Blankettisäädös. Valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen voimaansaattaminen toteutetaan joko lailla ja valtioneuvoston asetuksella, tai pelkästään valtioneuvoston asetuksella silloin kun sopimus ei sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.124 Yleisin voimaansaattamistapa on niin sanottu blankettilaki tai pelkkä blankettiasetus. Nä- mä säädökset saavat asiasisältönsä itse sopimuksesta. Blankettilaissa säädetään, että ”sopi- muksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa”. Blankettiasetuk- sessa säädetään, että ”sopimuksen [muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat] määräykset ovat asetuksena voimassa”. Blankettisäädöksen lisäksi kansallinen lainsäädäntö on saatettava asialliselta sisällöltään sopusointuun Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden kanssa.
Blankettisäädös. Valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen voimaansaattaminen toteutetaan nykyisin joko lailla ja valtioneuvoston asetuksella tai pelkästään valtioneuvoston asetuksella silloin, kun sopimuksen hyväksyminen ei edellytä eduskunnan suostumusta.79 Yleisin voimaansaattamistapa on niin sanottu blankettilaki tai pelkkä blankettiasetus. Blankettilain voimaantulosta sekä sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään blankettiasetuksella. Nämä säädökset saavat asiasisältönsä itse sopimuksesta. Blankettisäädöksen ensimmäisen pykälän ensimmäisessä momentissa yksilöidään voimaansaatettava sopimus mainitsemalla sen täydellinen nimike, tekopaikka ja –aika. Blankettiasetuksen ensimmäisessä pykälässä mainitaan myös sopimuksen voimaantulopäivä. Kahdenvälisissä sopimuksissa osapuolet mainitaan ennen sopimuksen tekopaikkaa ja –aikaa. Voimaansaattamisasetuksen ensimmäisen pykälän toisessa momentissa 79 Kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamiseasetuksessa on perustuslakimuutoksen esitöiden mukaan kysymys velvoitteeseen sitoutumisesta johtuvasta sellaisesta täytäntöntöönpanotoimesta, joka kuuluu valtioneuvoston ja joissakin tapauksissa ministeriön vastuulle (HE 60/2010 vp, s. 46). Ministeriölle asetuksenantovaltuus voidaan antaa esimerkiksi tilanteissa, joissa sopimuksentekovaltaa on delegoitu ministeriölle. Jos voimaansaattamisasetuksen antamisvalta halutaan poikkeuksellisesti osoittaa ministeriölle, tulee siitä ottaa voimaansaattamislakiin nimenomainen säännös. mainitaan sopimuksen kansallisen hyväksymisen eri vaiheiden ajankohdat ja sitoutumiskirjan tallettamisajankohta seuraavasti: mahdollinen eduskunnan hyväksyminen, tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon päätös sopimuksen hyväksymisestä, ratifioimisesta tai siihen liittymisestä, sitoutumiskirjan tallettamisajankohta tai ajankohta, jolloin sopimuksen kansallisesta hyväksymisestä on ilmoitettu toiselle osapuolelle tai muille osapuolille. Jos kyse on lailla voimaansaatettavasta sopimuksesta, voimaansaattamisasetuksen toisen pykälän ensimmäisessä momentissa säädetään sopimuksen voimaansaattamislain voimaantuloajankohdasta ja sen toisessa momentissa todetaan mahdollinen Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyminen. Kolmannessa pykälässä säädetään sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja neljännessä pykälässä säädetään asetuksen voimaantulosta. Jos sopimus ei sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, ...