemaan keskeisiä työsuhteessa sovellettavia lakeja, kuten vuosilomalakia, työaikalakia ja työsopimuslaki (työ- ja elinkeinoministeriö 2015, 5). Sopimusten osalta tutkimus rajattiin työsopimukseen ja työehtosopimukseen.
TUTKIMUKSEN TOTEUTUS. Tutkimuksen tavoitteena on kyselytutkimuksen avulla selvittää alan työsopi- musmuotoja sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Kyselytutkimuksen toteutus koostuu seuraavista vaiheista: kyselytutkimuksen tarpeen määrittely, kyselytut- kimuksen suunnittelu ja toteutus sekä tutkimustuloksien koonti ja analysointi. Opinnäytetyön työstämisen aloitin kevättalvella 2015, jolloin tein ensimmäisiä suunnitelmia kirjallisesti. Suunnitelman myötä aloin saman vuoden kesällä ka- sata tietoperustaa. Työn tilaaja, Suomen Viittomakielen Tulkit ry, varmistui vasta syksyllä 2015, jolloin pidimme ohjaavan lehtorin ja tilaajan kanssa etäyhteytenä palaveri asian tiimoilta. Palaverissa sain selkeämmän kuvan, mihin suuntaan lähden työstämään opinnäytetyötäni. Lisäksi tässä palaverissa sovimme, että kyselytutkimus tehdään yritysten näkökulmasta. Tilaaja toivoi saavansa tietoa työsopimuksista yrittäjien näkökulmasta, jotta ymmärrys kokonaisuudesta li- sääntyisi ja mahdollisia työsopimusmuotoja voitaisiin tulevaisuudessa kehittää. Kyselyn toteutin Webropol -ohjelman avulla tehtynä verkkokyselynä. Sähköinen kysely on tehokas, sillä se säästää aikaa, vaivaa ja rahaa (Hirsjärvi ym. 2009, 195–196). Lisäksi pystyin näin tavoittamaan helposti mahdollisimman laajan vastaajajoukon (Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2004, 147). Kyselylomakkeella (liite 1) oli yhteensä 18 kysymystä, 10 kappaletta avoimia kysymyksiä ja 8 kappaletta monivalintakysymyksiä. Osaan monivalintakysy- myksiin vastaajan tuli vain lisätä lukumäärä. Asteikollisia kysymyksiä ei ollut. Monivalintakysymyksien vastauksia on mielekästä vertailla ja näihin on helppo vastata. Lisäksi näitä tuloksia on helppo käsitellä ja analysoida tuloksia. (Marti- kainen 2014.) Avoimia kysymyksillä halusin selvittää yrittäjien ajatuksia saadak- seni hyviä ideoita tai vastaajan mielipiteen kysyttyyn asiaan. Avoimet kysymyk- set muun muassa sallivat vapaan ilmaisun omin sanoin, eivät ehdota vastauksia sekä mahdollistaa vastaajan motivaation tunnistamisen. (Martikainen 2014.) Monivalintakysymyksissä olen käyttänyt kvantitatiivista tutkimusta, jossa kuva- taan ilmiöitä numeerisentiedon pohjalta, sekä tuloksia havainnollistetaan taulu- koilla ja kuvioilla (Kananen 2011, 12, 15). Kvantitatiivisessa tutkimusmenetel- mässä olen kerännyt aineiston standardoidussa muodossa eli kaikilta vastaajilta täsmälleen samalla tavalla. Tällä tavoin koin helpoimmaksi saada vastaukset tutkimuskysymyksiini sekä analysoida tutkimustuloksia. (Hirsjärvi ym. 2009, 135–139, 193.) Luetutin...
TUTKIMUKSEN TOTEUTUS. Tässä kappaleessa kuvaan tutkimuskysymykseni, tutkimuksen toteutustapaa aineis- tonkeruusta aineiston esittelyyn, sekä laadullista sisällönanalyysia tutkimusaineiston analyysimenetelmänä. Xxxx etenee siten, että ensin kerrotaan tutkimuskysymys, sen jälkeen kuvataan aineiston keruun tavat. Tämän jälkeen käyn läpi aineiston analyy- simenetelmän ja arvioin tutkimusetiikkaan liittyviä kysymyksiä.
TUTKIMUKSEN TOTEUTUS. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen tutkimusmenetelmä, joka toteutettiin haastatteluilla ja kyselylomakkeella. Vilkka (2021) kuvaa, että laadullisen me- netelmän tavoitteena ei ole yksiomaan totuus tutkittavasta aiheesta, vaan en- neminkin tulkinta ja havainnointi tutkimuksen kohteesta. Koska tulokset koos- tuvat kokemuksista ja käsityksistä, eivät tulokset ole välttämättä mitattavissa tai suoraan verrannollisia keskenään. On huomioitava saatujen vastausten ta- kana olevat motiivit eli mitä tarkoitusperiä vastaajilta löytyy ja miten saatuja vastauksia tulee tulkita. (Vilkka 2021, luku 3: Tutkimusprosessi käytännössä.) Haastattelut tehtiin puolistrukturoituina. Puusa ym. (2020) kuvaa haastattelua myös tavoitteelliseksi keskusteluksi. Tilannetta johdatellaan haastattelijan te- kemillä kysymyksillä ja se on vuorovaikutteista. Puolistrukturoitu haastattelu mahdollistaa vapaamman vastauspotentiaalin kuin täysin strukturoitu, jossa kysymyksille on olemassa valmiit vastausvaihtoehdot. Haastattelukysymykset tulee miettiä ennakkoon vastaaja silmällä pitäen, jos haastateltava ei ymmärrä kysymystä sen monimutkaisuuden tai ammattijargonin vuoksi jää vastaukset- kin epämääräisiksi mikä luonnollisesti voi vaikuttaa lopulliseen analysointiin ja tutkimustuloksiin. Vastauksien perusteella voi syntyä lisäkysymyksiä, joita ei ole ennakkoon mietitty. Tutkijan ei kuitenkaan pidä heittäytyä kokonaan kes- kustelun vietäväksi, vaan hän on tilanteessa havainnoimassa ja keräämässä tietoa, ei antamassa omia mielipiteitään. (Puusa ym. 2020, luku 3: Haastat- telutyypit ja niiden metodiset ominaisuudet.)
TUTKIMUKSEN TOTEUTUS. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa esitetään työn empiirinen osio ja toteutetaan varsinainen tutkimus. Ensin esitellään tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmä, jota työssä tullaan käyttämään. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja empiirisessä osiossa tutkitaan ja tarkastellaan, miten kohdeyhteisöt ovat kommentoinut standardiluonnoksen eri kohtia ja kokonaisuuksia. Työssä käydään läpi kaikki oleelliset seikat standardiuudistukseen sekä kommenttikirjeiden kysymyksiin liittyen sekä ja selvitetään millä tavalla pankit sekä pankkitoimintaa edustavat järjestöt suhtautuvat tilinpäätöksessä tapahtuviin muutoksiin, millaisia haasteita standardiuudistukseen liittyy ja miten kohdeyhteisöt näkevät IFRS 16 -standardin vaikuttavan pankkien toimintaan sekä yritysten taloudelliseen asemaan.
TUTKIMUKSEN TOTEUTUS. Ammatillisissa oppilaitoksissa on tänä päivänä kova kilpailu opiskelijoista, joten oppilaitosten pitää osata markkinoida palveluitaan ja tarjota kaikille sopivaa koulutusta. Koulutusta tarjotaan niille, joilla ei ole aiempaa tutkintoa, mutta myös täydennyskoulutuksena niille, joilla on jo tutkinto ja jopa työpaikka. Koulutuksen tarve voi lähteä myös asiakkaasta itsestään liikkeelle. Oppisopimuskoulutuksen suosio on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Harjun (keskustelu 21.4.2021) mukaan työelämässä osataan hyödyntää oppisopimusmahdollisuutta, ja WinNovassa oppisopimusten määrä onkin kovassa kasvussa. Yhtenä WinNovan Työelämäpalveluiden painopistealueena on oppisopimusten määrän lisääminen. WinNovassa yli 1000 opiskelijaa suorittaa parhaillaan oppisopimuksella opintojaan ja oppisopimusopiskelijoiden määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna huimasti. Kesän aikana oppisopimusten lukumäärä kasvaa vielä enemmän kesäoppisopimusten myötä.
TUTKIMUKSEN TOTEUTUS